Ihan meidän lähellä, viereisessä Vesilahden kunnassa sijaitsee kaunis Laukon kartano. Meille paikallisille Laukon historia on tuttuakin tutumpi, mutta muu Suomi tuntee kartanon ehkä parhaiten ravihevosista tai valkohäntäpeuroista. Kartanon isäntä Rafael Haarlalle tuotatti Amerikasta Vesilahteen ensimmäiset peurat, ja kartanon mailta laji kotiutui Suomen metsiin pysyvästi. 

Laukon kartano avasi tänä keväänä ovensa yleisölle ensimmäistä kertaa. Tähän mennessä me kartanofanit ja muut historiasta kiinnostuneet olemme saaneet vain lukea Laukosta tarinoita ja katsella kuvia. Oli aivan selvää että yksi kesälomaretkistämme kohdistui Vesilahteen. Vesilahti on hyvä road trip -kohde muutenkin, sillä maalaismaisemat ovat kuin postikortista. 

Kurkien Laukko

2016 on Laukon 600-vuotisjuhlavuosi. Ensimmäiset maininnat kartanosta on vuodelta 1416, mutta alueella on ollut asutusta jo paljon aiemmin. Niistä ovat muistona useat alueen hautakalmistot, osa myös viikinkien ajoilta. Laukon kartanon ensimmäinen omistaja oli nimeltään Matti Kurki. Kurkien aatelissuvussa kartano pysyikin aina keskiajalta vuoteen 1817 asti. Sen jälkeen kartano on ollut useammankin suvun omistuksessa.

Jos olette ikinä käyneet Narvan markkinoilla ja nähneet historiallisen kulkueen, siinä sivutaan Kurkien suvun tarinaa. Olen käynyt katsomassa tämän näytelmän niin lapsena kuin nyt aikuisena, ja aina se on yhtä kiehtova. 

Kurkien 1400-1500 -lukujen vaihteessa rakennuttama kivilinna kuitenkin tuhoutui täysin tulipalossa 1704, niin että kaikki asiakirjat, huonekalut ja muu irtaimisto menivät mukana. Kivilinnan mysteeriä alettiin kartoittamaan kunnolla vasta 1989, kun Museovirasto suoritti alueella arkeologisia kaivauksia.  

Tämän päivän Laukko

Nykyinen päärakennus on vuodelta 1931. Haarlan rakennuttama valkoinen kartano on sisutukseltaan melkoinen barokkilinna, jykevän mahtipontinen. Alakerta on melkein tyylipuhdasta barokkia, mutta yläkerta taas kylpee valossa ja sekä tapetit että kalusteet ovat romanttisempia.

Kartanon huoneissa on esillä valtava määrä antiikkia ja taidetta. Vanhin gobeliini on 1500-luvulta, ja seinillä nykymaailman menoa katselevat myös Laukon entiset isännät. Muotokuvat ovat hätkähdyttäviä, en voi olla miettimättä kuinka paljon taiteilijat ovat menneinä vuosisatoina muunnelleet totuutta. 

Muista etsiä retkelläsi myös kartanon puiston veistokset.

Piruja ja jättiläisiä

Laukon suurista tulipaloista on säilynyt yksi kiinnostava rakennelma, linnakellari jota pirunkellariksikin kutsutaan. Museoviraston suorittamien kaivausten myötä pääteltiin, että kyseinen kellari olisi ollut Kurkien alkuperäisen kivilinnan kellari. Kansantarinat kuitenkin kertovat, että tästä kellarista on kulkenut pirujen ja jättiläisten rakentamia tunneleita ympäristöön, esimerkiksi Hinsalaan ja Karkun Pirunvuorelle. 

Kun laskeuduin pirunkellariin valtavia kiviaskelmia pitkin, olin täysin vakuuttunut että tarinat pitivät paikkansa. 

Elias Lönnrot ja Kalevala

Yksi kirkkaimmista tähdistä Laukon historiassa on eittämättä Elias Lönnrot. Nuori Lönnrot palkattiin Laukkoon kotiopettajaksi, Törngrenien pojalle Kaarle Wilhelmille.

Vesilahdessa asuessaan Elias kirjoitti Elinan surma -runon, jonka kerrotaan olleen kuvaus paikallisesta tragediasta eli tositarina. Kertomuksessa vesilahtelainen Klaus Kurki polttaa elävältä nuorikkonsa Elinan ja heidän pienen poikansa, kun Klausin entinen emäntä Kirsti on kateuksissaan väittänyt Elinan pettäneen Klausia. 

Laukossa Lönnrot viimeisteli myös kansalliseepos Kalevalan, ja allekirjoitti sen kartanon rouvan Eva Törngrenin syntymäpäivänä 17.4.1849. Historia kertoo, että juuri Eva kannusti kotiopettaja Lönnrotia runouden pariin ja oli suurena vaikuttajana Lönnrotin alkavalla uralla. Hauskana knoppina: Kalevalan kirjoittivat puhtaaksi paikalliset torpparien pojat, jotka olivat Lönnrotin oppilaita Laukossa. 

Kartanon puistosta löytyy Lönnrotin muistopatsas, jonka takana kasvaa hänen itsensä istuttaman koivun juurivesa.

Syö juo mies nainen

Laukon kartano ei tarjoile ainoastaan silmänruokaa, vaan alueelta löytyy myös kahvila ja ravintola/terassi, sekä pieni puoti. Kaikki edellä mainitut löytyvät heti parkkisten jälkeen pitkästä valkoisesta Juhlatallista. 

Ruoka oli tarjoiltu buffet-tyyliin, ja se oli jokaisen euron arvoinen. Aikuisille lysti kustansi 20€/hlö ja Anni 2v oli vielä ilmainen. Aivan järjettömän hyvä ruoka alkupaloineen ja jälkkäreineen, upeassa miljöössä. 

Puodissa myytiin kotiin viemiseksi jos jonkinlaista. Lapsille kauniita leluja, aikuisille sisustustavaroita, kahvia&teetä ja kirjoja. Minua jäi hieman kaihertamaan etten ostanut tuota Laukon kartanon keittiössä -kirjaa, koska eittämättä siinä olisi ollut todella hyviä reseptejä. 

Mitä muuta

Kartanon alueelle liput maksoivat 15€/hlö, ja sillä pääsi katsomaan jokaisen alueen näyttelyn. Puodissa ja ravintolassa voi käydä ilman sisäänpääsymaksua, jos kartano ja sen puisto ei kiinnosta. 

Laukko on avoinna 19.8. asti ti-su klo 11-18:00. Lounastarjoilu klo 12-15.

Kesäkauden päätöstapahtuma 20.8., jossa pääesiintyjänä Saara Aalto

 

Kommentit (7)

Eevi

Kiitos vinkistä! Tuolla nettisivuilla luki, että kannattaa tehdä pöytävaraus jos tulee ruokailemaan. Varasitteko te pöydän etukäteen?

Cerp

Kartanot ja niiden historiat ovat niin kiehtova aihe! Ihanaa ajatella, että ihan kotosuomestakin löytyy näitä helmiä. Mua niin ottaa päähän, että paikallista kartanoa ei ikinä kunnostettu entiseen loistoonsa. Paikalla on kerrassaan jännittävä historia kolmoissurmineen ja kummituksineen, mutta nykyiset omistajat ovat antaneet hienon kartanon ja muiden rakennusten rauhassa rappioitua, ihan tuhoon asti. Siitä sitten seuraa tämä: http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000000772561.html Koko kartano puretaan ja rakennetaan replika siihen tilalle. Ei näin, pliis. 

Mirka/GoneWithTheNails

Kartanossa ei ollut sellaista suurta salia missä järjestää juhlia? Kartano on mullakin must see listalla tälle kesää, mutta en tiedä ehdinkö vai menenkö ensi kesänä. Rakastan kartanoita! :)

Vierailija

Sorry, vastaan Nelliinan puolesta:) Juhlia voi hyvin järjestää tuossa vanhassa tallirakennuksessa, Juhlatallissa, jossa nykyään toimii ruokaravintola.

Tuo on kyllä hieno kohde, ja tosiaan ruoka todella hyvää. Saanut hyviä arvosteluja myös lehdissä. Kartanon puistossa on myös kesälauantaisin (ja keskiviikkoisin) elävää musiikkia, voi mennä vaikka picnikille:) Tai nauttia ensin musiikista viinilasillisen (myydään puistokahvilasta) ääressä ja mennä sen jälkeen lounaalle, kuten me teimme.

Ja olen kuullut huhuja, että Laukon kartano avattaisiin myös joulun ajaksi, jolloin puodista voi löytää persoonallisia lahjoja:)

Ja tämän mainostuksen jälkeen täytyy todeta, että en ole Laukon kartanon väkeä, mutta tuo on hieno kohde ja arvostan sitä, kuinka paljon nykyinen Laukon isäntäpari on tehnyt kartanon eteen.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat