
Norpalle laitettu sähköpostia :)
Kiitos Putiikki Rannalla upeasta arvontapalkinnosta ja Norpalle toivottelen ihanaa syksyä PURA:n merinovillaponchon kera!
Norpalle laitettu sähköpostia :)
Kiitos Putiikki Rannalla upeasta arvontapalkinnosta ja Norpalle toivottelen ihanaa syksyä PURA:n merinovillaponchon kera!
Meillä oli pari viikkoa sitten 7-vuotishääpäivä eli kuparihäät. Mantrani voisi nykyään olla että miten ihmeessä aika kuluu näin nopeasti. Sopii myös tähän yhteyteen. Mutta ehkä se on hyvä juttu, että tuntuu siltä kuin olisin tavannut miehen eilen :)
Otettiin hääpäivän kunniaksi vähän omaa aikaa, ja käytiin syömässä ja drinkeillä, ihan vaan kaksin. Lapsiperhearjessa kahdenkeskinen aika on totta vie kortilla, etenkin kun minä teen koko ajan kahta työtä. Mutta silloin tällöin aikuisten ilta on paikallaan ja meillä oli todella kivaa.
Kävin ensimmäistä kertaa Moro Sky Barissa, ja se oli todella positiivinen yllätys. Katselen Tornia joka päivä juna-asemalla kulkiessani, mutta en ole tajunnut että näköala kattobaarista on niin huikea. Tampere 360 astetta.
Läksin matkaan H&M:n pikkumustalla ja saman putiikin pallolaukulla. Jos laukku on kuin koru, ei paljon muita koristuksia tarvita. Hiukset sössin ihan totaalisesti suolasuihkeella, kun en vielä tajunnut miten sitä kannattaa käyttää. Että kyllä kannatti kokeilla uutta tuotetta juuri silloin, kun on tiukka aikataulu :D
Syksy on niin ihanaa aikaa, kun ei näytä oudolta hyypiöltä mustanpuhuvassa huulipunassa. Illat ja minä synkkenemme samaan tahtiin.
Kiva tuo röyhelökaarroke pikkumustassasi; tekee mekosta heti sun näköisen. Ainakin kuvassa tukkakin näyttää hienolta:)
Selkeät röyhelöt on tosiaan mun juttuni :)
Ugh livenä tukka oli sellainen rasvaisen näköinen takkupesä, kun en ymmärtänyt että suolasuihketta EI kuulu suihkia ihan niin antaumuksella ja lähietäisyydeltä. Opin kerrasta :D
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Voi että mikä laukku! Upea! Mahtaakohan näitä laukkuja enää saada?
Löysin tämän kesällä vitosella loppuloppualeista, eli jos sulla käy tosi tuuri niin jostain henkkamaukasta saattaa löytyä vielä ja ihan pikkurahalla!
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Tarkoittaako tämä, että olen lukenut blogiasi 7 vuotta, kun muistan häätyylisi?! Ai kamala, kun aika kuluu vikkelään..
..olen vähän järkyttynyt :D
Ps. Hiukset näyttät hyviltä ja minunkin täytyy saada tuollainen huulipuna!
Minäkin olen järkyttynyt että joku (jotkut!) ovat viihtyneet täällä ihan oikeasti 7 vuotta :D olen aina ajatellut että blogia luetaan hetki, kunnes se on "nähty", ja siirrytään seuraavaan. Mutta ihanaa että olet ollut täällä niin kauan, olen aina tosi iloinen kuullessani teistä pitkäaikaisista <3
Suosittelen lämmöllä Grimasin sarjan tumminta viininpunaista huulipunaa, se pysyy eikä tahraa!
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Voi herttinen voi yhtyä miten aika menee näin nopeasti -kerhoon.
En pahemmin lue blogja, mutta sinun lukijana olenki sitte pysynyt yli 7-vuotta, sillä muista kun aloin lukemaan blogiasi jokusen aikaa ennen häitänne :--D
Tosi kiva kuulla teistä pitkäaikaisista lukijoista :) on tässä tullut aikamoisia muutoksia vuosien varrella ajalta ennen häitä - tähän päivään asti, vaikka blogi onkin pysynyt jotakuinkin samana. Kivaa syksyä <3
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Hehheh olen 23-v ja olen lukenut blogia jo ennen häitä. :D Niistä ajoista kun olit ihan blondi ja croppasit pään pois kuvista ^_^
7-vuotta?! Hurjaa, muistan lukeneeni blogiasi jo ennen häitänne! Onnea paljon :)
Harvoin enää kommentoin ja täällä vierailutkin ovat vähentyneet (kännykällä on muuten aika hankalaa lukea blogiasi, kun painaa näytä lisää-kohtaa, se siirtää monta postausta eteenpäin niin että välistä jää lukematta ainakin kaksi?!) mutta palaan kyllä aina takaisin! Olet aina ollut mun idoli oman pituutensa hyväksymisen takia, kirjoitit aikoinaan hyvän jutun pitkänä olemisesta ja se on jäänyt mieleen! Siitä lähtien taisin itseasiassa pikku hiljaa hyväksyä oman mittani, joka taitaa olla sama kuin sinun, 179cm! Kiitos siis vieläkin :)
Aivan käsittämättömän hyvä omenapiirakka. Kokeile vaikka.
Pohja:
4 kananmunaa
3dl sokeria
5dl vehnäjauhoja
150g sulaa voita
2dl maitoa
3tl leivinjauhetta
Päälle:
100g sulaa voita
3dl kaurahiutaleita
1,5dl sokeria
vaniljasokeria
kanelia
+ noin 4 isoa omenaa lohkoina
Vaahdota sokeri ja kananmunat. Lisää taikinaan sula voi, maito ja jauhot, sekoittele tasaiseksi ja kaada pellille leivinpaperin päälle. Asettele omenalohkot piirakan päälle ja ripottele reilusti kanelia. Sekoita kipossa kaikki päälle tulevan kauramurun aineet, ja ripottele se tasaisesti omenalohkojen päälle. Paista uunissa 200 asteessa, n. 25-35min.
Tämä piirakka vaan paranee seuraavaan päivään, joten sen voi tehdä jo edellisenä päivänä.
Jaiks, tehtiin pannaria siun innottamana ja se oli ihan tajuttoman hyvää, jopa miun suuhun joka ei pannarista niin välitä. Nyt pitää visisi kokeilla tätäkin ohjetta, näyttää niin hyvältä.
Eiks olekin ihanaa se pannari, sillä olen hurmannut kaikki sellaiset jotka eivät pannarista usein välitä :D Miehenikin syö sitä vaikka kuinka paljon, mutta sellaisia peruspannareita ei huoli! Ja kyllä, tämä on taivaallisen hyvä omenapiirakka, kokeile.
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Damned! That was good! Olin suunnitellut tekeväni illaksi omppupiirakkaa ja kas, kuin tilauksesta täältä löytyi ohje. Tehty on ja maisteltu. Voe daevas, että oli hyvää! Tytär söi kaksi palaa välipalalla eskarin jälkeen (no niin söin minäkin, mutta ei puhuta siitä). Siis kiitos tästä! Iloa viikkoonne!:)
Tää ei meilläkään kauaa happane :D tuo kauramuru sinetöi tämän piirakan herkullisuuden.
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Omppupiirakka just uunissa. Hyvä ohje, kaikkia perustarvikkeita joita löytyy kaapeista.
Miten muuten karhunvatut? Tuleeko sinne tänä vuonna hyvä sato?
Itse olen keräillyt niitä jo viikkokaupalla, ja aurinkoisten päivien ansiosta niitä kypsyy koko ajan lisää:)
Meillä jätti jostain syystä karhunvatukka tänä vuonna väliin, se kasvatteli vaan versojaan seuraavaa vuotta varten :D harmi, koska ne on NIIN hyviä!
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Kappas! Meillä menee melkein kaikki omenat mehuksi mutta tätä voisi kyllä kokeilla. Kiitos :)
Kirjoitan blogia 13-vuotiaan tyttäreni kanssa: Sulassa sovussa
Blogimme myös somessa:
Facebook | Instragram | Pinterest | YouTube | blogit.fi | Bloglovin
Kokeile ihmeessä, meillä tämä on koko perheen suosikki :)
Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina
Tämä on tuttu ohje! Jo lapsesta 70-luvulta asti syönyt ja mummulta opittu ohje. Ohje on Pohjois-Suomesta ja alunperin tehtiin puolukoista. Kannattaa kokeilla. Työpaikalla sai suuren suosion raparperista tehtynä.
Ihan sairaan hyvä!! Omput loppui kesken, niin laitoin loppupiirakkaan puolukkaa - ja nyt en tiedä kumpaa söisin kun molemmat niin slurps! Kiitos :)
Tein tätä, oli hyvää 😋 Kiitos ohjeesta.
Aikani netistä omppupiirakan ohjeita etsittyäni päädyin tähän ja kyllä kannatti!
Todella pehmeä pohja ja muruseos kruunaa kaiken.
Vierailtakin tuli ylistäviä kommentteja mm. siitä kuinka tällä ohjeella ei takuulla tule kuivaa piirakkaa, eikä kuitenkaan omenat ole "löllöjä".
Taidanpa pistää ohjeen talteen ja kokeilla sitä ainakin puolukoiden kanssa.
Kiitos!
Ei kyllä ihme, että tulee maistuvaa: todella paljon sokeria ja voita!
Kysyn vaan, että missä vaiheessa pieni vauvani muka sai jalat alleen siinä määrin, että aloitti futisharrastuksen! Isä ja tytär kävivät lauantaina ensimmäistä kertaa 2-3 -vuotiaiden jalkapalloharjoituksissa. En päässyt itse mukaan, mutta näin lyhyen videopätkän treeneistä ja en voi kieltää, etteikö olisi tullut tippa linssiin sitä katsoessa. Siellä se pieni koipeliini kuljetti palloa ihan sujuvasti yli puoli kenttää!
Naperoiden sisätreenit ovat tietenkin leikkimieliset, eikä siellä varsinaista pelaamista vielä juuri tapahdu. Mutta olen todella onnellinen, että tyttö innostui futisleikeistä. Jopa niin paljon, että alkoi itkeä kun treenit loppuivat. Harrastukset ovat elämän suola ja sokeri, ja aion kannustaa Annia kokeilemaan kaikkea. Ja sitä kautta löytämään ne itselle mieluisat asiat.
Tämä futishomma tuli tietysti futishullulta isältä, ei minulta :D Minä vihaan jalkapalloa. Yli kaiken. Mutta lupaan silti käydä kiltisti katsomassa kaikki mahdolliset pelit, jos tämä lopulta osoittautuu Annin suureksi intohimoksi.
Tänään hain Annille kaupasta urheilushortsit, trikoot ja T-paidan. Enkä meinaa mitenkään käsittää sitä. Vasta ostin potkupukuja! Peruspessimistinä valitsin Stadiumin rekiltä edullisempia SOCin vaatteita, katsellaan niitä sikahintaisia Nikeja ja Adduja sitten siinä vaiheessa, jos oikea pelaaminen alkaa. Siinä vaiheessa Saku saa mennä hifistelemään varusteiden kanssa. (En ole eläissäni nähnyt kenelläkään yhtä monia futiskenkiä kuin miehelläni).
Meidän perheessä tämä jako taitaa mennä niin, että Saku hoitaa Annin kanssa urheilupuolen ja minä taas keskityn taideaineisiin ja erinäiseen hihhulointiin sillä saralla. Luontainen jako meidän perheessä :D
Miten teillä hoidetaan lasten kanssa harrastelu, osallistutteko vai toimitteko vain kyytinä? Samalla olisi kiva kuulla vinkkejä mitä hauskaa 2-vuotiaan superaktiivisen liikkujan kanssa voisi yhdessä tehdä. Onko löytynyt hittilajeja, hyviä temppukerhoja tai muuta vastaavaa, mitä uskallat suositella?
Satubaletti oli tyttäreni suosikki 5-vuotiaaksi asti. Sitten into loppui täysin, kun oli kevät-esitys.. Tytär kieltäytyi menemästä enää koko balettiin. Baletti vaihtui puissa kiipeilyyn ja metsäseikkailuihin. Myöhemmin tytär aloitti judon ja se into on säilynyt vuosia.
Vielä kun hiukan varttuu, niin yleisurheilu! Se on monipuolista ja toimii hyvänä pohjana kaikelle liikkumiselle.
Siskoni silloin n. 3vuotias adhd-poika kiipeili kotona joka paikkaan mihin pääsi ja särki pari kirjahyllyä ja lasivitriinin. Kun poika vietiin kiipeilyharrastukseen väheni kotona kiipeily ja toki myös väsytti rasavillin pojan. Kiipeily on käsittääkseni kehoa aika kokonaisvaltaisesti rasittava laji.
Missä Anni käy pelaamassa? Me asutaan Tampereella ja täältä löytyy erittäin innokas 1v. 8kk pallottelija. ? Mietin juuri, että olisiko jo 2 -vuotiaille jotain jalkapallo -toimintaa jossain.
Komppaan Alexanstaa! Mies on liikunnanohjaaja ja sanoo aina että jos lapsena käy yleisurheilukoulussa, niin sen jälkeen osaa kaikkea monipuolisesti ja voi valita lajinsa. Sanomattakin selvää, että isi huolehtii meidän perheen liikuntakasvatuksesta. :D
Meidän 2v-poika alotti vauvauinnin 3 kk iässä ja sitä ollaan jatkettu, kun tuntuu tykkäävän. Lisäksi se käy taaperojumpassa, jossa pääsee tekemään vähän kaikkea. Se on kova kiipeilijä, mutta sitä ollaan toistaseksi harrastettu lähinnä puistoissa..
Nuo Socin vaatteet on mun mielestä tosi hyviä. Ite käytän niitä aika paljonkin treenaamisessa, että vaikka hinta on edullisempi kun Adduissa niin mun mielestä siinä ei kyllä menetä mitään... ellei halua pröystäillä merkeillä.
SOCin treenivaatteet on oikeasti tosi hyviä hinta-laatu -suhteeltaan. :) Itse olen ryhmäliikuntakävijä, työmatkapyöräilijä ja satunnainen lenkkeilijä ja mulla on oikeasti monet 9,90-29,90 SOCin topit ja treenitrikoot pysynyt ihan superhyvinä vuosien käytön, hikoilun ja pesemisen! Lisäksi ne on oikeasti monet kivoja kuvioinniltaan ja designiltaan myös.
Eli mitä suotta vaihtamaan kalliimpaan (etenkään lapsen kohdalla). :) Paitsi toki jos treenikamahifistelijä mies ehdottomasti niin haluaa tehdä. :D Ehkä se merkki on oikeesti futiskamoissa jo tietty laadun tae siinä vaiheessa kun totisemmin pelataan.
Lauantaina muuten järjestetään Viialan metsälinnassa harrastemessut (klo11-16), jossa esillä mitä kaikkea vapaa-ajan toimintaa on tarjolla Akaassa kaiken ikäisille. Kannatta poiketa kattoon, jos löytyis Annille (tai itselle) lähitienoolta kiinnostavaa harrastusta, jos ei nyt niin sitten vähän vanhempana :)
Aww, teidän pikkunen perhe on niin ihana :)
Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.
Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.
Seuraa blogia tästä.
Oijoijoi! Kiitos! :)