Olen nähnyt Maija Vilkkumaan livenä kauan kauan sitten festareilla, josta muistan vain rantahiekassa paljain jaloin tanssimisen Satumaan tangon tahtiin ja lämpimän kesäyön. En ole koskaan ollut sen isommin Maija-fani, vaikka hittibiisit toki tuttuja radiosoiton vuoksi ovatkin. 

Kun viime lauantaina työpaikan juhlissa lavalle astui paljetteihin sonnustautunut laulajatar, en voinut todeta kuin että wow girl, paljetteihin pukeutuvilla on hauskinta! Olin itsekin paikalla discopallona. Paljetteja tai ei, Maija pääsi yllättämään niin positiivisesti livevedollaan, että pieni fanityttö sisälläni heräsi välittömästi. Artistin hyvä fiilis ja energia säteili salin takaosiin asti. 

Omat paljettini jälkikäteen kuvattuna. Mekko on tehty oman Nelliina & Suuri Käsityö -malliston kaavalla. Työkaverini totesi, että Niina ainakin näkyy pimeässä salissa. 

Maijan jälkeen lavalle nousi Michael Monroe, joka ei tuttuun tapaan pysynyt lavalla vaan taiteili myös pöydillä. Monroe lauloi Sami Pitkämö orkesterin tahtiin, joten valitettavasti herra Yaffaa ei nähty näissä bileissä. Se olisikin ollut ehkä liikaa meikäläiselle, koska olisin joutunut ottamaan mukaan kasan kirjoja, ja väijymään nimmareita :D 

Illan viimeisenä vetona vielä Kotipelto, josta ei voi muuta todeta kuin että huhhuh mikä ääni! Mies oli ollut koko viikon flunssan kourissa, ja silti Akun Tehtaan kattohirret rutisivat, kun mies avasi suunsa. Nyt tiedän miltä komea ääni kuulostaa.

Ps. alan pikkuhiljaa selvitä tuon mekon ompelun aiheuttamista traumoista, ja harkitsen mustan version toteutusta. Tuon mekon kanssa meni tunti jos toinenkin käsin harsiessa, kun ompelukoneen neula ei kestänyt paljetteja kovin hyvin. Malli on niin täydellinen (vaikka itse sanonkin), että sen vuoksi sietää vähän käsin tekemistä kärsiäkin.