Onneksi ystäväni pakkasi meidät viimeisenä lomapäivänä veneeseen kohti Portovenereä, sillä tästä kylästä tuli yksi suosikeistani. Mielestäni Portovenere pärjäsi vertailussa ikonisemman maineen saavuttaneelle Portofinolle. Portofino on selvästi ökympi, siinä missä Portovenere saa pisteitä sympaattisuudestaan. 

Portovenere sijaitsee La Speziaan nähden niemen toisella puolella, ja siitä on helppo jatkaa lautalla matkaa kohti Cinque Terren kyliä. La Speziasta Portovenereen pääsee joko lautalla tai bussilla. Me kuljimme lautalla, koska merimatkan maisemat voittavat bussin ikkunanäkymät mennen, tullen ja palatessa. 

Vanha kalastajakylä noudattaa sitä samaa linjaa, kuin muutkin Ligurian rannikon kylät. Kauniita vanhoja ja värikkäitä taloja vierivieressä, vailla mitään sääntöjä. Talot näyttävät siltä kuin olisivat lähes kippaamassa mereen! 

Kylän taustalla näkyy harmaa Dorian linna, jonne voi myös tehdä kävelyretken. Me ihastelimme linnaa mereltä käsin lauttamatkalla La Speziasta Vernazzaan. 

Portoveneren hintataso on todella kohtuullinen verrattuna esimerkiksi juuri Portofinoon, joka oli suoranaista ryöstöä. Myös Cinque Terren maineikkaammat kylät ovat selkeästi kalliimpia. Söin koko reissun parhaan aterian juuri täällä, ja ravintolatarjontaa oli joka lähtöön.

Muistaisin lukeneeni tahi kuulleeni, että alueella viljellään, mutta vähintään pyydystetään, simpukoita, joten tämä on se paikka missä kannattaa simpukoita ravintolassa tilata. Itse en ole simpukoiden ylin ystävä, mutta kaverini tilasi kulhollisen ja oli kuulemma hyvää.

Myöhemmin postauksessa näkyy kuva jossa meressä kelluu poijuja, jotka ovat juuri näitä simpukkaverkkojen merkkejä. 

Portoveneren kapeat kadut nousevat rannalta ylöspäin ja kadut ovat täynnä pieniä ruokakojuja, vaate- ja asusteputiikkeja sekä viinikauppoja. Ostimme pikkuruisesta viinimyymälästä maistiaisiksi pullon paikallista viiniä, jota tehdään vain 3000 pulloa vuodessa. 

Portovenere ei ole mikään varsinainen rantakohde, mutta kyllä lapset sielläkin uimaan pääsivät. Pikkuruinen ranta löytyy heti venevalkamasta, jossa on loiva hiekkapohja. 

Lapsista puheen ollen, tämä meidän 5-vuotias kuvasi omalla keltaisella kamerallaan koko reissun ja kuvat ovat ihan mahtavia! Tunnelma on paljon aidompi kuin minun ottamissani :D Olen tosi iloinen, että tytär rakastaa valokuvausta. Se on hieno harrastus ja toivon, että innostus säilyy. 

Liguriaa voisi oikeastaan luonnehtia sanoilla häikäisevän sininen. Rakennuspuolta taas kuvaa parhaiten hienovarainen värikkyys, sillä mitään riemunkirjavaa tuolla ei varsinaisesti ole, vaan värit ovat hieman haaleita ja sointuvat kauniisti yhteen. 

Päiväretkeä suunnitellessa kannattaa huomioida, että viimeinen lautta takaisin La Speziaan lähtee jo klo 18:15.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat