El grande hääpostaus. Tosin vain niillä kuvilla varustettuna mitä ehdin lennossa räpsimään, ja kameran asetuksetkin olivat aina vähän mitä sattuu, koska morsiusneidolla oli tietty tärkeämpääkin tekemistä kuin kuvata. (Miespuoliset osallistujat ovat nyt täysin ignoorattu postauksessa, koska he tuskin haluavat akkain blogiin häähehkutuksiin :,D).

Let`s aloitetaan. Hääjuhlapaikkana Nokian Kerhola oli aivan ihana, suosittelen lämmöllä. Vuonna 1930 valmistunut rakennus on äänestetty Nokian kauneimmaksi, ja ihan syystä.


Perjantaina iskuryhmä sukelsi siispä Kerholaan, ja aloitti pöytien roudauksen, koristelut ja muut tarpeelliset askartelut. Hääparille ominaiseen tapaan luvassa ei ollut ihan perinteiset latohäät, vaan teemoissa vilisi elokuvia, videopelejä, burleskia, huumoria ja synkeää kauneutta.



Meikäläisen roudauskengät (saatu, FAB) aiheuttivat jonkinlaista hihittelyä, mutta sanonpahan vaan että sellaista asiaa mitä minä en voi suorittaa korkkareissa, ei ole keksittykään. Hienosti kulki pöydät ja tuolit paikoilleen Parikoissakin.


Kerholan huonekorkeus on valtava (älkää kysykö mitä se on, koska tilantajuni on huono) ja siitä syystä juhlallisuuden tuntu tulvahtaa salista välittömästä sinne astuessaan, vaikka tila olisi tyhjä. Kun sinne asetellaan tunnelmavalaistus, kynttilät ja pöydät, fiilis on ihan toiselta planeetalta.


Ite rullasin.






Perjantai-illan uurastuksen jälkeen oli aika painella nukkumaan ja jännittämään lauantaiaamua. Koko akkaseurue kokoontui aamupäivällä Olivia Rougen putiikille pukemaan ja meikkaamaan, ja hälisemään hääpuvun ympärillä. Mikä oli (anteeksi voimakkaat sanat) hitto soikoon aivan mieletön! Ja niin Monan näköinen kuin olla voi.








Siellä se puku pikkuhiljaa hahmottuu Hannan nyörittäessä korsettia paikoilleen. Kuka olisi kuvitellut Monan valkoiseen kermakakkuun? Jep, ei kukaan. Kullansävyinen mustalla pitsillä verhottu kapealinjainen puku on Hironian Annin käsialaa, ja minä itsekin kumarran Annin suuntaan oman hääpukuni korsetin suhteen. Nainen on nero, kun kyseessä ovat unelmien korsetit.


Seuraavaksi oli aika pyyhkiä tippaa linssistä, kun sulhanen piipahti paikalle ja näki morsmaikkunsa valmiina. Valokuvaaja kertoi, että normaalisti näistä "ensikohtaamisista" seuraa naisille suuria pettymyksiä, kun miehet pääsääntöisesti eivät reagoi juuri mitenkään tulevan vaimonsa monen tunnin laittautumiseen (miehet....), mutta täytyy sanoa että Pauli veti kyllä pisteet kotiin mennessään melkein sanattomaksi liikutuksesta Monan nähdessään.


Sulhasesta puheenollen, voiko enää huikeampia kenkiä olla kuin käsin maalatut Mega Man Vansit. Perinteiset nahkakengät on niin nähty, persoonallisuus on piristävää vaihtelua:


Viralliset hääkuvat otettiin Arboretumissa, joka lienee yksi Tampereen suosituimmista kuvauspaikoista upeiden taustojensa puitteissa. Vitsi että ärsyttää nämä rupulaatuiset pikaräpsyt, mutta katsotaan jos saan käsiini valokuvaajan kuvaamia oikeita kuvia jossain vaiheessa niin palataan asiaan.


Meidän morsiusneitojen puvut Mona teki itse mustasta silkistä, jokaisen toiveiden mukaan. Minä olin tylsä ja halusin ihan perinteisen prom dress -mallin, koska minulta puuttuu tuollainen musta monikäyttöinen juhlamekko.



Kun kuvat oli räpsitty, oli aika aloittaa päivän virallinen osuus. Hääpari oli vihitty muutama viikko sitten maistraatissa, joten "siunaustilaisuus" oli suunniteltu viihdyttäväksi. Mielestäni maailman parhain idea, joka onnistui täydellisesti. Häävieraille oli lähetetty kutsujen mukana elokuvaliput Niagaraan, ilman minkäänlaista vihjettä mitä leffateatterissa lopulta tapahtuu. Tähän liittyi ne kaikki meikäläisen Monan Minni Hiiri -burleskiasussa pyörimiset kesän aikana, me kuvattiin mykkäelokuvaa hääparin historiasta. Kaikki bestmanit ja kaasot osallistuivat kuvauksiin esittäen pariskunnan eri elämäntilanteita aina irc-galleria (hihi) tapaamisesta kosintaan. Seremoniamestarina toimi Timo Vuorensola, joka videon välityksellä lopuksi myös "vihki" parin.

Minulla ei nyt sanat riitä kuvaamaan kuinka hauska tämä tapahtuma kokonaisuudessaan oli, anteeksi latteat kirjoitukset. Poskeni ovat kipeät nauramisesta vieläkin. Osa itki, osa nauroi, osa itki ja nauroi (minä).






Sillä välin kun vieraat katsoivat leffaa ja mutustivat poppareita, me kaasot ja morsian täristiin takahuoneessa ja odotettiin koska astellaan lavalle. Tämä oli ensimmäinen hetki kun Mona meni hiljaiseksi ja ramppikuume iski, siihen mennessä nainen olikin ollut epäilyttävän normaali :D





Ja kun Vuorensola oli saanut vaihdatettua hääparilla sormukset, oli aika siirtyä Tampereelta Nokialle ja aloittaa itse bileet.




Minna Parikkaa koko postaus täynnä! Ja itseasiassa Parikkaa näkyi myös muilla vierailla, kenkäfriikkinä luonnollisesti kiinnitin huomion kenkiin.

Ginger-laukku oli harvinaisen ilmeinen valinta omaksi veskakseni, se nyt vaan sopi pitsisukkiksiin ja mekkoon täydellisesti. Jättimäinen Cecilie Melli -sormus on kirsikkana kakussa (saatu, FAB).



Virallinen kuppikakkujen koristelija.




Hääjuustokakun koristeina morsiamen luottotatskaajan käsin maalaamat maatuskat, jotka kuvaavat hääparin toisilleen antamia hellittelynimiä Isopanda ja Pikkupanda. No niin, kaikki yhteen ääneen, awwww...


Illan aikana kuultiin puheita, naurettiin, syötiin ja tanssittiin, vaatimattomasti yli 20 henkisen big bandin säestämänä. En voi sanoin kuvailla kuinka paljon kylmiä väreitä nostatti Torvikoplan 2 x 45 minuutin soittosetit. Ihan uskomatonta.






Ja tottakai osa vieraista nousi lavalle vetämään loppuillan shown. Grrrr...






häät1
häät1

 


Tämän kuvan jälkeen unohdinkin kamerani pöydälle ja bailasin loppuajan.

Paljon onnea herra ja rouva Kiuru <3

Kommentit (34)

Aake

20-henkinen bändi, joo, mutta käsittääkseni Torvikopla on opiskelijabändi, eikä siksi ole älyttömän kallis. Vaihtoehtoja löytyy, kun niitä haluaa etsiä. :)

Wohoo mikä postaus!! Ja mitkä häät! Ja mitä upeista upeimpia naisia ihan järkyttävän ihanissa mekoissa ja kampauksissa ja meikeissä yms yms. Uskomattoman kaunis hääpuku ja paikka ja auto! Puhumattakaan kaikista yksityiskohdista.. (mm mustat popcorn-askit!!) Vautsi!! Kiitos Nelliina!! :)

cami

Siis ou mai gaad mitkä häät!! O_o Pelkästään kuvista täysin ulkopuoliselle välittyy aivan maaginen tunnelma, juhlista on saatu omannäköiset menemättä kuitenkaan yliyrittämisen puolelle ja samalla juhlapäivän arvon säilyttäen, varmasti oli hienoa olla osa noin upeita juhlia, ei voi muuta sanoa :)

NELLI

voi apua... luin varmaan jokaisen lauseen kolmesti ja ihailin jokaista kuvaa paljon kauemmin kuin yleensä. upea morsian ja mielettömän mahavan kuuloiset häät, kylmiä väreitä !! ihana postaus :) ja hurjasti vielä onnea ihanalle (oletan, heh) parille

Kerttu

Voi kun kauniin mallinen tuo hääpuku! Sopii kantajalleen loistavasti. Ja ihanan originelli hääidea! Kiva ettei kaikki mee naimisiin sillä perinteisellä kaavalla.

Siis en tiedä, oliko alun kommentti tarkoitettu mieslukijoille, vai miesvieraille, ymmärsin jälkimmäisille, ja jatkoin lukemista :)

Ei varmaan yllätä, että mut on pistetty hiljaseks tällä kuvauksella. Kaikki on ollut niin upeasti suunniteltua ja täysin ainutlaatuista, että wau kerrassaan. Huh huh. Upeat puitteet ja järjestelyt!

Onnea hääparille! :)

terlle

Kyllä huomaa, että noihin häihin on panostettu! Ai että, kun näytti hienolta :D! Onnea hääparille!!

saana

Tällanen asiaan liittymätön kysymys johon olet varmaan kertaalleen jossain kommenteissa vastannut, mutta sullahan on Black Milkin legginssit? :D Onko ne nyt sellaiset, että ne ei jousta tai löysty kovin paljoa? Itelläni on sellaiset laihat rimppakintut että sopivia housuja tai leggareita ei vaan tahdo löytyä, ne tahtoo kaikki löystyä ajan kuluessa tosi paljon.

Epätoivoinen

3 vuotta kihloissa ja 6 yhteistä vuotta takana. Kaasokin on valinnut jo itsensä, mutta häiden suunnittelupaineet lyö naamalle lähes päivittäin ja lykkään asiaa koko ajan. En tiedä auttaako vai pahentaako näin upea postaus ja upeat häät stressiasiaa! :D Vaatimattomuus ei todellakaan aina kaunista. Mahtava meininki!

Daisy

On kyllä varmasti hienoimmat häät, jotka olen tähän mennessä nähnyt! Todella kaunista, persoonallista ja upeaa! Itselläni on vähän samansuuntaisia ajatuksia omista häistä (sitten joskus), joten tätä postausta oli tosi kiva lukea ja saada ajatuksia :)

Heidi

Mona näyttää kyllä ihan uskomattoman upealta. Ja häätkin kuulostivat aivan ihanilta ja parin näköisiltä! :)

Voi luoja :OOOOO
Sanattomaksi vetää, mutta pakko silti kommentoida. Upeita mimmejä, upea paikka, kaikinpuolin ihania kuvia. Ja morsian.. MORJES!

Roosa

Ihanat teidän morsiusneitojen puvut! Kiva, että kaikki on samaa tyyliä, mutta jokaisen vartalolle sopiva oma malli:)

mintttu

Aivan ihanaa! Arvostan sitä että tehdään häistä omannäköiset eikä seurata perinteitä vain koska "niin kuuluu tehdä". Onnea hääparille!

Voi vitsi! Mielettömän upeilta näytätte kaikki! Ja vaikka itse ehdottomasti haluan valkoisen mekon omiin hähini, niin tuo mustan ja kullan yhdistelmä ja koko mekko on mahtava.

annina

Morsian näyttää U-P-E-A-L-T-A! On myös ihanaa kun ihmiset uskaltavat järjestää täysin omannäköiset häät. Persoonallisuus kunniaan. Jos perinteinen seurojentalo+hääleikit systeemi ei tunnu omalta, niin on mielestäni mahtavaa, että tekee häistä sitten oikeasti itsensä näköiset! :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
Maaliskuu