Kun eilen istuin lavalla basson kanssa (mitä siis en todellakaan osaa soittaa), hekottelin sisäisesti, että miten ihmeessä päädyin tähän. Ja koska tämä ei liity blogiin mitenkään, voin ilkikurisesti vihjailla ;D

Totinen ilme ja kuvaaja.


Lepohetki lavalla.


Tässä vielä silmämeikkiä, jonka kanssa pelästyttelin ihmisiä kuvausten jälkeen Tullintorilla heh... Tullintorin vampyyri :D


Tuli tuolla lavalla kekkaloidessa mieleen, että en kykenisi ikinä soittamaan bändissä. Eipä sillä, että minulle olisi musikaalista lahjakkuutta iskettykään, mutta jos olisi niin en varmasti hakeutuisi bändiin. Alkoi tärisyttää jo pelkästään olla kuvattavana lavan reunalla, puhumattakaan että pitäisi vielä samaan aikaan pystyä soittamaan tai laulamaan kun muutama sata silmäparia tuijottaa lattialta :D HUI! Vai tuleeko se esiintyminen luonnostaan jos on lahjakas soittaja, en tiedä. Liian jännältä vaikutti joka tapauksessa.

Kommentit (23)

Hihii, mä just eilen poseerasin peilille poikakaverin basson kanssa ja mietin, et kehtaisko joskus ottaa oikein sellasia asukuvia blogiin :D

Oho, mun toinen kotini! :D
Samat ajatukset täälläkin, vaikka basson soittaminen sanotaan vielä aika helpoksi. Jos siis miettii, että jotkut osaa vetää 10-minuuttisia kitarasooloja............

Ooon miettinyt samaa bändisoittajista, ja myös esim. jääkiekkoilijoista, yleissurheilijoista jne. Luulisi, että on tarpeeksi haastavaa soittaa/ pelata, ja sit se pitäisi osata tehdä, kun tsiljoonat tuijottaa samalla ja kuvia päätyy heti facebookkiin ja videoo youtubeen!

Hieno meikki kyllä, varmaan vähän pelottava päivällä, mutta hämyisiin iltoihin sopisi hyvinkin :)

essi

Tosi nätti oot ollu, vaikkakin ekana iski silmiin tuo kuvaajan Negative-huppari (ah sisäinen fanityttöni heräsi..)... Mutta ois kiva nähä kyllä lisääkin noita kuvia, olit varmaan ihan huippumalli:)

Z

Apua! Pakko tarttua kommenttilootassa aikaisemmin heitettyyn uskomukseen, jonka mukaan "basso on melko helppo soittaa...". Äänihän siitäkin lähtee helposti, vähän kuin soittimesta mistä tahansa. Rytmisoittimena se vaatii kuitenkin korvaa ja tarkkuutta ja toimivia kytköksiä aisti-ja lihastoimintojen välillä. Melko yleinen käsitys tuntuu olevan, että lahjattomat kitaristit ikään kuin päätyvät basisteiksi. Jooei...

No, nyt olen saanut kohkattua kymmenen sekuntiani. Minä hoidan esiintymisjännityksen maton alle jättämällä piilarit tai lasit pois. Pikkusen sumea yleisö näyttää lempeältä. Tämä vinkkinä vain niille, joiden likinäkö on sitä luokkaa, ettei synny vaaratilanteita.

hmm..

Gossip Girlin Jenny eli Taylor Momsen tuli täälläkin heti mieleen kun kuvia katselin :) Jännä nähdä mihin kuvat tulevat. Kaunko pidät meitä jännityksessä? :) Kuvaajalla on päällä negativen huppari liittyyköhän siis siihen bändiin vaan onko vaan harhakuvitelma :D Musikkiinhan tämä nyt ilmiselvästi liittyy siinä en suostu olemaan väärässä ;)

hmm..

Plus että kroppasi näyttää täydelliseltä tuossa vikassa kuvassa. Upeaa! :)

kuvaaja

näin tuona kuvan lyhyempitukkaisena henkilönä, eli kuvaajana, pakko käydä paljastamassa sen verran että Negative-huppari minulla oli päällä vain oman musiikillisen mieltymykseni vuoksi, eli Negative ei liity asiaan millään lailla ;D

IrmaG

Ei mikään soitin ole "helppo" soittaa, jos siis pyrkimys on todella oppia soittamaan. Itse en saksofonistina saa kielisoittimilla aikaiseksi kuin hirveän metakan, yhden kielen räkäpunkkia vapaassa tahtilajissa!
Yleisön edessä soittamiseen tottuu jonkun verran kokemuksen myötä, mutta itse olen iloinen, ettei jännitys vielä monien keikkojenkaan jälkeen ole täysin kadonnut; perhoset vatsanpohjassa tuo lavatouhuun särmää ja mielekkyyttä. Olenkin päättänyt, että sillä hetkellä kun yleisön edessä soittaminen lakkaa kokonaan jännittämästä, pistän pillin pussiin ja alan vaikka nyplätä pitsiä.

Musavideo!!
Ah, kaipaan niin kovasti lavalle. <3 Trash heviä vedettiin bändin kanssa lukioaikoina, mutta nyt oon taantumassa sairaanhoitajaksi :D Vielä minä joskus prkl!!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015