Otsikkoa kirjoittaessa piti oikein miettiä, mikäs päivä tänään olikaan. Olen lähes vakuuttunut, että  nyt on tiistai. Mutta vain lähes. Silloin kun on liikaa tärkeitä muistettavia asioita, tuntuu että koko toiminnassa oleva aivokapasiteettini keskittyy vain niihin, mutta  viikonpäivät ja muut perusjutut saattavat olla ihan hukassa :D

raitapaita
raitapaita

Sain printterinikin nyt vihdoin kasaan ja hyvin pelaa. Tämä on ensimmäinen printteri ikinä meidän taloudessa, että jo oli aikakin. Valokuvat tulostuvat tuollakin ihan kauniisti, mutta jälki ei ihan ole verrattavissa siihen Canonin Selphy -lainaprintteriini. Mutta toisaalta ei toisaalta tarvitse 50 euron hintaan (printteri/valokuvat/skanneri -monitoimilaite) ollakaan :D Olin tähän asti luulossa, että nuo monitoimilaitteet maksavat hunajaa, mutta luulin väärin.

Itse printterin lisäksi intoilen skanneritoimintoa, nyt saan vihdoin ladattua ikivanhoja paperikuvia koneen kautta säilöön. Olen ihan hysteerinen vanhojen valokuva-albumeideni suhteen, sillä jos sattuisi tulipalo tai muu katastrofi, menettäisin vuosikausia muistoistani! Varmuuskopiot nettipankissa rauhoittavat edes vähän :) suhtaudun aika tunteella valokuviin heh.

Kommentit (8)

Vierailija

Hei Nelliina. Sulla kun on kovin tuota pukeutumissilmää (etenkin vaatteiden yhdistelyssä), niin antaisitko vinkkejä polvisukkien käyttöön? Koitan välttää koulutyttö-fiboja, mutta se ei taida itseltäni onnistua. Lapsuudessa muistan käyttäneeni aina valkoisia polvisukkia joidenkin purkkareitten kanssa, mutta äääääähhh... ei nappaa nyt. Siltikin polvisukkien käyttö kiinnostaa, kun ne on niin näpsäkät esim. mojovien mustelmienkin peittämisessä :D Voisin toki lähteä ulos jollain omalla kehitelmälläni, mutta tod.näk. kääntyisin viimeistään ulko-ovella kauhean epävarmuuden tunteen saattelemana vaihtamaan sukat esim. housuihin. Jonkinnäköistä inspiraatiota siis kaipaisin.

Öööh, meniköhän tää liian dear Eki -tyyliseks :D Noh, arvostan kovasti, jos vastaat.

Olen myös ihan kauhuissani siitä että mitä jos valokuvat tuhoutuvat.... En halua edes tietää minkälainen hermoraunio olisin jos joatkin tapahtuisi muistoilleni. ja joo tiedän että muistot ovat aivoissa, mutt olisi se ihan kivaa joskus näyttää tulevaisuuden lapsille miltä näytin nuorena ja mitä me kaverieden kanssa tehtiin. Ymmärrän huolesi! :)

serkkuni heijasti vanhoja dioja seinälle ja otti digijärkkärillään niistä kuvia
- yllättävän hyvälaatuista jälkeä tuli ja minäkin sain sellaisia muistoja lapsuudesta, joita en valokuvina omistanut :)

satu/

hyvinkulutettupaiva.blogspot.com

Juu, nuo laitteet ei paljoa maksa koska rahat kerätään värikaseteista. Ne mukana tulevat ei sitten montaa tulostusta kestä, koska niissä on max. jotain 30% normikasetin sisällöstä. Nimim. sisäpiirin tietoa!

Olen aina ajatellut et jos tulis tulipalo niin valokuvat ja Barbiet pelastaisin ensin.

Mulla on ollut monitoimilaite jo aika monta vuotta, mutta tulostettu sillä ei ole aikoihin, en sen jälkeen kun ekan yliopistovuoden keväällä tajusin et yliopistolla on ilmanen printtikiintiö. Sit kuivu muste ja uutta ei oo tullut hankittua. Skanneritoiminto on kyllä näpsä mutta vain siihen käyttöön vie vähän turhan paljon tilaa, aikamoinen mötikkä, nykyiset varmaan vähän kompaktimpeja.

Onko tuossa teidän joku eri ulostus valokuville vai kaikki sieltä samasta eli laitetaanko aanelosia valokuvapaperia ja leikellään sit itse vai miten se menee? Noi uudemmat jopa saattais olla niin kehittyneitä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.