On kaksi tapaa kasvattaa otsatukka pois. 

Tapa 1:

1. Toteat, että haluat kasvattaa pois otsatukan.

2. Kasvatat sen pois. 

Tapa 2. 

1. Otsatukkasi alkaa olla parturoinnin tarpeessa ja alat haaveilla rennosta keskipääjakauksesta, joka ei mene jokaisesta tuulenpuuskasta vituralleen.

2. Kokeilet peilin edessä pidemmistä ohimohiuksistasi sivujakausta, häivyttäen otsatukan pidempien hiusten lomaan. Tämä ruokkii intoasi kasvattaa otsatukka pois.

3. Epäröit. Pitäisitkö sittenkin vielä kerran siistiä otsis, kun on tulossa ne juhlatkin, missä pitää näyttää siistiltä. 

4. Siistit otsiksen ja palaat kohtaan 1. Kierto 1- 4 kohdan välillä toistuu useasti peräkkäin.

5. Teet vakaan päätöksen kasvattaa sen pirun otsareuhkan pois. Villi ja vapaa hippitukka odottaa!

6. Kärvistelet helvetin tuskissa kuukauden päästä, kun otsahiukset raapivat silmiäsi, mutta eivät pysy vielä millään keinolla sivussakaan.

7. Näytät seuraavat kaksi kuukautta idiootilta, jolla on liiskattu otsatukka sivuun tyttären romulaatikosta löydetyllä pinkillä muovisella pinnillä. Päätät muistaa ostaa aikuispinnejä, mutta et kuitenkaan muista. 

8. Otsatukka alkaa vihdoin pysyä sivussa ilman pinniä (hurraa!), mutta se vaatii silti jatkuvaa laittamista, kähertämistä ja kääntöä, että näin tosiaan tapahtuu. Sateisella ilmalla se roikkuu edelleen naamallasi ja kutittelee huuliasi. Kiroat kasvatusvahieen sinne missä pippuri kasvaa. 

9. Erään sateisen ja erittäin katastrofaalisen hiuspäivän jälkeen siirryt peilin eteen, ja käännät vaivihkaa huuliin ulottuvan ex-otsatukan ylöspäin ja koet selittämätöntä kaipuuta lyhyen otsatukan pariin. Katselet vanhoja valokuviasi, erityisesti sitä edellisen vuoden ainoaa hyvää hiuspäiväkuvaa, jossa sinulla on otsatukka.

10. Puhut itsesi irti moisesta typeryydestä ja muistelet miten hankalaa otsatukan ylläpito oikeasti on. 

11. Harkitset feikkiotsatukan ostamista Ebaysta akuuteimpaan otsatukannälkään ja jatkat ex-otsiksen kääntämistä peilin edessä lyhyemmäksi joka aamu. 

12. Juot lasin viiniä eräänä lauantai-iltana, kävelet keittiön laatikolle ja otat Fiskarsit käteen. Kävelet vessaan ja NAKS. 

13. Saat paniikin, sillä puolen vuoden tuskainen kasvatustyö löytyy nyt lavuaarisi reunalta. Toteat, että liian myöhäistä katua ja leikkaat otsiksen kuosiin. 

14. Nautit uudesta siististä otsatukastasi yhden kuukauden. 

15. Palaat kohtaan 1. 

 

Ps. Otsis is back.

Kommentit (7)

Vierailija

Ounou! Mä oon löytänyt itselleni sopivan välimuodon puoliotsiksesta eli oikea termi olisi kai pyöristetty leikkaus edessä. Se vaan rennosti korvan taakse ja "feikki" otsis on valmis. Toki sitäkin varten pitää malttaa hieman kasvattaa
..

Sanna U

Kiitos! Kaksi raskautta tiiviillä aikataululla ja mulla kävi mielessä leikata otsis näiden hapsujen siistimiseksi, mut jätetäänpä sit väliin. :D

Raijis

Sama rumba myös koko tukan kasvattamisen kanssa :D Mutta nyt, kun viime kampaajakäynnistä on jo 10 kuukautta, tukka pysyy mukavasti sykeröllä eikä hetkeen ole ilmennyt polkkatukan kaipuuta.... eikä paluuta kohtaa 1.

Jinna Lappalainen

Tähän on helppo samaistua ? onneksi olen jo saanut kasvatettua otsikset pois ja luottokampaajani (siskoni) ei suostu enää leikkaamaam minulle otsista vaikka
kuinka pyytäisin ?

Janey

Näh.. ei se ole niin vakavaa.. itsehän kuuluin tuohon tapa 1. Päätin kasvattaa otsiksen pois ja kasvatin sen pois samalla kun sen punaisen värinkin ja oi kyllä, näytin typerältä vuoden... nimim. Afro-otsis siskosi sisiliskosi

m

Joo... Noin 1.5 vuotta sitten tuli villi idea, että otsis vois olla kiva... Heti kun se oli leikattu, huomasin että hiukseni ovat dramaattisesti ohuemmat kuin 20 vuotta sitten kun oli viimeksi otsis... Ei näyttänyt hyvältä yhtään sen jälkeen kun parturin tökötit ja asettelu oli pesty pois. Muistaakseni en ole kuin kerran (?) leikannut sen uudelleen, mutta en ole vieläkään päässyt edes tuohon noloon pinni-vaiheeseen... Muutenkin tukkarintamalla menny huonosti jo monta vuotta stressin takia. Harkitsen peruukkia...

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kolmevuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat