Meillä on ovessa kolkutin, ei ovikelloa. Kolkutin on aivan ihana, mutta samalla se on tietyllä tavalla jännittävä. Tulee mieleen vanha lapsuuden lemppari elokuvani Labyrintti, jossa peikkojen kuningas (David Bowie!) vie Sarahin pikkuveljen ja Sarahin on pakko lähteä pelastusretkelle läpi labyrintin. Koska kyseessä on fantasiasatu, ovenkolkuttimetkin ovat luonnollisesti eläviä (eivätkä halua pitää suussaan tuota rengasta koska se estää puhumisen, tietty). Että niin, on vain ajan kysymys ennen kuin meidänkin kolkuttimeen muuntuu kasvot ;)


l1maalis14l2maalis14

Meidän koko piha on sen näköinen, että siellä jos missä asuu menninkäisiä. Kaikki on niin vanhaa ja käppyräistä, pieniä kumpareita on joka puolella ja sammaleiset kivet näyttävät jo itsessään peikoilta. Vaikka minä olen meidän perheen satutäti, se oli Saku joka eilen mainitsi tästä pihan taianomaisesta tunnelmasta. En malta odottaa kesää, kun se puhkeaa täyteen loistoonsa ja vielä entisestään korostaa tätä fiilistä.

En tiedä olenko ennen maininnut, mutta minä en tarvitse (enkä halua) satukirjoja jos haluan kertoa tarinoita, keksin ne omasta päästäni sitä mukaa kun suu käy. Lasten sadut, aikuisten kummitusjutut, kaikki menee. Saatan olla tällä hetkellä hieman ruosteessa ja jumissa aikuiselämässä, mutta eiköhän se tuosta kohta lähde liikkeelle.

Kommentit (40)

lallaa

mä oon lukenu ihan julmetusti lastenkirjoja enkä jättäis upeaa tilaisuutta tarttua niihin käyttämättä. luonnollisesti iso osa on kuraa mutta esim lindgrenit ja dahlit on paitsi loistavia myös tärkeää yleissivistystä. saman tien voit kieltää lapselta kaikki leffat, älyhoi älä jätä. toivon et tää oli trolli!

atomi

Minuakin ihmetytti tuo satukirjakommentti. Itse sekä luin että keksin tarinoita tytöilleni, ja heillekin ovat vieläkin rakkaita jotkut satukirjasadut - kuten itsellenikin. Esim. Anni Swanin satukirja Rudolf Koivun kuvittamana on aivan mieletön. Eihän satukirjojen lukeminen sitä tarkoita etteikö itse kertoisi tarinoita.. Luulen, että Nelliina lukemisen ystävänä halusi korostaa juuri sitä, että itsekin VOI keksiä satuja.

Kujakissa

Paitsi että kirjoitit ettet tarvi etkä halua satukirjoja.Ei joka kommentista tarvitse vetää hernettä nenään.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

se että kirjoittelen yhdessä lauseessa että en tarvitse satujen kertomiseen avuksi satukirjoja ei tarkoita sitä että kieltäisin lapsilta satukirjat (ja leffat, ja mitähän vielä) muuten, valot päälle nyt jooko. En ole herneytynyt, olen ainoastaan hämmentynyt miten nuivasti liirumlaarumblogitekstiä ymmärretään ja tästä syystä ymmärrän jatkossa olla joko huolellisempi sanavalinnoissani tai olla kirjoittamatta lapsiin liittyviä asioita ollenkaan. Mutta se siitä, moving on.

Miten ihmeessä neutraalin vastaukseni edes VOI ymmärtää herneytymiseksi :---D

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

atomi

Älä pliis ala huolellisemmaksi tai muuta tyyliäsi. Ei joka lausetta tarvi miettiä, anna palaa vain. Blogien kommentointikin on niin taitolaji, aina ei saa sanottua sitä mitä tarkoittaaa. Itselläni ei todellakaan ollut tarkoitus lukea kuin piru raamattua, jotenkin jäi vain kuulostamaan oudolta se satukirjapointti.Niin ja kiva kun yleensä vastaat kommentteihin.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

jaksan vielä vuosienkin jälkeen hämmästyä miten sivulauseheittoihin takerrutaan tosi kummallisilla tavoilla, kun voisi ihan nätistikin kysyä että tarkoititkohan nyt sitä vai tätä, ja ilman että jokainen vastaus tulkitaan heti herneytymiseksi tai räyhäämiseksi :D Ja mä vielä juttelen tosi mielelläni asioista ja selvennän jos lukijalle jää joku asia kaihertamaan.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Mun pitäs kyllä muistaa tää varman päälle, sillä mun kaikkien aikojen lemppari Disney-piirretty, Liisa Ihmemaassa on tullu katsottua varmasti yli 10 kertaa mutta en muista!

Eikös siinäkin ollut puhuvia kolkuttimia?

Paular

Magic dance! :D Bowien roolihahmon spandexit aiheuttavat kyllä hilpeyttä vieläkin.

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Siskoni tykkäsi tarinoistani kuin hullu puurosta pienenä, etenkin kun sepustin niitä aina ulkona eri paikoissa, ja kiedoin tarinat ympäristöön :) on tosi hauska päästä jatkamaan satutätiyttä myös omalle lapsukaiselle. Kirjat kuuluvat ilman muuta myös elämään, minua intohimoisempaa lukijaa saa jo etsiä.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Kolkutin! Meillä ei tykätä ovikelloista, joten ei olla asennettu sellaista, mutta kolkutin olisi aivan loistava. Ei vieraidenkaan tarvitsisi hakata ovea nyrkeillään. :-) Melkoinen ahaa-elämys,heh.

suvi

ihanaa!! olen aina luullut että olen eriskummallinen, kun tuo labyrintti on lempparielokuva lapsuudestani ja sitä tulee edelleenkin katsottua.
David Bowiessa on sitä jotain ja tuo elokuva on IHANA!!

Marion

Hei, tuo Disneyn Robin Hood on myös toinen mun ehdoton lemppari! :D Me myös leikittiin aina kavereiden kanssa pentuina Robin Hoodia! :D

Satutätiys rocks! Itse oon huomannut työssäni lastenohjaajana, että lapset monesti kuuntelee paremmin omaa höpötystäni kuin kirjaa. Tiiviimmästä katsekontaktista se varmaan johtuu! Sitten kun vielä ottaa vaikka jonkun käsinuken tai muun esineen siihen havainnollistamaan, niin 100 %:n huomio on taattu. Liputan kyllä myös laadukkaiden lastenkirjojen puolesta, koska ne tarjoaa paitsi kaunista kieltä myös kuvituksen maailman. Itse yritän valita keskenään mahdollisimman erilaisia kirjoja kuviltaan ja tyyliltään, mutta pysyä kaukana joka tuutista tunkevasta Disneystä. Tällä viikolla kuitenkin yleisön pyynnöstä tuli luettua ison D:n "Pienten prinsessojen käytöskirjaa" - kuvottava nimi, hyvä sisältö.

Minttu

Omakotitalot ja isot pihat ovat mahtavia!!! Minusta on aina niin ihanaa palata maalle vanhempien luokse täältä kaupungilta, juoksennella lähimetsissä, viedä pikkusysteriä metsäretkille läheiseen metsään (termariin teetä ja pari voileipää mukaan), kerätä sieniä ja erityisesti kesäisin mennä terassille juomaan viiniä!!! Kesäöisin on myös hyvin jännää kuunnella luonnon omia ääniä.

Saara

Nyt täytyy kyllä ihmetellä maailman pienuutta: olen jo monta vuotta lukenut tätä sun blogia ja huomattiin äidin kanssa vasta tänään, että hän ja teidän Saku on pikkuserkkuja! Tapojärvi rocks!

huu

Haa, jos omistaa mielikuvitusta ja katsoo trillereitä niin kakskerroksinen talo on oiva paikka asua. Yksin kun menee nukkumaan niin koskaan ei voi olla varma onko toisessa kerroksessa joku. Joku voi olla vaikka hirttäytyneenä siellä. :D Onneks ei asuta enää kahdessa kerroksessa vaikka kyllä toi saunaosasto joskus mietityttää ja pitää tarkistaa. Koirat on hyvä apu tähän ongelmaan :D

Muistelen että jossain kommenteissa vai ihan postauksessako kyselit vanhojen talojen remontoijien blogeja, niin tulipa mieleen linkittää tämä ystäväni kotikutoinen aina-silloin-tällöin-päivittyvä blogintynkä heidän paritalovanhuksestaan: http://elamaavanhassatalossa.blogspot.fi/
Sijaintikin on vielä Akaassa, liekö samoilla seuduilla teidän hurmaavan kotikolon kanssa :)

Jessii

Se oli kyllä hyvä elokuva, saisi tulla joskus televisiosta. Varmaan nykyajan lapset pitää sitä ihan huonona elokuvana.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012