Tunsin piston sydämessäni, kun luin Ylen Puoli Seitsemän tekemää raporttia aiheesta Nolottavatko lapsen vaatevalinnat. Tutkimuksen mukaan isillä ei ole sananvaltaa lapsen pukeutumisasioissa, ja äitejä enimmäkseen hävettää lasten / isien tekemät vaatevalinnat. 

Joudun myöntämään, että pyörittelen välillä silmiäni hakiessani tyttöämme päikystä. Arkiaamuista kun vastaa mieheni yhdessä lapsen kanssa, ja tällöin vaatevalinnat noudattavat linjaa: My Little Pony -sukat, MLP-housut, MLP- paita ja MLP-reppu. Tyttäreni on onnellinen, kunhan kaikki vaatteet ovat My Little Ponya. 

Jos olisi vain minusta kiinni, vaatekaapissa ei olisi yhtä ainutta My Little Pony -vaatetta. Siellä olisi yhteensopivia neutraaleja värejä, jotka korostaisivat tyttäreni omia vaaleita sävyjä. Mutta makuasiat ovat jokaisen oma asia, ja näin ollen minä saan pyöritellä silmiäni ihan keskenäni. 

Niinä harvoina aamuina kun vien itse tytön päikkyyn, yritän ujuttaa asuun mukaan edes jonkun (minun mielestäni) nätin vaatteen. Että niillekin tulee edes vähän käyttöä. Tämä perustelu ei kuitenkaan tehoa lapseen, joka ei voi käsittää miksi joku pukisi kanervan värisen paidan pinkkiglitterhärpäkkeiden sijaan. Äidin mieliksi on myös täysin epärelevantti asia lapselle. 

Toissa vuonna Anni vietti jouluaaton lelukaupan övereimmässä Frozen Elsa -rooliasussa. Perhealbumin valokuvat tytön ensimmäisestä joulupukin tapaamisesta ovat täten maustettu Elsa-mekolla. Minulla ei vaan ollut sydäntä kieltää lasta pukemasta mekkoa ylleen, vaikka henkarissa roikkui varta vasten hankittu uusi joulujuhlamekkokin. Joulun jälkeen aloin kuitenkin tehdä selkeää pesäeroa käyttö- ja leikkivaatteiden välille.

Toinen hyvä esimerkki aiheesta on se, että arkisin lapsi vaatii saada käyttää pesussa kutistunutta vanhaa piporeuhkaa, jonka ei-kutistunut vuori pursuaa reunan alta. Vaihtoehtona on Gugguun kaunis musta tuplatupsupipo. Mutta koska reuhkassa on häivähdys pinkkiä, se on parempi. 

Tässä piilee juuri se valtava ironia, että toivoisin kaikkien ihmisten pukeutuvan persoonallisesti ja muiden mielipiteistä välittämättä. Joten vaikka välillä tekisi mieli nakata kaikki MLP-paidat UFF:n laatikkoon, en tee niin. Se on lopultakin tyttäreni oma asia ja hänen arkiaamujensa ilo, että saa pukea mitä huvittaa. Ulkovaatteet pois lukien, sillä ne valitaan sään perusteella. Tosin talvihaalarinsakin neiti valitsi itse. Vaikka kuinka yritin vihjaista, että kokeiltaisiko pinkin sijaan jotain muuta, ei kokeiltu. 

On siinä mielessä hyvä asia, että mieheni toimii aamujen tirehtöörinä, ja että hänelle vaate on vain vaate. Ehkä tämä sitten lisää lapsemme luovuutta, kun äiti eli minä en ole vaikuttamassa asiaan. 

Terveisiä omalle äidilleni, joka varmasti kauhun sekaisin tuntein seurasi tyttärensä erinäisiä vaatekokeiluja. Kiitos, että annoit kokeilla ja jopa autoit vaatteiden ompelemisessa.

Lapset, pysykää pukeutumiskapinallisina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (11)

Sukke
1/11 | 

Täältä löytyy myös kokeilevan tyttösen äiti.. Kyllä useinkin saa kuulla kommenttia, että onpas mielenkiintoinen asuyhdistelmä tytöllä :D mutta jos se on hänen mielestään kiva ja tuntee olonsa mukavaksi niin antaa mennä vain. En minä aikuistenkaan ihmisten melko kauheitakaan asuja ala kommentoimaan suoraan, miksi siis niin pitäisi tehdä lapselle? Lapsi vasta kuitenkin kokeilee ja oppii kokeiluistaan. Ja se on hänen tyylinsä, ei minun.

Halina
2/11 | 

Mä en taas ymmärrä tätä äitien laatenvaate/muotihysteriaa. Meidän oma mutsi on lastentarhanopettaja ja vaatteet on valikoitunut käytännöllisyyden ja lapsen (eli meidän) oman toiveen perusteella. Ihan sama onko "oikeaa kuosia", sopiiko yhteen jne. Itse kun olin tarhassa töissä ni meni hermot "trendivanhempiin" kun tuli itkua ja parkua jos lapsen jotkut kalliit gugguun legginsit oli pihassa hajonneet tai pissat tullut farkkuihin kun 2v ei niitä osannut itse tarpeeksi nopeasti avata. Ihan hyvä että monesta paikasta on kielletty merkkivaatteet ja ns. Liian vaikeat vaatteet (kuten farkut ja vyöt) kun jaksa kuunnella aikuisten ulinaa. Sen sijaan vanhemmat voisi hommata ne laadukkaat ulkovaatteet ja nimikoida vaatteet sekä jopa mielellään laittaa päikkyyn just ne my little ponyt, että lapsi tunnistaa omat vaatteensa helposti.

Meidän omat parhaat vaatemuistot liittyy esim. siihen kun sisko ei suostunu käyttmään kun ballerinahametta. Kun talvi tuli ja se ei mahtunut haalarin alle niin äiti ratkaisi ongelman pukemalla sen haalarin pääälle :D Ai saakeli kun nauretaan edelleen niille kuville, mutta sisko oli iloinen ja se oli pääasia. Itse vihasin lapsena kaikkea pinkkiä ja hörselöä ja sain pukeutua poikien vaatteisiin (ja mua monesti luultiinkiin pojaksi, koska VAATTEET? Huom. Näytin muuten niin tytöltä kuin olla ja voi, mutta ehkä lippis hämäs :D). Saatiin myös ihan rauhassa käyttäää vaikka mitä Disney vaatteita (ja käytän niitä edelleen, tosin yökkärinä haha :D).

Musta tää lasten pukeutumisen kyttääminen on taas niin first world problem kun olla ja voi. Ymmärrän ainoastaan jos haluaa kiinnittää huomiota ekologisuuteen tai eettisyyteen eli tuotteiden vastuullisuuteen, mutta muuten musta lapset saa edelleen näyttää lapsilta ja siltä miltä he ite haluaa :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Itse olen elänyt sellaisena aikana lapsuuteni, kun kaikki vaatteet olivat vanhempien serkkujen kierrätysvaatteita ja niiden yhteensopivuus oli aivan yhdentekevää. Mutta se oli oikeastaan ihan jeppis, sillä kaikilla lapsilla oli silloin sama tilanne eikä kukaan erottunut merkkivaatteilla.

Minä olen aina ollut äärimmäisen tarkka omasta tyylistäni (ehkä tämä blogikin viittaa siihen :D) ja serkkujen vaatteiden lisäksi sain onneksi tehdä äidille toivomuksia millaisia vaatteita hän voisi minulle ommella. Ne vaatteet olivat kuin aarteita! Olen ollut siskosi kaltainen tyllihametyttö :D :D

Olen ostanut Annille nimenomaan noita ekologisesti tuottuja kotimaisia vaatteita, mutta niistä ei ole pahemmin hyötyä kun tytön mielestä ne eivät ole hienoja. Joten ehkä meidän ekologisuus on sitten ne pinkkiöverit kirppiseltä löydetyt MLP-asut, jotka tyttö tuntuu löytävän ihan mystisen tarkasti kirppispöytien uumenista :D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Vierailija
3/11 | 

Juu meillä ekaluokkalainen on lähdössä kouluun: korallissa paidassa, kirkkaan oransseissa housuissa joissa on isoja keltaisia kukkia ja punaisissa sukissa. Onnellisena huokaisi peilin edessä "ah, ihanaa, tarpeeksi väriä". Joopasejoo :D Silmiä särkee vaan siinähän menee sitten.

3v protestoi kun äiti ei ole ehtinyt pestä mekkoja samaa tahtia kuin niitä kuluu ja tänään pitää laittaa housut. Ei auta vaikka yritän selittää kaikista vastuullisista ja tosi kivoista Nosh-housuista, sillä harmittaa kun kaikki mekot on pesussa. Ja vannotti että "sä nyt lupaat, illalla sä peset mun kaikki mekot". Joo joooooooo.

Jep
4/11 | 

Ihanaa, antakaa lasten pukeutua. Meillä äiti halusi määrätä ja varata seuraavan päivän kouluvaatteet vielä yläasteellakin, ettei olisi hävettänyt. Ei, itseasiassa juuri tänä vuonna yhteisellä lomalla kommentoi mun housuja että noissako meinaat mennä. Olen 38..... Jotkut ei opi koskaan. Olkaa kiitollisia normaaleista vanhemmistanne.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Ei äidit ehkä koskaan pääse eroon omista mielytmyksistään, mutta täytyy vain yrittää olla tuputtamatta niitä lapsille. Oma äitinihän tokaisi minulle tuossa kerran että tuo tyllihamee tekee sinusta paksumman näköisen kuin oikeasti olet, miksi ihmeessä käytät sitä. Ja siitä sitten päästiin aiheeseen: nykynainen ei pidä pukeutumisen ohjenuoranaan sitä, että näyttää mahdollisimman hoikalta :D tai minä en ainakaan pidä. Jos haluan muumimekon, laitan muumimekon. 

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

KM
5/11 | 

Oma aitini puki minut paasta varpaisiin vaaleanpunaiseen lapsena aina siihen asti kunnes aloin itse kiinnostua vaatteista. Sen jalkeen en ole omistanutkaan yhtaan pinkkia vaatetta, taisi jaada pienet traumat :D

Oma tyttareni on vasta parin kuukauden ikainen joten han ei viela taistele aidin vaatemakua vastaan, olen tietoisesti valttanyt vaaleanpunaisten vaatteiden ostoa koska mummot ja muut sukulaistadit eivat tunnu muuta varia tunnustavan tyttojen vaatteissa! Oman makuni mukaan neutraalit varit ja raidat/pilkut/hillityt elain tai kukkakuviot on parhaita ja niilla on menty meidan tyton vaatetuksessa, saa nahda mita tytto itse valitsee sitten kun on vanhempi :D

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Koko vaateteollisuus tunnustaa tyttölapsille pääasiassa pinkin eri sävyjä :/ Kun Anni oli vielä vauva, ostin nimenomaan neutraaleja sävyjä jotka pukevat pieniä lapsia sukupuoleen katsomatta. Valitettavasti päiviksen aloituksen jälkeen meillä alkoi tytöllä tuo "pakko olla tyttövaatteet, pinkkiä, pinkkiä!", mikä on ihan kiinnostavaa sinänsä. Silloin myös leikit vaihtuivat "tyttöleikkeihin", vaikka aiemmin Annia kiinnosti enimmäkseen autot ja eläimet. Välillä mietin, että jos hän olisi ollut kotihoidossa kouluun asti, olisiko pukeutumis/leikkitilanne tällä hetkellä jotain ihan muuta ja mitä. 

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010