Nimittäin Miika Nousiaiselle. Luen tässä Metsäjättiä, joka on niin hykerryttävä että en tiedä miten päin kirjaa lukiessa pitäisi pyöriä. Jokainen tuppukylästä kotoisin oleva allekirjoittaa varmasti monta kirjan ihmiskohtaloa, niin hyvässä kuin pahassa. Nousiainen huumori ei ole liian ilmeistä, se on ennemminkin toteavaa ja lakonista, ja ehkä siksi niin osuvaa.


Tarina on se perinteinen; pienen kylän poika raivaa tiensä opintojen kautta menestykseen (ja Helsinkiin), mutta joutuu tahtomattaan tekemään paluun kotiseudulle. Siellä odottaa vanhat koulukaverit, vanha kesätyöpaikka ja kaikki se, mitä on yrittänyt parhaansa mukaan karistaa harteiltaan. Vaivautuneisuus on käsinkosketeltavaa. Törmälästä lähdetään Helsinkiin vain Metallican konserttiin ja Törmälän suurin julkkis on Anssi Rintala, joka näkyi yleisössä Ylen lähetyksessä vuonna -84 Sarajevon olympialaisten palkintojenjaossa  käsissään kyltti Tervesiä Törmälään.

En ole lukenut Vadelmavenepakolaista, mutta Metsäjätin perusteella olisi ehkä syytä. Suomalainen kuivaakin kuivempi huumori uppoaa ihan erityisesti tällä hetkellä, kun viimeistelin Elviksen elämänkerran tuossa hetki sitten. Kaipasinkin jo rinnalle jotain arkista.

Kommentit (31)

Henna

Maaninkavaara on ihan huippu! Mutta Miika Nousiainen ilmeisesti on kova juoksija itsekin, että mikään ihme että kirjoitti siitä juoksuun hurahtaneesta isästä ;)

Nousiainen on mahtava! Suosittelen kaikkia kirjoja. Metsäjätistä vieläkin hauskemman teki mulle se, että Törmälä perustuu osittain minun ja Nousiaisen yhteiseen kotipitäjään Säynätsaloon. :D Esim. tämä huvitti suunnattomasti: "Lentopallo osoittautui sopivaksi lajiksi neljännen polven vaneritehdastyöläisille. Tuhannet työtunnit vanerilevyjä kantaen olivat pidentäneet asukkaisden kädet lajiin sopiviksi. Perusluonteeltaan vittumaiset kyläläiset pystyivät pelaamaan sovussa, kun joukkueita erotti verkko." Heh, oikeasti siellä pelataan koripalloa, mutta muuten vittumaiset kyläläiset pitää paikkansa, sekä kommunismi ynnä muut Törmälää luonnehtivat asiat. :--D

Itse yritän elvyttää lukuharrastusta ja juurikin HHU:n inspiroimana kannoin kyseisen pokkarin kotiin ihan juuri. Ja harvoinpa viivyttelen kirjan kanssa näin, koska en vaan halua sen loppuvan! Täytyy ehkä tutustusta Nousiaisen muuhunkin tuotantoon ja sen jälkeen siirtyä Tuomas Kyröön. Mainiota huumoria molemmilla! :D

/Suvi

Hahaa, ihan mahtava kirja! Ite en tykännyt Vadelmavenepakolaisesta niin paljoa, mutta on sekin tietty lukemisen arvoinen :)

nnnn

Pakko suosistella myös Tuomas Kyröltä Mielensäpahoittaja -kirjoja. MElkein jopa tuntuu, kuin nämä olisi kirjoittanut sama henkilö. Kielenkäyttö ja huumori on ainakin todella lähellä :)

nnnn

Kaikki kolme Nousiaisen kirjaa ovat mainioita! Pidin todella paljon Maaninkavaarastakin, vaikka se kertoikin vain juoksemisesta :D Nousiainen tosiaankin osaa tehdä aiheesta kuin aiheesta kiinnostavan.

Olga

Taidanpa seuraavaksi tarttua Vadelmavenepakolaiseen. :) Nousiainen on niiiin mainio Hyvissä ja huonoissa uutisissa. <3

Sanna

Suosittelen myös Maaninkavaaraa, joka kertoo aika ravistelevalla tavalla suomalaiseen pitkänmatkan juoksuun hurahtaneen koulun vahtimestarin ja hänen tyttärensä tarinan. Samaa sysimustaa huumoria ja suomalaisten lähihistorian sekä sen myyttien ravistelua kuin Vadelmavenepakolaisessa ja Metsäjätissä.

villasukka

Mä oon lukenu kaikki Nousiaisen kirjat ja kyllä Maaninkavaara sekä Metsäjätti vie voiton Vadelmavenepakolaisesta aivan 6-0. En tiedä samaistunko Vadelmavenepakolaisen päähahmoon jollain tavalla enkä pysty nauramaan hänen kohtalolleen vai mikä on vikana :D Mutta Maaninkavaarasta pitäisit varmasti myös, se kertoo juoksemisesta ;)

Tammikuussa -15 Vadelmavenepakolainen saa ensi-illan leffateattereissa ja sanonpa vaan, että vaikuttaa aika lupaavalle myös leffana ;)

Miisu

Vadelmavenepakolainen on huippu :) Siinä on nousiaismaiseen tapaan ilmeisten asioiden takana suuria linjoja ja piileviä merkityksiä, joiden huomaamisesta ilahtuu kovasti.

Ite taas oon ainoastaan lukenut Vadelmavenepakolaisen (ostin sen lahjaksi pikkuveljelle kun se muutti Ruotsiin, mutta tietysti luin ensin itse :D ).

Mutta Hyvissä ja huonoissa uutisissa Nousiainen on ollu ihan mun suosikkityyppejä. Ehkä pitäisi ottaa vaan enemmän itseä niskasta kiinni ton lukemisen suhteen...

Haa, kiitos vinkistä! Olen vaan viime aikoina laiskistunut täysin lukemisen suhteen, mutta sitten KUN alan taas lukea (varmaan ensi kesänä? :D) niin haen täältä nämä vinkit. ;)

Lauratau

Vadelmavenepakolainen oli tosi hyvä! Ja siitähän on tekeillä elokuvakin, tulee ulos tammikuussa 2015. :)

Mie kävin jokunen viikko sitten katsomassa Vadelmavenepakolaisen teatterissa ja oli se sen verran hulvaton, että pitänee lukea myös kirjana! :D

Henna

Metsäjätissä on paljon hyvää, ja luin sitä ihan huumassa. Harmikseni loppu kuitenkin lässähti todella imeläksi ja epäuskottavaksi.

Eeppi

Metsäjätti oli mainio. Aloitin sen muistaakseni lentokoneessa ja loman ensimmäiset hetket meni hotellissa maatessa, kun en malttanut lopettaa. Olen lukenut Vadelmavenepakolaisenkin, mutta se ei naurattanut samalla tavalla. Jos Metsäjätin huumori toimii, niin suosittelen lukemaan Antti Heikkisen Pihkatapin. Siinä on kans kasapäin toteamuksia tuppukylästä. Itseeni se upposi, mutta en tiedä johtuuko se vain savolaisista sukujuurista, kun samoista maisemista tuo Pihkatapinkin päähenkilö ponnistaa.

Meeri

Miika Nousiainen on ollut Hyvissä ja Huonoissa uutissa niin mahtava, että on jo pitkän aikaa pitänyt lukea sen kirjoja! Ja minä en ikinä lue... Tuomas Kyrö on toinen, jonka huumorintaju uppoaa myös, sain synttärilahjaksi Kunkun ja on ollut kyllä railakkaita lukuhetkiä! Pitää aina poikaystävällekin lukea joitain pätkiä, en vaan voi pitää naamaani kiinni :D

minora

Kaikki Nousiaisen kirjat on kyllä kiistattoman suositeltavia. Tosin omasta mielestäni Vadelmavenepakolainen ja Metsäjätti ovat hulvattomia, Maaninkavaara vain huvittava - siinä tarinassa on minulle jollain tapaa enemmän vakavaa kuin kahdessa muussa - ehdottomasti luettava silti!

Mervi

Lue ihmeessä Vadelmavenepakolainen, oli kyllä niin järjettömän hykerryttävä tarina että oli pakko lukea heti perään Maaninkavaara ja Metsäjätin ilmestymistä en meinannut malttaa odottaa niiden jälkeen. Jokainen on omanlaisensa ja niin kiinnostavia, kahdessa ekassa kirjassa jokin pakkomielteinen aihe ja tässä Metsäjätissä tosiaan sitten se nuoruus/nykyaika tuppukylässä, mikä todellakin oli samaistumisen kohde.
Nousiaisen kirjoissa ei todellakaan ole muuta vikaa kuin että niitä ilmestyy ihan liian harvoin. :D

Daisy

Metsäjätti oli munkin mielestä aivan loistava! Vadelmavenepakolainen taas ei uponnut yhtään. Tuomas Kyröltä suosittelen ehdottomasti Mielensäpahoittajaa äänikirjana. Itse olen lukenut sen ensin, jonka jälkeen kuuntelin sen äänikirjana. Antti Litja on niin loistava lukija, että kirja nousee aivan eri sfääreihin kuuntelemalla. Ja naurattaa vielä enemmän, jos mahdollista :D

Hah, mua alkaa jo naurattaa kun kuulen nimen Miika Nousiainen :D Hyvissää ja huonoissa uutisissa aivan mainio ja onneksi sitä pystyy katsomaan myös Espanjasta käsin nettiteeveestä. Luin muuten Vadelmavenepakolaisen Thaimaassa reissatessani, aika hyvä kombo ;)

laureliini

Jos Nousiaisen toteava huumori uppoaa, suosittelen katsomaan telkkaristä Hyvät ja Huonot uutiset :)

Hihii, Nousiaisella on kyllä hyvät jutut! Tykkään hänestä myös Hyvissä ja huonoissa uutisissa.. kuiva huumori uppoaa ainakin täällä! :D

Pakko kyllä itsekkin lukea pikkukylän kasvattina. Mun kotipaikkakunnalla asuu ~5000 ihmistä, nyt asun pk-seudulla, ja vaikka en mikään kaupunkilaistyttö ookkaan, niin paluuta ei kyllä tonne tuppukylään ole. :D Kiitos vinkistä!

mju

Tuomas Kyrö ja Miika Nousiainen, idolini. :) Kyrö vetää kyllä pidemmän korren. Nousiaiselta en ole lukenut kuin Vadelmavenepakolaisen (Heinis on oikeassa, överiksi menee, muttaa haittaakse), toi Venejätti odottaa lukemistaan. Tai ehdin jo aloittaakin, mutta sitten töissä loppui luppoaika. :P
Varmaan tapitat HHU:ta joka viikko? :)

Heinis

Vadelmavenepakolainen on järkyttävän huono!! Menee niiiin överiksi, etten nauranut kuin ehkä kerran jossain kirjan alkupäässä :O

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011