Star Wars -huuma oli Lontoossa niin jättimäistä, että niiltä ei voinut välttyä missään. Jokaisessa kaupassa oli jotain Star Wars aiheista tavaraa, oli T-paitoja, figuureja, meikkejä, reppuja, kenkiä, sisustustavararoita ja oikeastaan kaikkea mitä voi vaan kuvitella. En osaa sanoa onko tämä Star Wars fanien taivas vai helvetti, että nyt fanikamaa löytyy joka puolelta aina krääsäkojuista luksustavarataloihin. Mieheni on henkeen ja vereen fani, joten joululahjapaketista tulee löytymään jotain aiheeseen liittyvää (hän tietää siis tästä jo koska kysymään mielipidettä että osaan valita oikean) ja tuliaisiksi ostin jo vakkariksi muodostuneita lasinalusia. Meillä on lasinalusia jokaiselta reissulta muistoina. Jotkut keräävät jääkaappimagneetteja, meillä on coastereita.

Syy miksi nuo näyttävät kuvassa vähän jännältä on se, että ne ovat 3D-lasinalusia. Eli kuva elää kun laattaa kääntelee. Hieman nauratti juttellessani myyjättärelle, että mieheni on tosi kova Star Wars fani (ja siksi ostan nämä aluset) ja hän kysyi: are you a Star Wars fan...? Hän oli vahvasti sitä mieltä, että naisen ei tule ostaa kotiinsa mitään sellaista mistä ei itse pidä, vaikka mies olisi kuinka fani tahansa :D

Annille ostin luonnollisesti vaatteita, sillä valikoima oli ihan erilainen kuin Suomessa. Ei välttämättä suurempi, mutta erilainen. Tavaratalojen lastenosastot olivat kooltaan melkein vastaavia kuin meilläkin. Se missä britit vetivät ylivoimaisesti pidemmän korren oli takkivalikoima. Olen etsinyt Annille jotain kaunista "kylästelytakkia", mutta Suomessa myydään melkein ainoastaan järkeviä ulkotakkeja. Ihan syystäkin tottakai, mutta minä en halua pukea kuravaatteita automatkan ajaksi jos ei ole tarkoitus mennä hiekkalaatikolle.

Marks&Spenceriltä löytyi todella nätti valkoinen toppatakki, jossa oli syvänpunaisia ruusuja. Lisäksi se on vielä mekkomallinen, eli aivan täydellinen.

Minullakin oli lapsena kylästelytakki. Äitini teki minulle ja Barbielleni samasta kankaasta vaaleanpunaiset teddykarvaturkit ja ai että, en olisi muuta halunnut käyttääkään. Oli hienoa lähteä kylästelemään, kun tiesi, että saa ylleen maailman hienoimman takin. En muista lapsuudestani yhtäkään järkevää käyttövaatetta, vaan nämä erikoisuudet jotka tekivät päivästä ihan erityisen. Tästäköhän syystä haluan edelleen viettää päiväni mieluiten mekoissa ja väistelen goretexia kuin teflonia :D

Pöllöreppu ei ole Lontoosta, mutta kun kerran lastenvaatteista alettiin niin sopiihan tämä vielä postauksen perään. Anni ei ole vielä menossa kerhoon tai päivikseen, mutta en voinut vastustaa tätä kerhoreppua kun näin siitä mainoksen. Tohvelisankarin kerhoreput olivat alennuksessa (19e) ja se oli sillä selvä. Reppu on varsin näppärä Annin tarpeellisten tavaroiden kuljetukseen, mukana reissussa pitää aina olla nanne eli nalle ja rakkaita eläinfiguureja.