Jatketaan vielä hetki puutarhajuttujen merkeissä. Meidät maalla asuvat on kautta aikain opetettu siihen, että perunat lyödään multiin tiettyyn aikaan vuodesta ja uusia perunoita ahmitaan juhannuksena. Meidän huolettomien puutarhurien kevät oli tänä vuonna hitusen venyvä käsite, joten meillä nautitaan uusia perunoita vasta nyt!
Puutarhan satokausikalenterista on jo yliviivattu viinimarjat ja karviaiset, mutta uusia perunoita riittää. Tästä sitten suoraan loikka omppujen ja luumujen pariin.
Oli kuppikastiketta eli voita sulatellessa olo kuin rikollisella, niin sitkeään tuo alkukesän perunavillitys on minuun juurrutettu :D tiukassa ovat tavat ja tekemiset.
Onneksi perinteitä voi ihan huoletta rikkoa, se on ihan piristävää arkirutiinien keskellä. Ehkä nyt en kävisi viettelemään joulua helmikuussa, mutta tällaisilla pienemmillä jutuilla voi rikkoa kaavaa ilman suurempaa tuskaa. Ainoa tuska on omien tapojensa tuulettaminen.
Elokuinen perunasato omalla tavallaan pitkitti kesän makua. Nam. Ehkä pitää ensi vuonnakin istuttaa osa perunoista reilusti myöhemmin.
Heh pohjoisessa perunat ei ikinä valmistu juhannukseksi eli aina saatiin uusia pottuja vasta elokuussa. Mutta nykyilmastossa taitavat lapin potutkin valmistua etuajassa...,,,
Ei meilläkään koskaan istutettu perunoita kun vasta sitten kun maa oli lämmin. Olen aina ollut siinä luulossa että juhannuksen uudet potut on kaupallinen juoni jonka mahdollistaa harsot ja hirveä vaivannäkö. Sanoohan sen jo se, että potut on juhannuksena ihan jäätävän hintaisia! En koskaan osta uutta perunaa juhannukseksi, vaan herkuttelen oman maan perunoilla sitten kun ne on kasvaneet tarpeeksi isoiksi. Eli just näitä aikoja :)