Hmm... eipä mennyt paljon pieleen veikkaukseni että minusta tulee vielä val-ta-va tämän raskauden myötä, ihan kuin äidistänikin. Viimeinen kolmannes alkoi juuri ja kiloja on nyt tullut lisää 6 eli ei mitään ihan hirveitä lukuja vaikka vatsanympärys näyttääkin siltä kuin olisin jo saavuttanut lasketun ajan. Kysyn vaan että mitä tässä parissa kuukaudessa ehtii vielä tapahtua, millainen mahtipulla oikein olen heinäkuussa :D

Olisipa ollut hienoa kun olisin pystynyt liikkumaan normaalisti raskauden aikana, mutta pakko tyytyä kohtaloon kuten neuvolatäti totesi, ja olla yksi niistä naisista joiden pitää ottaa rauhassa. Minulla on suorastaan särkevä hinku juoksulenkille, voi sitä riemua kun kesän jälkeen saan vihdoin kokeilla syksyllä leikattujen polvien kantavuutta! Enpä olisi koskaan uskonut kaipaavani liikkumista näin paljon, että melkein halkean kateudesta Sakun touhutessa tuossa vieressä iltalenkille lähtöä.

t1huhti14t2huhti14t3huhti14

Mutta ei nyt vallan masennuta, sillä takkivalikoimakin alkaa pikkuhiljaa laajentua jos lämpöiset kelit pysyvät. Lähinnä siitä syystä että suurinta osaa takeista voi pitää myös auki.

Ps. Pätsiniemessä alettiin tapettihommiin, testissä monen suosittelema tapetinpoistaja.

Kommentit (21)

Niina

Jep :D Alussa lähinnä pahoinvoinnin takia, mutta sitten pikkuhiljaa alkaa tulla kaikkea kivaa (ennenaikaisen synnytyksen riski, verenvuotoja, liitoskipuja, selkäkipuja, löystynyttä lonkkaa jne...) jotka voi estää liikkumisen joko kokonaan tai osittain (esim. rankka liikunta ihan no-no mutta rauhallinen kävely käy).

Itsehän makasin ennenaikaisuuden vaaran vuoksi viimeiset 8 viikkoa sängyssä, en saanut tyhjentää edes astianpesukonetta. Ja synnytys piti lopulta käynnistää.............. :)

MUTTA! Normaalisti raskauden aikana voi liikkua ihan normaalisti ja melkolailla loppuun saakka (no poislukien juoksu ihan loppuun asti, hypyt ja rajuita, äkkinäisiä liikkeitä vaativat lajit tyyliin jääkiekko, lentopallo, jotkut rankat ryhmäliikuntatunnit, nyrkkeily jne). Toiset vaan ei voi ja elämä on. Ehkä sen potentiaalisen liikuntatauon takia nyt ei todellakaan kannata jättää yrittämättä lasta :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

MeriC, on mahdollista, mutta normaalimpaa on se että pystyy liikkumaan kuten Niinakin tuossa mainitsi. Mulla kävi vaan huono tuuri ja ekat 3kk oksensin ja olin tajunnan rajamailla 24/7, ja heti perään alkoi ihan kammottavat liitoskivut niin että puolen päivän jälkeen olen jo melkein liikuntakyvytön kokonaan, ja nyt vielä päälle alaselän välilevyn pullistuma oireilee, joten siinäpä se sitten onkin tän raskauden osalta.

Niina, toi on ehkä mun pahin pelko että jos tähän tulee vielä supparit päälle, niin se on varma vuodelepo. Joskin kaiken kestää kun kyseessä on oman lapsen terveys, eipä siinä.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Dude näytät upealta, ei aihetta liikapullailuun! Itsellänikin painoa on tullut nyt viikolla 36 noin seitsemän kiloa, mutta kupu on näääääääääääin suuri, hehee :D.

Ihan pakko kysyä, kun itselläkin polvi leikattiin, että miten sun polvet on parantuneet leikkauksen jäljiltä? Rasittuuko ne esim. jos pitkiä aikoja kävelee/on seisaallaan vai saitko ihan uuden veroiset polvet? :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

sen kun tietäisi, en ehtinyt päivääkään kuntouttaa ja testata polvia paranemisen jälkeen, kun raskauspahoinvointi veti 3 kuukaudeksi sänkyyn. Eli ihan mysteeri miten kestävät oikeaa, kunnon rasitusta. Mutta arjessa ovat täysin kivuttomat ja lukottaminen jäi leikkauspöydälle, se on jo sen verran lupaavaa että uskallan iloita varovaisesti leikkauksen onnistuneen :) katsotaan kesän jälkeen kuinka käy, kun pääsen kokeilemaan vihdoin HC-liikuntaa.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Tosi kiva kuulla ettei leikkauksen jälkeen ole ollut mitään ongelmia! Ja toivotaan, että se enteilee myös sitä, että polvet kestäisivät kovempaakin menoa :)

MeriC

Siis mitä, onko mahdollista joutua liikuntakieltoon raskauden takia? Mihin tämä perustuu? Raskaushaaveet hälvenivät kertaheitolla, ehkä en tosiaan tiedä asioista vielä läheskään tarpeeksi.

Heli L.

Hih, mulla oli tuo samainen h&m mekko päällä tyttöjen ristiäisissä. :D Siihen mahtu. Ekaa kertaa oon varmaan ikinä nähnyt, että omistetaan sama vaatekappale.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

kiits :) juu ei mua huolestuta painonnousu, oon niin pitkäkin vielä että 6 kiloa tunnu missään muutenkaan ja liikunnalla se lähtee, kun vaan pääsen jaloilleni taas. Vielä ei ole kertynyt nesteitä, mutta voisin kuvitella että helteinen kesä ja viimeiset viikot kun koittaa niin tääkin ilo tulee osakseni :D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Samaa sanoi ystäväni pari päivää sitten. Kun on tottunut liikkumaan ja raskaus jostain syystä estää sen, voi hänen mukaansa melkein haljeta kateudesta kun mies lähtee salille ;)

Suvi

Täällä myös odotan kovasti viimeisten viikkojen takana lähestyvää jakautumista, eikä vähiten lenkkeilykuumeen vuoksi. Supparit on estänyt hidasta kävelyä kovemman liikunnan jo melkein kolme kuukautta, mutta eivoi mitään, onneksi treenata ehtii tässä elämässä vielä :). Hirveässä juoksuhimossa synnytyksen jälkeen kannattaa kuitenkin muistaa että kuntouttaa ensin lantiopohjan ihan rauhassa, ei kuulosta kohdunlaskeumakaan miltään herkkuhommalta.. Jaksamista viimeiselle (jee!) kolmannekselle!

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

tsemppiä, sulla on sit vähän enää jäljellä :) mulla ei ole suppareita, mutta liitoskipuja senkin edestä. Minun pitää ensin joka tapauksessa alkaa kuntouttaan noita polvia ja reisiä leikkauksen jäljiltä, eli siihen menee aikaa ennenkuin pääsen ihan kunnolla juoksulenkille. Plus en viitsi edes miettiä millainen rapakunto minulla ens syksynä on VUODEN liikuntatauon jäljiltä :,D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Ripa

Heippa ja onnea uuteen kotiin :) pakko kommentoida ja lohduttaa sua tuosta huimasta 6 kg painon noususta, mulla aikoinaan raskauden alkaessa paino 55kg, synnytyspaino 86kg!koko raskauden paino vaan nousi vaikka söin nörmaalisti, ja jopa kielsin itseltäni kaikki herkut siinä pelossa että lihon jos syön huonosti!niinpä vaan melkein kaikki kilot/lähinnä nesteet jäi sairaalaan ja kuukausi synnytyksestä omissa mitoissa:) zemppiä tulevaan :) kauniilta näytät edelleen

piitzi
Liittynyt28.2.2014

Mulla on kans ihan sama juttu että kateellisena katsonut kun mies käy kuntoilemassa ja itse vaan norsuuntuu entistä enemmän. Mulla oikeassa lonkassa joku hermo puristuksessa joka tekee sen että ei kykene kävelemään kuin muutaman metrin kun alkaa jalka puutumaan. Sit tietenkin tammikuusta asti vaivanneet supistukset. Mulla enää kaks viikkoa laskettuun aikaan, ootan sitä kuin kuuta nousevaa. Mun mahan koko on kulkenut yläkäyrällä koko ajan kunnes se oli yhtäkkiä tipahtanut keskikäyrälle, jee =D Neuvolantäti meinasi että on sen verran paljon lapsivettä vaikka vauva itsessään onkin ihan sopivan kokoinen. Mut kohta tää urakka on ohi ja pääsee nautiskelemaan vauva-arjesta <3 Tsemppiä sulle kesähelteisiin, been there done that esikoisen kohdalla ;D

katinka

Mutta eihän 6 kiloa kuulosta lainkaan paljolta jos vauva painaa vajaat pari kiloa (okei ei hajuakaan paljonko se tässä vaiheessa painaa??:D) ja sitten sillä on se pesä siellä, lapsivedet ja muut, eikö sitäkin ole monta litraa? On ollut kiva seurata meininkiäsi vaikka en itse pidä lapsista ja synnytys ja raskaus kauhistuttaa, mutta kun olet niin positiivinen ja rento kaiken suhteen :)

mulla tais tulla päälle 10kg lisää :D et kyyyl sulle viel ehtii tulla! siihen tulee lisukkeeks selkäkipua yms kivaa loppua kohden :D

Somi

Olen parin kuukauden aikana laihtunut 6 kiloa - en yhtään huomaa sen kadonneen eikä ole huomannut kukaan muukaan. Olen miettinyt miten se on mahdollista, ja näiden kuvien jälkeen mietin vielä enemmän. :D

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011