Kirsikkamekkoinen nainen kuvattuna vastapäätä surullisen kuuluisia rakkauden lukkoja Patosillalla.


Ajattelin ensin etten mainitse mitään koko lukoista, mutta ei hemmetti sentään RÄYH! Suloiset lukot sillankaiteessa vai ruma sulanut kökkäre? Hmmm... aika vaikea valinta. Olisivat edes muotoilleet teoksensa jotenkin, ettei se näyttäisi siltä, mitä meidän katti oksentaa karvojen kera ulos pari kertaa kuussa  -.-

Kommentit (20)

taina

Hei,mulla on tuo sama ONLYN mekko sitruunakuvioisena.Minulla ilmeni tällainen malfunction mekko päällä,että rintaliivit sisälmyksineen pullahtelivat mekosta ulos.Ajattelin,että miksi minulla käy aina näin,mutta oletkin tainnut älytä laittaa jonkun toppimaisen jutun mekon alle ,vai kuinka?
Oletan ,että on sama Onlyn mekko kyseessä,ostin just hintaan 6,95(norm.24,95) tai jotain sinne päin.

ÄRR! Että suutuin kun luin ton jutun! Oon ite kelannu et ois kiva pistää siihen siltaa oma lukko, mutta enpä sit taida :( Tykkäsin siitä sillasta ja sillä oli omat tunteet. Se kerto ihmisten rakkaustarinoita ja joku meni ja teki siitä tommose helveti ruman kuution...

Anna Gramm

Pikemminkin hienoa, että typeristä siirappisista ihq-laalaa-raxu-poxu -lukoista tehtiin jotain ajatuksia herättävää. Itse teoshan on melkoisen haukotuttavan näköinen metallimassa, mutta lemmenlukkoilmiö on myös haukotuttava massailmiö niille, joiden on pakko julkistaa "jo 3 viikkoa!!11!" kestänyttä "rakkauttaan" kaikkialla: Facebookissa, kaikille kavereilleen livenä, teinikihloina, lemmenlukkoina, julkisena lääpintänä... ;)

Aika kaamea tuo kökkäre ainakin :( Mielestäni tuo lukko idea on aika suloinen, mutta ietenkin jos niitä sinne hirvittävät kasat kertyy niin ymmärrän että niitä hieman halutaa karsia. Koko lukko idea on minusta kaunis, ehkä en omaa lukkoa laittaisi Tampereelle vai mielumminkin jonnekin ulkomaille... mutta kuitenkin :)

Miniananas

Amen sis!

Olen samaa mieltä. Ja minusta on niin rumasti tehty, että ihmisten yksityiset muistot on käyty luvatta repimässä irti ja viety sisälle johonkin taidehalliin.. Itse en ainakaan haluaisi, että joku tärväisi oman muistoni lukon laittamisen hetkestä.

Ja mielestäni samalla tuhottiin myös yhteisöllisyys koko touhusta, kun lukot vietiin pois..

DG

Vaikka miua on huvittanut vähän tämä järjetön kohukin, minkä aihe on herättänyt, niin kyllä se myös raivostuttaa. Sanotaan, että jos lukot olisivat hävinneet, niin: shit happens. Enemmän se polkupyörän varastaminen ketuttaa kuin muistoksi jätetyn symbolin. Vaikka suloisena rakkauslukkojen ideaa pidänkin, niin näkisin sen kuitenkin "ikävänä ilkivaltana", en valtaisaa mediahuomiota ansaitsevana tapahtumana.

MUTTA. Tämä "taide"näkökulma on tässä se, mikä raivostuttaa minuakin. Lujaa. Taiteen määritelmä nykyaikana. Kärjistäen kun voitaisiin mennä niihin esimerkkeihin, että "paskaa tehosekoittimessa" on taidetta, jos sen on tehnyt joku _taiteijija_, ja saanut sen esille Kiasmaan. Jos jollain on taiteilijan status, se voi tehdä ihan mitä tahansa ja kutsua sitä taiteeksi. Ja jos sitä ei ihmiset ymmärrä, niin silloin vika on vain niissä ihmisissä. "Vanhanaikaista ja kaavoihinsa juurtunutta porukkaa..."

On Patosilta ruma, ei siinä mitään. Mutta Tammerkoskessa on koko Tampereen ydin. Ja Patosilta sattuu sen ylittämään. On kai myös laajemmin katsoen parempi, että lukot keskitettiin yhteen paikkaan. Silloin niille saatiin myös kaupungin hiljainen hyväksyntä, eikä niitä ole tarvinnut poistella satunnaisista silloista. Jos rakkauslukon ideasta ei ole viehtynyt, ei kukaan onneksi sinne ole pakottanut lukkoa viemään. Jos taas ideasta pitää, siihen on mahdollisuus. Ja moni on pitänyt. (Haluaisin myös todeta, että aika moni muukin kuin "känniset teinit", kuten ylempänä viitattiin.)

Itse näkisin Patosillan rakkauslukkojen olevan tietyllä tapaa myös yhteisöllinen taideteos. Se koostuu satojen ihmisten rakkaustarinoista, ja jokaisella on omat historiansa. Oli kaunis tai ei, se oltiin rakennettu tunteella.

Yksilötasolla jokainen varmasti pääsee yli menetetystä lukostaan, mutta taidenäkökulma on laajempi. Mistä lähtien yksittäisellä "taiteilijalla" on oikeus määritellä oma teoksensa muiden teosten edelle. Eräs tuttuni totesi, että mitäköhän toinen näistä taiteijijoista tykkäisi, jos joku kävisi purkamassa hänen virkatun poliisiautonsa, ja neuloisi siitä sukkia. Jos nyt sattuisi olemaan sitä mieltä, että sukkien merkitys yhteiskunnalle on tärkeämpi.

Toki tästä on nyt luettu, mitä taiteilijat itse sanovat halunneensa kuvastaa. Minu mielestäni koko tapaus ei kuvasta mitään muuta kuin ihmisen äärimmäisen itsekästä tarvetta nostaa itsensä muiden yläpuolelle. Ei pelkästään oikeus (tai sen puute) viedä jotain ei-itselle-kuuluvaa, vaan myös sen arvon muuntaminen. He näkivät pystyvänsä taiteilijoina tekemään jotain arvokkaampaa kuin muutama sata rivikansalaista on saanut aikaan. He näkivät pystyvänsä taiteilijoina kuvastamaan teoksellaan jotain.

Omasta mielestäni se on ihan silkkaa sitä itseään. Jos taide todellakin on näin egoistista kuraa, niin.... No. Ehkä tosiaan olisi parempi palata sinne muinaisaikojen esittävän maalaustaiteen pariin.

Henne

No tuota minusta nuo lukot on kaiken kaikkiaan vähän hölmö idea. Ei rakkauden oo tarkotus kahlita ja jähmettää yhteen paikkaan. Teos on minusta kerännyt kivasti kaikenlaista keskustelua. Totisesti, rakkaus on tarkoitettu kaikille kaikilta yhdessä koettavaksi.

KL

Olen kyllä vähän ihmetellyt tuota lukoista noussutta kohua, kun ainakin kaupungin puolelta tulleista lausunnoista oli ihan selvää, että kaupunki poistaa niitä silloista aika ajoin. Nouseeko tällainen haloo aina silloinkin, kun kaupunki irrottaa omaisuudestaan siihen luvatta kiinnitettyjä lukkoja ja heittää ne menemään jonnekin? En usko. Eli oliko ihmisistä nyt siis tylympää, kun "rakkauden symboleista" tehtiin taidetta kuin se normimenettely, jossa rakkauden symbolit dumpataan jonnekin kaatopaikalle?

DG

1. Kaupunki ei poista rakkauslukkoja Patosillalta. Muualta kyllä.

2. Kaupungin omaisuutta nuo sillat ja muut, joten niitä on oikeuskin siivota. Kuitenkin se, että "taiteilija" kokee oman taideteoksensa olevan arvokkaampi kuin yhteisöllisen, monen ei taitelija -nimitystä itsestään käyttävän aikaansaannos, niin menee aika halpamaiseksi. Ainakaan omiin silmiin ongelma ei ole siinä materian hävittämisessä vaan tavassa tehdä taidetta: itsensä nostaen muiden yläpuolelle. (Vertaa mitä toinen taiteilijoista tykkäisi, jos joku kävisi purkamassa hänen kutomansa poliisiauton, ja neuloisi paljon villasukkia.)

3. Järjetön kohu silti, siinä olen samaa mieltä.

Kylläpäs pisti ärsyttämään toi uutinen! Eikö tollasia lukkoja juuri kiinnitetä siltoihin niin kauan, että sillan kaiteet ovat äärimmäisen täynnä niitä nätteine kaiverruksineen. Ei niitä kuulu katkoa irti! Mun mielestä tollanen ns. taideteos on milteimpä vandalismia.

ps. Kaunis mekko!

tyttö

Omasta mielestäni taas oli ihan hyvä, että kyseisen sillan kaidetta siistittiin, ihan sama olisiko lukot heitetty vain menemään, vai oltaisiko niistä muotoiltu jotai uutta. Ihmettelen sitä paitsi, mikä Oikeasti rakastunut pariskunta kiinnittää rakkautensa "symbolin" johonkin ruosteiseen, ehkä Tampereen rumimman sillan kaiteeseen? Ehkä joku ensimmäisenä känni-iltana puskassa hässinyt teini-pariskunta, mutta sydämestäni toivon, ettei sentään mikään esim. aviopari :o Jos rakkautta on ja se halutaan jotenkin ikuistaa julkiselle paikalle, miksei matkustaisi vähän pidemälle (tai edes kotipaikkakuntansa kauneimmalle sillalle, tai miksi sen edes pitää olla silta??) ja näkisi vaivaa tuon kauniin muiston ikuistamiseen.

tyttö

"Lemmenlukko on romanttinen tapa merkitä ikuinen onni molemmille tärkeään paikkaan. Lemmenlukko kiinnitetään symboloimaan rakkauden kestävyyttä." Tällaisen kuvauksen löysin näihin lemmenlukkoihin liittyen. Tämänkin perusteella voi vain ihmetellä oliko juuri tuo silta oikeasti näille pareille se "tärkeä paikka", vai vietiinkö lukko vain lähimpään paikkaan killumaan, missä sattui kaikkien muidenkin lukot olemaan. Ihmettelen vain.

Kaunis mekko! Toi lukko juttu oli kyllä surullinen :(. En ymmärrä miten noi taiteilijat kehtasivat kajota noin henkilökohtaisiin symboleihin, ja eivät kohun tullessa edes tulleet heti omilla nimillään julkisuuteen?

Itse laitoin parikin vihamielistä palautetta Aamulehden kommentteihin, en tosin kuulunut läheskään vähemmistöön.

noora

En voi todellakaan ymmärtää sitä rumaa kökkärettä, mitä kehtaavat vielä taiteeksi kutsua. Jos olisin itse lukon siltaan laittanut ja se olisi joutunut osaksi teosta, niin ei olisi raivolla rajaa. Äärimmäisen mautonta toimintaa.

Myrna

Taiteilijakaksikko (jotka tulivat kyllä myöhemmin julkisuuteen omilla nimillään, Kaija Papu & Antti Pussinen) saivat juuri mitä tahtoivatkin: mediakohun, which is mainiota mainosta. Sanoma on lattea ja teoksen toteutus mielestäni rumuudessaan aihettaan kunnioittamaton. Olen itse taideopiskelija, enkä tykkää.

Nnika

kyllä pistää vihaksi :( Olisivat tehneet edes jotain nättiä tosiaan. ps. et kai se vaan ollut sinä joka oli kommentoinut tuon kissan oksennus jutun tuonne lehtijuttuun? ;)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011