Sain tässä hetki sitten Joselta haasteen etsiä kuvat itsestäni nykyhetki vs. vuosi sitten.

Jouduin kuitenkin muista syistä penkomaan kuvavarastoani vuosien taakse ja päätin ottaa vapauden muokata haastetta koskemaan pidempää aikaväliä. Nappasin huvikseni kuvat koko blogihistoriastani eli viides vuosihan tässä on nyt menossa (tsiisus!).

Vuonna 2007

Aloitin blogin kirjoittamisen hetken mielijohteesta, en tiennyt blogeista enkä blogin pitämisestä yhtään mitään. Googlasin vahingossa suomalaiseen Vuodatukseen ja rekisteröidyin sinne. Nelliinan vaatehuoneen nimi oli ensimmäisen viikon pelkkä Nelliina.

Parissa kuukaudessa blogilistalle oli kertynyt 30 tilaajaa ja olin ihan ihmeissäni että ketä nämä tyypit oikein ovat, kun kaikki eivät voi olla kavereitani. En koskaan mainostanut blogiani missään, enkä vieläkään tiedä miten ihmiset paikalle löysivät. (Enkä ole mainostanut sen jälkeenkään).

Moni nykylukija ei välttämättä tiedä, että olen oikeasti blondi. Kun vuonna 2007  aloitin Nelliinan vaatehuoneen, olin vielä vaaleatukkainen. Silloin bloggasin anonyymina, enkä näyttänyt kasvojani. Kasvojen näyttäminen vuotta myöhemmin tuntui todella isolta jutulta, harkitsin sitä kuukausi kaupalla! Nykyään anonyymit tyylibloggarit taitavat olla aika harvassa.

 

Vuonna 2008

Vuotta myöhemmin olin jo alkanut hinkumaan tummempaa kuontaloa ja hiukseni olivat näköjään harmaat. Kun on ikänsä ollut blondi, ei yksinkertaisesti uskalla kerrasta laittaa päähänsä tummanruskeaa, vaan tummentuminen tapahtuu asteittain.

Blogiscene Suomessa oli edelleen pieni, tunsin nimeltä varmaan jokaisen tyyliblogin. Yritäpä samaa nykyään. Koin jänniä hetkiä kaupungilla, kun joku lukija tunnisti minut ja tuli juttelemaan "oletko sinä se Nelliina". Muistan tämän tilanteen niin hyvin, olin ihan paniikissa, ällistynyt ja saman aikaan todella iloinen, että joku tunnustautui vakilukijakseni.

Rakastan tuota turkoosia mekkoani edelleen, samoin punainen pikkulaukku on käytössä.

x41
x41

Vuonna 2009

Blogisyksynä 2009 kaikki muuttui ratkaisevasti, kun olin lopulta pusertanut viikkojen soutamisen ja huopaamisen jälkeen päätöksen uskaltaa lähteä mukaan uuteen blogikollektiivi Indiedaysiin. En ole muutosvastarintainen, mutta epäileväinen senkin edestä. Bloggauksesta tulisi osa-aikainen työ ja olin siitä hämmentyneen iloinen. Suurin pelkoni oli bloggauksen muuttuminen pakkopullaksi. Vannoin itselleni että lopetan heti, jos näin käy.

Tyylin suhteen olin lipumassa aina vain suurempiin helmoihin ja tylleihin. Rakastin kellohelmoja ja korkoja täydestä sydämestäni. Hiukset olin ehtinyt välissä värjäämään jo kertaalleen tummanruskeaksi, mutta kokeilunhaluisena lähdin vetämään hiuksiani vaihteen vuoksi kohti punaista. Syksyllä väriprojekti oli vielä vaiheessa:

x13
x13

Vuonna 2010

Viime vuonna tähän aikaan tyylini on pitkälti sama kuin juuri nyt. Olin jättämässä Indiedaysin mahtavaa porukkaa haikein mielin ja siirtymässä ihanalle Olivialle vuoden vaihteessa. Muistan kuinka jännitin asian julkistamista ihan hirveästi, olisivatko lukijat iloisia puolestani vai miten asiaan suhtauduttaisiin.

Samaan aikaan aloittelin elämäntapamuutosprojektiani kaikessa hiljaisuudessa. Ensimmäiset lukijakommentit aiheesta tulivat vasta puoli vuotta myöhemmin, kun osa alkoi epäilemään olenko ehkä hoikistunut tai alkanut liikkumaan.

x21
x21

Vuoden 2011 tyylin jokainen voi vilkaista vaikkapa parista edellisestä postauksesta.

Mitä odotan vuodelta 2012. Suoraan sanottuna en tiedä. En ole suunnittelevaa tyyppiä lainkaan, otan suurella mielenkiinnolla vastaan sen, mitä elämä tuo. Oikeastaan rakastan tätä ominaisuutta itsessäni, se on stressivapaata ja mikään ei estä minua  vaikkapa muuttamasta Puolaan. Selvennykseksi, että en ole (tietääkseni) muuttamassa Puolaan.

****

Oho, vähän venyi tämä haaste. Haastan kaikki vuonna 2007 bloginsa aloittaneet samaan muistelmapostaukseen än-yy-tee NYT!!

Kommentit (51)

.Nekku.

Muistan vielä ensimmäisen postauksen, jonka bogistasi luin. Se oli syksyllä 2007, ehkä lokakuussa. Tekstissä kerroit, kuinka olit käynyt (tai olit juuri menossa) jossain kahvilla, vaatteissa oli harmaata ja valkoista. Näytit supersöpöltä, vaikka kasvoja ei näkynytkään, ja ihailin erityisesti upeita hiuksiasi. :) Olen ollut vakkarilukija siitä lähtien, joskin valitettavan laiska (tai arka) kommentoimaan. Tyylisi on ihana, inspiroidun joka viikko.

Mary

Ihana postaus, mä oon vaan lukenut sun blogia pari vuotta, kivaa nähdä miltä porukka näytti nuorempana ^^ Onneksi mun blogi ei oo noin vanha joten mun ei tartte tehdä tuollaista haastetta höhö

Jose

Apua, täähän oli vielä parempi kuin se alkuperäinen! :D Ja voi jumpe onks siitä oikeesti jo niin kauan, kun treffattiin Desthean ja sun kanssa ekan kerran?! Ainakin sulla silloin vielä oli vaaleat hiukset ja kun laitoin blogiin sen "miniblogimiittiyhteiskuvan" niin kikkailin siihen sun kasvojen peitoksi jotain... Täytyisköhän itekin kaivella vähän kuva-arkistoja, vaikka blogikuvissani olenkin useimmiten kameran takana. :P

Ps. Mullakin on toi punainen pikkulaukku! Edelleen käytössä ja edelleen aivan mahtava.

Jose

Ei muuten näköjään tule urlia kommenttin mukaan, vaikka sen tuohon laittaa... (Ja nyt tietty tulee kun laitan tän.)

Onneli

Niinpä, voi niitä aikoja kun piirit pienet pyöri ja teikäläiselläkin oli aikaa käydä meikäläiselle hankkimassa se sinapinkeltainen jättimyssy :D Nyt on blogikollegoita ja lukijoitakin niiiiiin paljon, ettei tuollaisiin pikkupalveluksiin varmasti enää repeisi.

Mulla tulee nyt joulukuussa viisi vuotta eka blogin aloittamisesta ja johan niitä on ehtinyt neljä olla plus lisäksi kaksi salasanallista. Huimasti on asiat muuttunut, mutta toisaalta näen paljon samaa, kun olen akanut seurata äitiysblogeja, joissa on nyt samanlaisia buumeja kuin tyyliblogeissa joskus 3-4v sitten. Uutta tosin on se, että lukijoita kalastellaan facebookiin ja blogger-lukijapaneeliin ja tosi suositun blogin tilaajamäärä listalla taas voi olla hyvin pieni -> vrt. Kun saan blogilistalla 50 tilaajaa järjestän arvonnan ;D Kuten itse tein keväällä 2008 :D

Pippuri

Hassua ettei tähän mahtunut yhtään kuvaa hiuksistasi ihan punaisena. Olen seurannut blogiasi noin kolme vuotta ja jotenkin miellän sinut aina ihan kirkkaan punaisen kuontalon omaavana kaunokaisena :)

saara

Olipas kiva yksityiskohta tekstissäsi, että vuoden 2008 mekko ja laukku kelpaavat tänä päivänäkin!!

Ellu

Olipa kiva postaus:) Kuvista päättelen että olen lukenut sun blogia kolme vuotta. Blogisi on päivän piristys koska olet niin positiivinen ja kirjoitat kivasti! Ja sulla on kiva tyyli.

Salla

Tää oli kiva postaus :) Rakastuin tohon vuoden 2009 kuvaan ihan totaalisesti. Ja noi sun blondit hiukset jaksaa järkyttää aina yhtä paljon, kun oon niin tottunut suhun tummahiuksisena :)

ida

Ahahha, voi niitä aikoja, kun suomalaiset tyyliblogit tiesi kaikki nimeltä, niistä ollaan tultu niiiin kauas :- D Ihanaa, haastoit siis minutkin, jee;-)

Elisa

Onpas kiva postaus, hieman olet vuosien varrella muuttunut, tukan väriä myöten. Se punainen tukka oli muuten kanssa tosi kiva sulla sillon joskus :)

Itse olen seurannut blogiasi jostakin 2009 vuodesta lähtien, muistelisin :)

Mea

Voi tää oli ihana postaus, iski mieliteko mennä (lääkehoidon tenttiin lukemisen sijasta) selailemaan vanhoja blogipostauksiasi!

Olet ehdottomasti Suomen paras bloggaaja, muut vaihtuu lukulistalla mutta Nelsku pysyy. ;)

Mari

Mäkin olen tainnut seurata blogiasi ihan tuolta 2007 vuodesta asti, koska muistan sun blondit ajat :) Tuo 2009 vuoden kuvan tukka on iiiihana! Jos saisin tuollaisen tukan niin vaihtuisi tämänkin ikuisuusblondin tukka salamana! :)

Pikkutonttu

Kohta alkavan joulukuun kunniaksi haastan bloggareita tekemään suuria joulupostauksia!

Mikäli sytytti, mielestäni olisi mukava lukea/nähdä:

- vanhoja joulukuvia

- bloggaajan joulumuistoja

- bloggaajan omia jouluperinteitä/tapoja

- kotona opittuja(suvun/perheen) perinteitä ja tapoja

- aattopäivän kulku

- fiilistelyä

- mahdolliset kyläpaikat

- tunnelmia

- Kaikkea muuta mitä vain voi keksiä!!

Jos haluaa, postauksia voi jaksottaa/laittaa osiin, teema kerrallaan tai miten vaan. Vapaus on toki kirjoittajalla :D

Jos siis sytytti, uskon etten ole ainoa kuka tätä haluaisi lukea! :)

Lillyann

Mä muistan myös tuon blondin kiharapehkon ja sen, kun et vielä näyttänyt kasvojasi ollenkaan :D Eka postaus oli joku sellainen, missä mietit teetkö kirpparilta ostamistasi harmaista pappahousuista polvimittaiset vai jätätkö pitkiksi... Ömm, kuulostanpa stalkkerilta kun muistan ton :DD

Maija

Hauskaa aina lukea näitä "nostalgisointeja" eri blogeista! Itse perustin ensimmäisen blogini (joka on edelleen satunnaisesti hengissä) loppuvuodesta 2005 ja välillä itseäni ihan harmittaa millaiseksi blogimaailma on paisunut ja muuttunut.

Tietysti on ihanaa kun on mielettömästi blogeja joista valita ne inspiroivimmat ja aiheeltaan kiinnostavimmat, mutta ikävöin sitä "vapaaehtoisen yhteisöllisyyden" aikaa jolloin ei käynyt mielessäkään että blogin kirjoittamisesta voitaisiin maksaa jollekin palkkaa, blogien tyyli oli yleensä enemmän nettipäiväkirja kuin johonkin tiettyyn aiheeseen liittyvä, kävijöitä tosiaan tupsahteli jostain vaikkei missään blogiaan mainostanut (edelleen ihmettelen miten mun blogin ekalle sivustolle eksy parissa kuussa enemmän porukkaa kommentoimaan kuin nykyiseen blogger-sivustoon vuosien varrella yhteensä, vaikka se oli omalla sivutilallani enkä ikinä sitä ehtinyt missään mainostaa, kavereillekaan en maininnut jne!), ei tarvinnut miettiä että onkohan missäkin blogissa nyt laitonta mainontaa, ei tullut tuskastuttua läheskään niin usein blogeihin joissa teinitytöt esittelevät epäedustavasti, kammottavan huonoilla teksteillä varustettuna ne kaikki kymmenen H&M:stä ostamaansa samanmallista toppia...

Mutta vaikka yhdessä vaiheessa ajattelinkin että heivaan koko blogiharrastukseni, niin lukemisen kuin kirjoittamisenkin, menemään kun blogimaailma alkoi tuntua liian "pahalta" paikalta olla, en kuitenkaan siihen pystynyt muutaman ihanan blogin takia... Sun blogissasi huipuinta on hyvät tekstit ja se miten esim. vaatteisiin liittyvän innostuksesi voi ihan vaistota - et ostele vaatteita vaan koska "tää oli ihan kiva ja alennuksessa" :) Aloitin tän lueskelun joskus punaisen tukkasi aikoihin ja mun makuun se väri sopii sulle kyllä kaikkein parhaiten!

Toivon todellakin että saan lukea uusia juttujasi vielä neljän, ja vaikka neljäntoistakin, vuoden päästä! ;)

Sandy Warhol

No ontuossakin perää, mutta toisaalta on ihan kiva että kaikki uskaltautuvat esiin. Ei niitä ärsyttäviä blogeja tule juuri luettua.

Markkinointi pistää silmään joskus, mutta skippaan ne postaukset jos en ole sillä tuulella. Ja Nelliina on minusta hyvä esimerkki siitä miten vähän blogi on muuttunut "kaupallistumisen" (heh) myötä. Eikä tyylikään ole liikaa muuttunut :)

Itse olen toistaiseksi oikein tyytyväinen kaikkiin kolmeen lukijaani <3

Ulrika

Hihi, muistan nuo sun blondiajat, kun naaman edessä oli joku suttu tai kukka :D Sillon ei tosiaan ollu montaa blogia luettavana, toisin kuin nykyään!

Omalla bloggailulla on ikää vasta kaksi ja puoli vuotta, ehkä siinä kolmen vuoden paikkeilla voisi miettiä, mikä on muuttunut :)

Sindu

Mitää?????? Olenko lukenut blogiasi jo 4 vuotta??? MIHIN aika on huvennut? Tunnen itseni niin......Vanhaksi???

Katri

Onnee Nelliina blogivuosista! :) Haluaisin kysyä, että onko tuossa sun blondikuvassa olevat hiukset aidot blondit vai ootko blondannut omiasi vieläkin vaaleimmiksi? Oon itse luonnostaan täysin blondi, ja viiden vuoden hiusten tummentamisen jälkeen oon ollut kohta neljä vuotta luonnollisella värilläni, alko niin turhauttaan se ainainen juurikasvu kun näytti kaljulta :D Sulla sitä ei tosin ikinä huomaa.

Saara

Ihana, hyväntuulinen postaus.

itse olen seuraillut ulkomaisia ja kotimaisia blogeja vuosia ja samalla kun olen yrittänyt kaivaa kirjoitusinnostusta pöytälaatikosta syntyi ajatus omasta blogista.

Toivottavasti se joskus on yhtään niin ihana, kuin vaikka tämä sinun blogisi.

Lukijoita lienee hankalampi nykyään saada, mutta ei ikinä voi voittaa jos ei koita :)

Tsemppiä sinulle vielä ja kiitos inspiroivasta blogista!

Ritazz

Pakko sanoo kyllä että oot yks muuntautumis kykysistä ihmisistä ketä tunnen ! (= oot sun kuvissa aina vähän erityylinen ja näkönen vaikka ois ihan viikon sisään otettu :).

May

Minä myös kauhistuin, että mihin on neljä vuotta elämästä huvennut :-D

En kyllä muista lainkaan, että mistä ihmeestä aikoinaan blogisi löysin, mutta se oli ensimmäinen jota aloin lukemaan ja siitä asti ei varmaan kovin montaa vuorokautta ole mennyt etten olisi katsonut onko Nelliina päivittänyt mitään :)

Blondit hiuksesi ovat vieläkin mielestäni aivan järkyttävän upeat ja kaikista hiuslookeistasi eniten mieleeni, mutta nämähän ovat niitä makuasioita joista ei voi kiistellä.

Toivon, että sinulla riittää intoa bloggailuun ainakin vielä toisen 4 vuoden ajan! :)

pupu

Miten oon voinu lukea sun blogia neljä vuotta!!! Se tarkottaa, että oon ollu sillon 14... oh my :D

Venla

Olen aikoinani tutustunut blogi-maailmaan juuri sinun kauttasi. Kiitos inspiroivista ja elämänmakuisista postauksista! Ja mitä hiuksiin tulee... toivoisin, että lakkaisit lymyämästä tuon peittävän pehkon takana. Se antaa sinusta kovin aran ja sulkeutuneen kuvan.Näin jossain postauksessasi kuvan sinusta vaaleassa,luonnollisessa kampauksessa, jossa hiukset olivat pois kasvoilta. Olit upea! Mukavaa joulun odotusta ja kaikkea hyvää loppuvuoteesi!

Nippe--

Toi vuos 2009 on ihana, näytät ihan Jenni Vartiaiselta! Ja tosi kivan sävyset hiuksetki ollu sillo, vaikka kaunis oot edelleen :)

T: kaima!

Sofia

Heippa! Oon seurannut sun blogia tässä muutaman vuoden (ja tykkään kamalasti), joten tiedän sun omistavan useammatkin Parikat. Kävin just ostamassa ihka ensimmäiset Parikkani (ihaanat punaiset Raquelit, kiiltonahkaa <3 <3 <3), enkä tajunnut kysyä liikkeestä tarviiko niihin laittaa jotain suoja-ainetta. Tarviiko? Ja miten muuten oot noita kenkiä hoivannut? Kiitos, jos jaksat vastata, vähän nyt aiheen vierestä:)

Laura

Olis kiva jos tekisit samalla teemalla postauksen mutta vielä pidemmältä aikaväliltä. Olis hauskaa nähdä miltä oot näyttänyt esim. 15 vee teininä :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011