
Olen laittanut voittajille sähköpostia :) Onneksi olkoon ja mahtavaa stailauspäivää jokaiselle, pian nähdään!
Olen laittanut voittajille sähköpostia :) Onneksi olkoon ja mahtavaa stailauspäivää jokaiselle, pian nähdään!
Julkistan Marks&Spencerin stailaukseen pääsevät huomenna aamulla, joten tämä ilta vielä aikaa osallistua arvontaan :) Perjantai the Tampereen tapahtumapäivä onkin jo kohta täällä!
Ps. illalla tulee TV5:lta klo 21 elokuva Pikku naisia, se on yksi lemppareitani kautta aikojen. Sopivasti naistenpäivän kunniaksi.
Hauskaa teemapäivää mimmit!
Tällainen tavallinen liikunnanvihaaja ei luonnollisesti ole kovin innoissaan ostamassa urheiluvaatteita, koska sehän nyt on sellainen pakollinen paha elämässä. Minulla ei ole ns. oikeita verkkareita, enkä sellaista ajatellut hankkiakaan, mutta nyt myönnyin tekemään verkkatakkihankinnan.
Johtuen lähinnä siitä, että takki oli tarpeeksi hieno, että haluan oikeasti käyttää sitä. Jokainen varmaan tietää että vaatteista ei ole juuri hyötyä, jos niitä ei käytä. Näin todennäköisesti kävisi tavalliselle verkkapuvulle minun tapauksessani. Väistelen teflonin lailla kaikkia urheiluvaatteita, jollei ole ihan pakko. Aktiivisen tyttölapsen myötä on ollut pakko jo useamman kerran, että säilyy kuivana pihalla. Terve vaan, Gore-Tex -lenkkarini, olette susirumat mutta käytännölliset.
Sitä paitsi olen aina sanonut että liikunnanvihaajan kannattaa urheilla mahdollisimman rönttäisissä ja epäseksikkäissä vaatteissa, niin kukaan ei lenkkipolulla edes oleta sinulta mitään huippusuorituksia. Liian hienoilla teknisillä urheiluvaatteilla ei kehtaa lusmuta, mutta tavisvaatteilla kehtaa. Vaatteet tarpeen mukaan siispä.
Altistun Stadiumille aina väkipakolla mieheni vuoksi, joka vierailee siellä useammin kuin minä korkkarihyllyillä. Aina on joku paino/sukka/urheiluhilavitkutin, joka muka tarvitsee hankkia ihan heti. Mutta tällä kertaa piipahdus oli tosijees, koska löysin vihdoin sellaisen verkkatakin mitä haluan käyttää! UUUH kukkia!
Aavistuksen hämmentävää on myös tämän SOC-takin ”pusakkamaisuus”, joka edustaa minulle kammotakkien kauheinta kastia, koska vyötärö hukkuu. Bombertakit ovat hirvein muotivillitys pitkään aikaan, 1994 soitti ja haluaa pilottinsa takaisin. Mutta siitä huolimatta takki on 101 prosenttisesti mieleeni. Poikkeus joka vahvistaa säännön? I love it! Vannon, että tämän lisäksi ei pusakkatakkeja tällä naisella nähdä. Oikeasti.
Ps. Jäin miettimään että mistä hiivatista verkkatakki on lyhennys ja onko tämä taas joku Viiala-lyhenne mitä kukaan ei tajua, mutta verryttelypuvustahan se :D Liikunnanvihaajalle perushommia, ei muista urheilutermejä.
Peeässään liittyen, mä en voi käsittää sitä, että verkkarit-nimitystä käytetään myös college-housuista. Ei ne oo verkkarit, ne on kollarit tai miten muuten sitten haluaakin sanoa. Verkkarit on verkkarit!:D
NIMENOMAAN! Olen täsmälleen samaa mieltä :D ja erikseen tästä vielä tuulipuvunhousut! Verkkarit, kollarit ja kahisevat, kaikki ovat ihan eri asia.
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Vau, hieno takki! Minäkin oon tommosta ajatellu mutta päädyin ostamaan R-collectionin anorakin! Kyllä, 1994 soitti tännekin xD Boonuksena päädyin vaahtoamaan myyjä-rukalle 90-luvun anorakistani sekä isäni 70-luvun anorakista (käytin teininä molempia). Kuulemma jokainen anorakin ostaja selittää samaa.
R-collectionilla on kyllä ansaitusti legendaarinen maine vapaa-ajan vaatteissa ja anorakki taitaa olla niistä se kuuluisin :D
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Voi ku söpö takki. Pitäisköhän itteki harkita vaikka ei oo yhtään mun juttu.
Joo verkkarit on niin karseet et ittellä sellaiset oli joskus vuonna nakki ja vasara. Niitäkin on kyl kukikkaina. ?
Sovittelin tätä jo mustan rennon mekonkin kanssa ja se sopi täydellisesti, joten takille on ainakin takuulla käyttöä :) Ei verkkareita mullekaan, en osaa olla niissä sitten yhtään.
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Eikös verkkarit ole lyhenne verryyttelyhousuista?
tai verryttelyasusta, verkkareista taidetaan puhua sekä housuja että koko asua tarkoittaen :=)
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Tämäkin liikunnanvihaaja on samaa mieltä urheiluvaatteiden turhuudesta, mutta nyt on kyllä hieno takki! Ja samaa mietin itsekin heti kun luin otsikon että mistä se verkkarit sana oikeen tulee, mutta niinpä tietysti, veryttelypuku :D
Sopii myös mekon kanssa, testattu on :D todellinen liikunnanvihaajan verkkatakki!
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Onpas hieno!!! Vierailu lähimpään Stadiumiini heti tällä viikolla! :D
settiin kuuluu myös kukkatrikoot :D
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Verkkarit on verkkarit! Tarviiko niitä sen enempää selitellä :D
Kollarit ja verkkarit on ihan eri asia :D
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Ai kauhea, tuli niin elävästi mieleen kuinka aikanaan liikunnanvihaaja-blogin puolelta luin sinun ostaneen juoksuhousut joiden johdosta lenkillä ei kehdannut enää laiskotella. Tässäkö syy, miksi itsellä ei vieläkään ole niitä urheilullisia juoksupökiä :D
NIIN ja mikä karmea virhe se oli ostaa ne housut ja alkaa juoksemaan ihan tosissaan, kun lopputulos oli kondromalasian ja juoksemisen yhteistyönä rustojen murskaantuminen ja polvileikkaus :D olisi vaan todellakin kannattanut laahustaa kävellen rumissa kollareissa niin olisi vielä ehjät polvet :D
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Hei! Aivan ihana takki!! Mä haluan tälläisen! Myydäänköhän näitä vielä Stadiumissa, tai jos olet luopumassa omastasi niin ostaja löytyy! ;)
Joskus on tarvetta superkestävälle huulipunalle. Minun luottopunani on Grimasin mattahuulipuna, jos kaipaan kovan luokan pysyvyyttä. Grimasin huulipuna on kuitenkin ns. tavallinen huulipuna, ei varsinainen kestopuna eli se vaan on järjettömän hyvä ja edullinen tuote. Useimmissa tapauksissa tämä riittää minulle, se on ihan ok että tsekkaa huulipunan lounaan jälkeen kerran päivässä.
Joskus kuitenkin olen menossa aamusta iltaan, ja silloin kaipaisin pomminvarmaa tuotetta joka tosiaan kestäisi kellon ympäri. Tätä tarkoitusta varten ostin kaksi täysin erilaista kestohuulipunaa.
Rimmelin Provocalips 16H taitaa olla huulipunien kestävyysottelijoiden legenda, pääsääntöisesti sen pysyvyyttä ylistävät melkein kaikki. Tuote on Max Faxtorin Lipfinityn kaltainen eli toimintaperiaatteena on kaksiosainen kiinnitys. Ensin levitetään väri ja annetaan kuivua 60sek, ja heti perään levitetään vaseliinimainen kirkas kiinnitysaine, joka tekee huulista joustavat ja kiiltävät.
Huulituntuma on ihan ok, kunhan malttaa olla levittämättä aineita liian paksusti. Väri on todella pigmenttirikas, joten pieni määrä riittää. Itse onnistuin levittämään pari kertaa kiinnitysainetta aivan liian paksusti, niin että tunne huulilla oli todella tönkkö. Joten jos on juhlat tulossa, kannattaa harjoitella pari kertaa noita määriä.
Tässä on kuvat heti levityksen jälkeen / 8 tuntia levityksen jälkeen / 12 tuntia levityksen jälkeen:
Päivän aikana söin pari kertaa ja puhua papatin aamusta iltaan, sillä olin koko päivän menossa. Että kylä kestää nääs! Ainoa mistä väri oli kulunut oli ihan huulten sisäreunasta, veikkaisin että syödessä jotain rasvaisempaa. En huomannut mitään eroa 8 ja 12 tunnin kohdilla, huulipuna oli täsmälleen samanlainen. Parissa tunnissa myös kiilto oli kadonnut, mutta sillä ei sinänsä väliä ollutkaan.
Epäilen että tämä tuote todella kestäisi kellon ympäri, mutta minun oli pakko putsata se nukkumaan mennessä pois koska en halua nukkua huulipunan kanssa :D Tuote irtosi huulilta päivän päätteeksi vedenkestävän meikin poistoaineella.
Testin toinen tuote taas oli StarGazerin Semi-permanent huulitussi. Tuote on huulilla ohuen ohut, käytännössä huulipunaa ei edes tunne. Periaatteessa varmaan ihan samalta tuntuisi värittää huulet piirrustustussilla :D Huulitussi vaatii käyttäjältään hyväkuntoisia huulia, sillä väri tarttuu kuiviin kohtiin niin että ne näkyvät kilometrin päähän. Minä olen juuri tällainen kuiva korppu.
Päivän aikana tuote kyllä pysyi melko hyvin, mutta huulet olivat niin rutikuivan tuntuiset että himoitsin huulikiiltoa/huulirasvaa koko päivän. Lisäksi tussi on todella vaikea saada levittymään tasaisesti, se vaatisi siitäkin syystä vähän huulipunaa kaverikseen.
Pahoittelut näistä hieman eri sävyisistä kuvista (otettu aamulla ja illalla), en osaa kuvakäsitellä niitä saman sävyisiksi ilman että se vaikuttaisi liikaa tuohon huulipunaan.
MUTTA. Huulitussi osoittautui ihan ykköseksi rajaushommissa, eli tämä jäi ehdottomasti käyttöön. Rajauksesta tulee todella tarkka ja se kestää lähes koko päivän. Kuivuuden tunne rajauksissa ei haittaa pätkääkään, oikeastaan päinvastoin. Tuli sellainen tunne että rajaukset ovat ja pysyvät vaikkapa nyt sen peruspunani Grimasin rinnalla, ja kumpaankin voi luottaa.
Rajaustusseja oli muutama vuosi sitten markkinoilla vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat, harmillista kyllä, kadonneet.
Kumpikin tuote oli omalla tavallaan todella hyvä, SG-tussi pelkkänä rajauksena ja Provocalips kestohuulipunana. Mielestäni Provocalips on myös pysyvämpi kuin Lipfinity, mutta siitä on noin vuosi kun olen viimeksi Max Factoria käyttänyt joten en tiedä onko sitä muutettu.
Mä vaan mietin, mikä on vikana kun mulla ei pysy ees tuo provocalips :D parissa tunnissa alkaa halkeilla sisäpuolelta, ja siinäpä se sitten olikin. Ja vaikka en söiskään mitään. Liekkö kuivat huulet ja niiden pureskelu tämän takana, hmh. Ens kesänä häihin ois hyvä löytää nätisti poiskuluva huulipuna, joka ois kestävä.
En oo provocalipsia kokeillut (vielä, nyt kyllä täytyy...), mutta jostain ihan peruspunasta jäi traumat kun se ei meinannut irrota millään :D siis suurin osa väristä lähti kyllä, mutta sellainen punertava sävy jumahti huuliin... vaikka irrotin sitä misellivedellä ja kasvoputsarilla ja ties millä. Eihän tämä tee sellaista?
Provocalips pysyy kyllä seuraavaankin päivään asti, jos ei sitä pese pois. :D itse olen huomannut että meikin/kasvojen puhdistusliinoilla lähtee myös hyvin pois huulilta.
Mistähän tuota Stargazerin tuotetta saisi hankittua Suomessa/Suomeen?
Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.
Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.
Seuraa blogia tästä.