Kuulun työpaikallani sellaiseen ryhmään, joiden tehdävä on omien normitöiden ohella järjestää kaikkea hauskaa koko firman väelle. Skaala eri aktiviteeteissa on oikeastaan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Tämän aiheen tiimoilta palasin eilen kotiin aikuisten kesä.. syysleiriltä.
Heitin ilmaan reilu kuukausi sitten ajatuksen, että mitä jos pidetään tänä syksynä lapsuudesta tuttu leirikoulu. Moni meistä on viettänyt lapsuuden kesinä viikon tai parikin kesäleirillä. Omat muistoni leireistä ovat kerrassaan mahtavia. Leiriolympialaisia, uimista ja kavereiden kanssa touhuamista. Sekä tietysti yölliset karkaamiset lähimetsiin isosten huomaamatta. Ja siitä se sitten lähti.
Reissuun mukaan ilmoittautuneet eivät tienneet mihin olivat lähdössä, paikka ja aktiviteetit pidettiin täysin salassa. Ennakkotietona sai vain tarvikelistan, millä varusteilla yön yli reissuun tulee lähteä.
Perillä reissaajia odotti autenttinen leirikeskus mökkimajoituksineen, hirsisaunoineen ja makkaranpaistoineen. Tupajoukkueet laitettiin kulkemaan erilaisten elämysten läpi, joihin kuului esimerkiksi mystisen shamaanin tapaaminen.
Tunnelmallinen ikivanha sauna oli täysin vailla sähköä, joten pimenevässä syysillassa kokemus oli varmasti vähintään kiinnostava.
Kävimme illan tullen ripustelemassa suuren leirikeskuksen metsäalueille valoja ja lyhtyjä, ja täydellisen pimeän saapuessa yöllisenä aktiviteettina pääsi vielä halutessaan metsästämään "metsänhenkiä", jotka kaikki löydettyään sai muodostettua palkintoon oikeuttavan sanan.
Kiitän ihan oma-aloitteisesti minua ja kollegaani siitä neronleimauksesta, että valkoinen ilmapallo ja reiveistä tuttu Glow Stick muodostavat todella hienon efektin yöllisessä metsässä. Nämä olivat niitä "henkiä", joita yöllä etsittiin.
Olen aina halunnut olla isonen, ja nyt pääsin vetämään senkin yli bucket listilta. Meiltä järjestäjiltä tämä vaati jokseenkin paljon töitä sekä ideoinnissa että varsinaisessa toteutuksessa, mutta oli se myös sen arvoista. Aivan mielettömän hauskaa.
Suosittelen mitä suurimmalla lämmöllä vastaavaa toteutusta työ- tai kaveriporukoille. Kuntien leirikeskuksissa on hyvin tilaa näin syksyisin, kun lapset ja nuoret ovat jo koulutaipaleella. Silloin on meidän aikuisten vuoro leikkiä :D Sitä paitsi, syksyllä metsä on kaikkein kauneimmillaan. Kyllä unohtuu työkiireet näissä maisemissa.
Oi, kiva, että joku näistä tykkää :D Inhosin lapsena leirikouluja ja kaikenlaisia leirejä ylipäätään. Halusin mennä niin paljon omilla ehdoillani ja itsenäisesti. Rippileirikin oli ihan kidutusta, vaikka periaatteessa kivoja kavereita mukana oli. Tällainen aikuisten versio voisi hyvässä (työ)porukassa olla hyvää siedätystä ja oman mukavuusalueen rajojen venyttämistä. Työroolissa sitä pystyisi ehkä tällaiseen osallistumaan, vapaaehtoisesti en ehkä pystyi hakeutumaan mukaan. Pakko ihailla kaikesta yo. huolimatta luovuuttasi tällaisten järjestämiseen (ja mieletön työporukka, kun tällainen onnistuu!)!
Täällä toinen, joka inhosi leirikouluja ja kaikkia muitakin leirejä. Halusin koulupäivän ja muiden sosiaaliseeraamisen jälkeen aina omiin oloihin kotiin lepäämään, joten vuorokaudet läpensä jatkunut yhdessäolo oli aika kauheaa. Näin aikuisena varmasti kestäisin yhden yön mittaisen reissun ihan hyvin mutta on kyllä suuri vaara, että olisin se työpaikan tylsimys, joka pitäisi kyllä ideaa hauskana mutta ei silti lähtisi mukaan :PP Mutta aivan huippuidea kyllä ja hyvää vaihtelua ns. perinteisemmille työporukoiden illanviettotavoille!