Vanha kunnon blogihaaste! Sain Mintulta blogihaasteen, johon otti hieman aikaa vastata. Mutta parempi myöhään jne. Tuli niin nostalginen olo tästä vanhasta perinteesta, että annoin näppiksen laulaa alkuaikojen rennolla höpötysotteella, harrastamatta mitään itsesensuuria tai paineita kieliopista. 

Kuvituksena ihan randomilla fotoja blogihistorian varrelta. 

1. MIKÄ ON BLOGISI TARINA JA KUINKA SE ALKOI?

Löysin sattumalta Oi Ihana Turhamaisuus -blogin ja totesin, että minulla on niin paljon höpötettävää vaatteiden tuunauksesta ja yleisestä kenkähulluudesta, että perustin oman blogini samalla viikolla. Ystäväpiirini ei ole koskaan ollut samanlainen vaate-, kirppis- ja vintagehörhö kuin minä, ja nainen tarvitsi jonkun kanavan missä kohdata samanhenkisiä. Blogi oli vallan mainio työkalu siihen ja lukijani ovat ihan huipputyyppejä. Siitä se idea sitten lähti ja hieman laajeni... en voi vieläkään uskoa, että tässä sitä kirjoitellaan edelleen. 

Luulisin, että ystäväni sietävät minua paremmin, kun voin purkaa vintagelöytöriemuhuudot tänne :,D

Nykyään onneksi siskoni on vihkiytynyt myös vintageen ja romusteluun, joten minulla on yksi tyyppi lähipiirissä, joka ymmärtää tätä puolta. Pitäisi varmaan perustaa kotikylään vintage-hörhöjen kahvikerho ja koota yhteen harrastajat. Etenkin kun alussa mainitun Oi Ihana Turhamaisuus -blogin "Maria" muutti samalle kylälle! Voitteko kuvitella! Että on meitä ainakin kaksi hörhöä täällä Toijalassa ihan todistettavasti, ja epäilemättä paljon enemmänkin. Maailma on niin pieni paikka. 

2. MITÄ INTOHIMO TARKOITTAA SINULLE?

Nyt ei varmaan puhuta parisuhdeintohimosta? :D Intohimo tarkoittaa tekemisen riemua. Se puhdas ilo siitä, että tekee itselle mieluisaa juttua ja saa ennen kaikkea toteuttaa itseään. Se on huikeaa. Minulla on tapana tehdä asioita joko täysillä tai ei ollenkaan. En viihtyisi töissä, jossa olisin vain töissä, vaan suhtaudun myös työhön intohimolla. Terrierimäinen get shit done -tunne on parasta mitä tiedän. 

3. MITÄ TEET RENTOUTUAKSESI?

Rentoutuminen, onko se jotain syötävää. Tällä hetkellä teen paljon töitä ja koko elämä yhtä isoa kiirettä, etten harrasta oikeastaan mitään säännöllistä rentoutumista. Tiedän tiedän, näin ei pitäisi olla. Saan myös kuulla tästä jatkuvasti lähipiiriltä, mutta ehkä en vain kaipaa sen erityisempää rentoutumisjumppaa. Mutta jos totta puhutaan, tarvitsisin omastakin mielestäni jonkun säännöllisen harrastuksen. Lukupiirin tai jotain, missä tavata muita ihmisiä ja nollata aivot. Ehkä se vintage-kahviseura ei olisi paskempi idea. 

Viime aikoina neulominen on ollut mielettömän innostavaa, mutta se ei kyllä ehkä käy vielä ihan rentoutumisesta, kun innoissani tikutan menemään ja sormet tuntuvat nivelreumalta. Ehkä tämä joskus siirtyy rentoutusosastolle, kun oppii tekniikkaa tarpeeksi?

Tiimikaverini yrittää saada minut innostumaan mindfulnessistä. En osaa :,D ehdin session aikana suunnitella lähipiirin joululahjoista kuusenkoristeisiin ihan kaiken! Time well spent! Alle 100 yötä jouluun!

En usko, että on olemassa jokin tarvittava standardimäärä "rentoutumista". Kunhan nukkuu tarpeeksi. 

4. VIIMEISIN MATKASI?

Oi lumoava Islanti! Tuo karu mutta kaunis saari oli meidän 10-vuotishäämatkakohde eli kerran elämässä -luokan reissu. Islantijuttuja voi lueskella Islanti-tunnisteen takaa. 

5. MATKUSTATKO YLEENSÄ YKSIN VAI RYHMÄSSÄ?

Lähes poikkeuksetta ryhmässä, mutta voisin erittäin mielelläni matkustaa myös yksin. Viihdyn yksin loistavasti. Silloin saa haahuilla vailla aikatauluja. Jos minulla ei ole ryhmäpaineesta johtuvia aikatauluja, saatan unohtua paikkoihin useiksi tunneiksi tuntematta nälkää tai janoa :D Ryhmän / parin kanssa matkatessa joku pitää huolen siitä, että syön säännöllisesti. 

6. UNELMAKOHDE, JONNE OLET AINA HALUNNUT MATKUSTAA?

Tämä voi tulla vähän puskista, mutta Itä-Suomi. En ole käynyt Itä-Suomessa aikuisiällä! Haluan käydä Imatralla, Savonlinnassa (Olavinlinna!), Punkaharjulla ja piipahtaa samalla reissulla rajan toisella puolella luovutetussa Karjalassa. Isoäitini on karjalainen, ja siksi haluan käydä Kurkijoella. Ja tietysti Viipurissa! Historiallisia seutuja historianörtille. Road trip!

7. MIKÄ ON VIIMEISIN KIRJA, JONKA OLET LUKENUT?

Carlos Ruiz Zafónin Taivasten Vanki. Tai siitä on vielä 1/3 lukematta, mutta ei ole kauaa. Olen tahkonnut läpi kirjailijan Unohdettujen kirjojen hautausmaa -sarjaa ja uponnut niin syvälle historialliseen Barcelonaan ettei tosikaan. En olisi ajatellut, että syvennyn vapaaehtoisesti lähes kauhukirjallisuuden puolelle meneviin teksteihin, mutta niin vaan kävi. 

8. MIKÄ ON LEMPIKIRJALLISUUDENLAJISI?

Historialliset romskut uppoavat parhaiten, ja tietysti dekkarit, mutta luen ihan mitä vain. Tietokirjoista chicklittiin, kaikki menee. On oikeastaan parasta, että kaveri nakkaa syliini kirjan ja käskee lukea. Näin ei koskaan tiedä mihin ryhtyy, kuten nyt kävi esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kanssa. Näin tulee astuttua pois mukavuusalueelta, joka puolestaan vie ihan uusiin elämyksiin ja seikkailuihin. 

9. MITÄ TYKKÄÄT JAKAA SOSIAALISESSA MEDIASSA?

Tyyliä, puutarhajuttuja ja kaikkea kepeää sekä hassutteluja. En jaa syvintä henkilökohtaista elämääni tai suruja&murheita missään some-kanavassa. Olen kyllä melko avoin tyyppi, mutta vedän rajan perinteisesti siihen etten jaa somessa mitään, mitä en voisi kertoa ventovieraalle bussipysäkillä.

Myös tyttäremme saa kasvaa aikuiseksi niin, ettei hänestä ole yhtäkään tunnistettavaa kasvokuvaa somessa, ei edes vanhempiensa henkilökohtaisissa FB-profiileissa. Haluan taata Annille valinnanvapauden tässä asiassa ja se päätös pitää. En kuitenkaan juokse foliohattu päässä tuomitsemassa muiden tapaa elää somessa, sillä ei ole olemassa ainoaa oikeaa tapaa toimia. 

10. MIKÄ ON SUHTEESI ASUINPAIKKAASI?

Toijala best! En vaihtaisi maisemaa mistään hinnasta, olen löytänyt kotipesäni. Täällä asuu puolet suvustani ja toinen puoli asuu viereisellä kylällä. Nuorena halusin ajatella, että olen maailmankansalainen, joka asuu koko elämänsä keskellä kaupungin sykettä (ja mielellään ulkomailla). Pääasia, että pääsee landelta veks. Hahah, voi Niina. On oikeastaan aika hienoa huomata, kuinka omat ajatukset ovat olleet niin ehdottomia, mutta kuinka ikä ja elämänkokemus on väistämättä muuttanut näkemyksiäni. Takkia saa ja pitää kääntää, kun perspektiivi kasvaa. Suurkaupungeissa on aina ja ikuisesti mahtavaa vierailla, mutta asuinpaikkani täytyy olla jossain ihan muualla. Akkuni latautuvat maaseudun rauhassa ja maisemissa, eikä kaupassa tarvitse jonottaa (tämä on tärkeää :D).

Tykkään erityisesti siitä, että omalla kylällä on nykyään tutut henkilöt kassoilla, kirppiksen pitäjänä, kauneushoitolan Jenni tietää suunnilleen kaiken elämästäni ja omaan suutariin voi aina luottaa. Tällaisessa ympäristössä haluan kasvattaa myös tyttäremme. Yhteisö tuo turvaa. Nuorena minua ahdisti se, että kaikki tuntevat toisensa, mutta nyt vaalin sitä. 

11. MITÄ HALUAISIT EDISTÄÄ MAAILMASSA?

Yhteisöllisyyttä ja kiltteyttä. Maailmassa on hengästyttävän paljon asioita, jotka kaipaavat muutosta. Missihenkinen "and world peace" -vastaus ei ole ihan sitä konkretiaa, mitä me tavalliset tallaajat voisimme juurikaan toteuttaa. Siksi valitsin yhteisöllisyyden ja kiltteyden. On sydäntä särkevää lukea uutisia siitä, kuinka moni nuori tai vanhakin putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle siksi, ettei ole työkykyinen tai hetkellisesti täysin kykeneväinen huolehtimaan omista asioistaan. Tukiverkolla on äärimmäisen tärkeä merkitys lähes jokaisessa vaiheessa elämää aina vauvasta vaariin. Jos ihminen ei pysty itse kannattelemaan itseään, eikä ympärillä ole vahvaa tukiverkkoa, yhteisöistä täytyy löytyä apua. 

Inhoan ajatusmallia, jonka mukaan kaikki saavat huolehtia omista asioistaan ja avun pyytäminen on häpeäksi. Pyydä apua, saa apua. Se ei vaadi sen kummempaa, korkeintaan asenteiden tuulettamista. Diggaan "pikkukylämeiningistä", sillä se on oikeasti ihan hyvä asia, että kaikki tuntevat kaikki. Ei aina, mutta usein. 

Kiltteydellä on yleensä hieman huono klangi - mutta kiltti saa olla myös jämäkkä. Kiltti ihminen ei ole lapanen, jonka yli itsekkäät kävelevät. Kiltti ihminen vain ymmärtää ottaa huomioon muutkin, eikä keskity kaivelemaan omaa napaansa. On aina hyvä miettiä sitä, miten oma käytös vaikuttaa ympäröivään todellisuuteen. Jokainen voi myös itse valita, edistääkö omalla käytöksellään hyvinvointia vai ei - onko ok puhua muista ihmisistä ilkeästi selän takana, netissä tai olla ottamatta kaveria mukaan leikkeihin ja työyhteisöihin.

Kiltteys ja osallistaminen ei maksa mitään, se on ihan ilmaista hyvinvoinnin edistämistä. 

Loppuun vielä avoin haaste muille bloggaajille, ota tästä kysymykset haltuun ja naputtele vastauksesi :)

Ps. en pysty katselemaan vanhoja valokuvia ilman huutonaurua... kaikenlaista sitä on tullutkin ylleen vedettyä. No, ei ainakaan ole ollut tylsää. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 | 

Ihania vanhoja kuvia! Tulipas ihan nostalginen fiilis :D Olis kiva nähdä enemmänkin kuvia aikaisemmilta vuosilta, oon lukenut sun blogia teidän häistä asti ja muistan monet noistakin kuvista!

Vierailija
2/7 | 

Hei! Suosittelen Road Tripiä Itä-Suomeen länpimästi. Punakaharju on kaunis paikka ja kannattaa poiketa Cafe Rantakivessä ja yöpyä Kermiäellä Ollila b&b:ssä. Tuolla yöpymispaikassa on kotieläimiä ja järvi vieressä.

Vierailija
3/7 | 

Komppaan edellistä ja suosittelen lämpimästi vielä syvemmälle itä-Suomeen matkustamista. Road trip Pohjois-Karjalaan saattaisi myös helliä karjalaisia juuriasi?

Halina
4/7 | 

Hahaa muistan hyvin nää kaikki kuvat! :D Kiva muutenkin tälläinen vanha kunnon blogihaaste (niitä taisi olla mm. "Kuvaa käsilaukun sisältö" ja "kerro koko päivä kuvina"-tyyppisiä kanssa?) :D Olen aina tykännyt sun tyylistä pitää blogia, jatka samaan malliin! <3

Eeppuli
5/7 | 

I-H-A-N-I-A nämä vanhat kuvat! Oon seurannut sun blogia ammoisista Amurin ajoista asti, joten nämä osuu mun kohdalla täysin maaliin :) Muistan yhden sinisen Gina Tricotin trikoomekon, jonka ostin susta inspiroituneena joskus silloin kymmenen vuotta sitten. Oli hyvä ostos! Edelleen palaan kerta toisensa jälkeen sun blogiin, joten kiitos, että jaksat tätä pitää hengissä <3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Elokuu
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010