Nyt kun 9 kuukautta vähän spesiaalimpaa pukeutumisaikaa on takana, voisin tehdä pikku katsauksen menneisiin kuukausiin. Ihan näitä viimeisiä viikkoja lukuunottamatta pukeutuminen oli mekkotytölle yllättävän helppoa, joskaan omaa vaatekaappia ei voinut hyödyntää kuin osittain. Ongelmana oli lähinnä se, että lempparivaatteeni ovat vyötäröltä istuvaksi leikattuja ja sehän ei oikein toimi kasvavan vatsan kanssa. Varsinaisten äitysvaatteiden osalta selvisin kuitenkin vähällä, ostin leggarit, T-paidan, topin ja yhdet mustat suorat housut, joista ne housut osoittautuivat turhiksi koska käytin niitä hurjat 3 kertaa. Leggarit on nyt kulutettu loppuun, teeppari ja housut muuttaneet raskaana olevan ystäväni luokse ja toppia voi käyttää ilman vatsaakin, joten käsiin ei jäänyt yhtään turhaa vaatetta.

Ensimmäinen kolmannes.

Aika marraskuusta tammikuuhun tuntuu olevan minulle täysin mustan savun peitossa, en muista tuolta ajalta juuri mitään muuta kuin 24/7 vellovan pahan olon, vilunväreet ja oksentelun. Siihen kun vielä lisäsi päälle talven lohduttoman pimeyden... eipä tule ikävä.

Parhaiten ensimmäistä kolmannesta kuvaa seuraava otos, niin pukeutumisen kuin olon suhteen. Kiinnostus kotoa poistumiseen oli nolla. Ja koska en halunnut tuossa vaiheessa vielä kertoa raskaudesta perhettä lukuunottamatta kenellekään, en voinut edes selittää miksi olen niin ameebamainen, totinen ja kelmeä. Kavereilta on tullut palautetta jälkikäteen että käytökseni oli ollut todella omituista, sillä yleensä olen tilanteissa läsnä, mutta tuona aikana vaikutin sulkeutuneelta ja jopa tylyltä. Pahoittelut, yritin vain pysyä hengissä :D


Yllä näkyvä kuva on se mitä itselläni tulee ensimmäisestä kolmanneksesta mieleen. Hämmennys oli kuitenkin melkoinen, kun palasin blogihistoriassa taaksepäin ja totesin että olen näköjään pystynyt edes jotenkin esittämään elävää ja näyttämään suunnilleen itseltäni, sillä siitä löytyy asukuvatodisteet. Tässä sen hyvin näkee että blogin välityksellä on melko helppoa olla ihan mitä vaan, vaikka todellisuus olisi jotain ihan muuta. Paitsi että osa teistä lukijoistakin oli silloin jo huomannut että olen vähän omituinen, kaikkia ei voi huijata.

Mutta tässä muutama asukuva alkuraskaudesta. Muhkeiden helmojen ja jättivillapaitojen alle oli helppo piilottaa pömppömaha. Joillain naisilla vatsa kasvaa vasta raskauden puolen välin tienoilla jos silloinkaan, mutta minä en ikävä kyllä ollut noita naisia. Vatsani oli iso heti alusta lähtien ja isommaksi vain kasvoi. Lisäksi se kasvoi suoraan eteenpäin, eikä levinnyt sivuille lainkaan joten kaikki massa tuli tosiaankin suoraan etureppuun.



Jouluna olin jo niin raskaana, että kummitätini huomasi asian heti. Kuvakulmat valitsemalla näytin kuitenkin aika tavikselta.






Toinen kolmannes

Tässä vaiheessa vatsaa oli ihan turha enää yrittää piilotella, eikä onneksi tarvinnutkaan koska olin jo "kaapista ulkona". Hameet sai heittää pitkälti nurkkaan, enää muutama joustovyötäröinen versio ja Jolierin kietaisumalli mahtui ylleni.


t1helmi14

Hameiden tilalle tulivat väljät tunikat ja tottakai mekot.


a9helmi14






t2huhti14

l2huhti14

Viimeinen kolmannes

Musta hemmetin trikoomekko. Siinäpä se viimeisen kolmanneksen pukeutuminen pitkälti olikin. Joskus yritin jotain muutakin, joten satunnaisia valonpilkahduksia on havaittavissa. Tässä vaiheessa olo oli kuitenkin jo niin muumimamma, että tuli pitkälti luovutettua, eli näin:


No okei, siinä oli puutarhavatteet eli se ainoa pitkähelmainen paita joka riitti vatsan alle ja ne ainoat verskat joissa oli väljempi vyötärö. Sitten trikooputkeen.











b3kesä14




Se on hämmentävää kuinka moneen musta pitkä trikooputki taipuu. Olen mennyt tuolla H&M:n halpismekolla niin juhlat kuin kauppareissutkin, asustaen sitä vain aina hieman erilailla. Hyvä vaate, joskin nyt olen niin kyllästynyt siihen että katsellaan ensi kesänä uudelleen.

Yhteenvetona voisi sanoa että vaatekaappini taipuu tarvittaessa melkoisesti. Raskausaika tuli edellä mainitusta syystä todella halvaksi, koska ei tarvinnut ostaa kuin pari hassua mammavaatetta. Erityisen edullista ajanjaksosta teki myös se, että ei varsinaisesti tehnyt mieli ostaa mitään muutakaan vaaterintamalla, kun ei voinut tietää millainen kroppa lopussa seisoo. Muuttuuko vartaloni radikaalisti, kasvaako kengänkoko. Molempiin vastauksena näyttäisi olevan että eipä juuri taida muuttua, kengät mahtuvat ja melkein kaikki vaatteetkin jo. Tarkoittaen sitä että armas vaatekaappini toimii jatkossakin sellaisenaan. Aika jees homma sinänsä, koska pidän koroistani ja mekoistani aika paljon :D

Seuraava jännäyksen paikka onkin sitten hiukset. Pysyykö tukkani suorana vai alkaako se kihartua takaisin... pidetään peukkuja että pysyisi suorana, koska olen aika ihastunut tähän helppouteen että tukka näyttää siistiltä pelkän hiusharjan avittamana.

Kommentit (52)

eij

Vau olet niin kaunis ja aivan ihana tyyli! Mahtavaa tosiaan kun olet ollut uskollinen omalle tyylillesi koko raskausajan, miehesi saa olla onnellinen kun on tuollainen vaimo ;) onnea vauvahetkiin koko perheelle :)

Katar

Ostin huutonetistä ihka ensimmäiset Parikkani. Upeat punaiset Muset, ja kokokin oli ihan sopiva :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

luulisin että tuo on Grimasin se kirkkaanpunaisin väri, koska näyttää olevan noin matta. Se pysyy kuin tauti ja on tosiaan paloauton punainen eli kannattaa tutustua :) värikoodia ei ikävä kyllä hylsyssä enää ole, se on kulunut pois, mutta se valikoiman kaikkein punaisin on helppo löytää.

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

mun tukka ei kyllä kärsis tuota hiustenlähtöä, nyt kun vihdoin olen saanut sen kasvamaan tuuheana ja nättinä hemmetti sentään :D eli toisinsanoen ihan saletisti alkaa irtoamaan tupottain parin kuukauden päästä.....!

Ei voi oikein olla syömättäkään kun on niin jäätävä nälkä koko ajan ;)

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Ronja

Pakko kysyä, että mistä tuo keltainen valkopilkullinen toppi on? Aivan järisyttävän ihana!

Liisa

Siis minä en ole ainoa jonka tukka kasvaa suorana raskausaikana? Nyt kolmas raskaus puolivälissä ja vielä on kovin kiharaa, mutta ehkä kohta...
Niin, ja ihanasti olet pukeutunut koko raskausajan!

Aino

Näitä kuvia selatessa ei voi kun todeta että, ah, mä niin pidän sun tyylistä ja vaatevarastosta! Näytät aina niin hehkeeltä ja elävältä kuvissa ja asuissasi ja tyylisi ei ole kopio mistään massavirtauksista. Eli kiitokset blogista ja paljonpaljon vauvaonnea! <3

Ilsa

Olet kyllä ihanan tyylikäs ja persoonallinen pukeutuja! Sopiiko udella mistä tuo punainen mekko on hankittu? Siis tuo vintage-henkinen jossa on tollaset liepareet kaula-aukossa. Ihan mielettömän kaunis! :)

Kerttu

Musta tuntuu että näin kolmen lapsen jälkeen, kun imetys vikallakin loppumassa, on hiukset ehkä alkaneet taas kihartua, vai kuvittelenkohan vaan. Raskaus- ja imetysputki on jotenkin pitäneet ne suorempina kun ennen olivat kihartuvat. Synnytyksen jälkeen mulla oli hiukset tosi hyvässä kunnossa vielä 3-4 kk synnytyksen jälkeen ja älyttömän helppohoitoiset, ei rasvoittuneet millään (tää ollut joka kerta). Nyt sitten pitää varmaan jonkin aikaa odotella (kun hiukseni on kanssa pitkät) eli miten niille sitten lopulta käy kun ovat kasvaneet tarpeeksi pitkiksi kun ei mitkään hormonit enää oo vaikuttamassa :) Ja tsemppinä sulle, mulla ei oo koskaan imetyksessäkään hiukset sen kummemmin lähteneet eli ei se onneksi käy kaikilla!

mari

On kyllä jännä miten edestä kuvattaessa ei tajuaisi mitenkään että olit raskaana!!:D

Ps. mistä tuo jossain keskellä oleva ihana keltainen pitkähihainen kukkamekko on??<3

Jeny

Niin ja jäi mainitsematta, että se "baby-hair" kiharuusasteeltaan muistuttaa lähinnä afroa, kun luonnonkiharani on yleensä ollut laineen tasolla :|

Jeny

Kuten joku jo aikaisemmin mainitsikin, niin tuo hiusten lähtö voi olla vielä edessä. Hiusten hormoonireaktioaika on sen 3kk ja synnytys, jos mikä, pistää hormoonit myrskyn lailla sekaisin. Itsellä hiuksia alkoi lähteä juurikin tuon mainitun ajan kuluttua ja niitä sitten myös lähti. Onneksi minulla on paljon tukkaa, joten sekin oli toisaalta ihan hauskaa, kun hiukset olivat kerrankin helpot käsitellä ja laittaa. Toinen asia onkin sitten se "baby-hair", mitä nyt puskee joka välistä ympäri päätä...

Vaatekoko muuttui ehkä radikaalimmin siinä 6kk synnytyksestä, kun vauvan maidontarve ja sitä kautta kulutus kasvoi isosti. Painoa vain tippui ja tippui ja vaatekoot vaihtuivat silmissä. Itse sitä ei oikein edes tajunnut, mutta ystävät huomasivat "kuihtumisen". Yhtälailla kengän koko taisi asettua vasta noin vuoden kuluttua synnytyksestä. Kenkä kokoelma ei ole onneksi käynyt pieneksi, mutta lesti saisi olla leveämpi käyttömukavuuden nimissä.

Summa summarum, muista syödä ettei vaatteet vain jää liian pieniksi!

Mekot on ihan parhaita näin raskausaikana! Tietty sulla ne kuului tyyliin ihan läes joka päivä jo ennestään, minulla harvemmin. Paitsi nyt. Pelkään vaan että venytän mekot ihan pilalle tämän kasvavan mahan kanssa... :/ Pari mamma-mekkoa olen ostanut, parit farkut, legginsit ja sukkahousut, mutta muuten olen onneksi saanut hyödynnettyä olemassa olevia vaatteita tai ostettua ihan uusia "normaaleja" vaatteita. :) Syksyn tullen nähdään meneekö vaatteet piloille.

Linnea

Olen jo pidemmän aikaa seurannut blogiasi ja täytyy todeta, että olet ehdottomasti kaunein nainen, jonka tiedän. En suoraan sanottuna tajua, miten kukaan voi säilyä noin uskomattoman nuoren näköisenä ja tyttömäisen hehkeänä vuodesta toiseen.

Tyylisi on aina upea, myös raskausaikana. Pidän myös siitä, ettei blogisi ole vain "kaunista pintaa", vaan siinä on myös oikeaa, lukijaa puhuttelevaa sisältöä.

Katar

Ei nyt liity postaukseen, mutta mitä kokoa käytät Minna Parikan Muse-kengissäsi? Sanoisitko, että ne ovat "normaalin kokoisia", pienempiä tai isompia? Eli jos kengänkokosi olisi normaalisti vaikka 39 niin minkä koon ottaisit niistä?

Roosa

Miten joku voi näyttää noin hyvältä raskausaikana?! :D Ihanaa tuo uskollisuus tyyliäsi kohtaan, mahtavaa! Kun joskus olen raskaana, haluan osata pukeutua yhtä hyvin. :)

supu

Hei! Minkähän merkkistä huulipunaa sinulla on tuossa kuvassa, jossa sinulla on h&m:n keltainen sifonkimekko ylläsi? Olen metsästänyt sitä täydellistä leiskuvan punaista, kestävää sävyä ja tuo näyttää erittäin hyvältä ainakin kuvassa!

MM

:D Hiusten kanssa on toinenkin jännitettävä juttu, nimittäin se, tippuuko ne pois! Kiharat tai suorat on yhtä hyvät, kunhan ne on päässä.

Kummankin lapsen kohdalla kävi "sulkasato", vauvan ollessa 3kk hiuksia alkoi lähteä VALTAVASTI. Nyt beiben ollessa reilun vuoden, tilanne on korjautunut niin, että pää on täynnä n.5cm hiuksia. Se ei haittaisi, jos olisi lyhyet hiukset. Lisäksi mullebon kasvanut toispuoleiset etuhiukset! Kivasti näyttää räjähtäneeltä 24/7, kun nuo ei meinaa talttua hiuslakallakaan aloilleen. :D

Vaan eipä tälle mitään voi. :) Vauvat ja lapset on ihania, vaikka niiden vuoksi joutuukin kestämään vaikka mitä.

Wau! kateeksi käy. Oma pukeutuminen ei ole yhdessäkään raskaudessa ollut lähellekään noin tyylikästä tai oman tyylin mukaista. :) Olen lukenut blogiasi ihan alusta saakka, mutta kommentointi on ollut suorastaan törkeän satunnaista

R

Täytyy kyllä sanoa, että olit tosi hehkee raskauden ajan! :) tokihan joo kuvilla voi viilata linssiin, mutta kuitenkin.

Muutama postaus takaperinhessä postauksessa oli loppuhuipennuksena kuva Nöpön huikeesta ilmeestä. Seuraavana yönä postauksen luettuani näin unta Nöpöstä :D hahah! Kuva teki näköjään vaikutuksen

jenni

Mainio kuvakollaasi ja vielä mainiompi tyyli! On tosi hienoa, että omaa vaatekaappia voi hyödyntää monipuolisesti eri elämäntilanteissa ja uusia "väliaikavaatteita" ei ole tarvinnut juuri hankkia.

Ihanaa ja ällistyttävää miten oot jaksanu nähä vaivaa ja pysyä tyylilles uskollisena raskausajan. :) Jännäsin täälä sun ja sun kenkien puolesta, kun monilla tuntuu kasvavan se jalka.

Anna

Aivan ihanaa, että pysyit omalle tyylillesi uskollisena raskauden aikana! Tuntuu, että hyvin moni menee raskauden alusta loppuun vain verkkareissa/leggareissa ja t-paidassa. Erikoisimpana kikkana ehkä mieheltä anastettu kaulus- tai muu paita. Jos/kun olen joskus itse raskaana, haluaisin kyllä tehdä kaikkeni näyttääkseni yhtä sievältä kuin sinä! :)

Voi luoja! En ole eläissäni nähnyt yhtä nättiä ja kaunista raskausajan tyyliä kuin sinulla :) ihanaa, että olet jaksanut panostaa mekkoihin ja värittänyt asusteilla lookiasi, vaikka vartalonmuoto olikin hetken aikaa haastava. Moni ei jaksa / viitsi samaa.
Tämä yhteenveto oli tosi hyvä kooste!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu