Mahdollisesti kuuluisin Route 66 -taideteos, Cadillac Ranch, nököttää pellolla heti Amarillon keskustan ulkopuolella. 1974 pystytetyn teoksen takana hääri Ant Farm niminen taiteilijaryhmä, ja se on kuulemma "a tribute to America's best automobile".

Tarvittavat autot hankittiin yksityisiltä myyjiltä ja käytettyjen autojen kaupoista parissa viikossa. 10 Cadillacin keskihinnaksi tuli noin 200$ kappale, joten kovin kalliista taiteesta ei ollut kyse. Etenkin kun miettii kuinka merkittävä nähtävyys Cadillac Ranchista lopulta tuli. Luulisin, että ei löydy sellaista 66-matkaajaa, joka ei poikkeaisi ihailemassa omituista autoriviä.

Vuonna 1997 Cadillacien nenät kiskaistiin irti niiden alkuperäiseltä pellolta, ja siirrettiin nykyiseen paikkaan I-40-moottoritien varrelle. Syynä tähän muuttoon oli Amarillon kaupungin laajentuminen, eli käytännössä autot taisivat olla liian arvokkaan rakennusmaan tiellä.








Minusta Cadillac Ranch oli ihastuttava kaikessa kliseisyydessään, värikkyydessään ja turistirysämäisyydessään. Teinä en jättäisi tätä maalintuoksuista peltomaisemaa väliin missään tapauksessa.

Vinkki: Muistakaa ostaa spraymaalipurkki kaupasta mukaan ja taiteilla itsenne osaksi Route 66:n historiaa. Oma piirroksesi säilyy autossa todennäköisesti vain hetken, ennen kuin joku muu maalaa nimikirjaimensa sen päälle, mutta valokuva ja muistot säilyvät ikuisesti.

Ajo-ohje: kun lähdet Amarillosta eteenpäin, jos ajat 66:sta, Cadillacit näkyvät vasemmalla puolellasi, mutta jos olet huitassut kaupungista ulos moottoritietä I-40 pitkin, mene exit-60:stä ulos, käänny sen jälkeen sillan alle vasemmalle, heti perään taas vasemmalle ja aja moottoritien vieressä menevää tietä hetken matkaa takaisin päin kohti Amarilloa ja pian autot näkyvät oikealla puolellasi.

***
Klikkaa tästä auki kaikki Route 66 -postaukseni (niitä on paljon).

Kommentit (4)

Olet kyllä loistava matkabloggari! Nämä matkapostaukset on toinen toistaan parempia, eläväisempiä ja mielenkiintoisempia. Ja kivat kuvat päälle. Kiitos kesälomattoman toimistorotan piristämisestä.

myohmy

Itse reissusta juuri palanneena tulin katsomaan miten teillä menee. Ei ihme, jos on lievää matkaväsymystä ja postailet kyllä kiitettävää tahtia. Itselleni tulee aina jo viikonkin reissulla sellainen olo, että haluaa välillä sulatella kaikkea mitä on nähnyt ja kokenut. Ajeltiin juuri viikko Viron maaseudulla ympäriinsä ja kun mentiin idemmäs niin tuntui kuin olisi tullut venäjälle. Joka puolella hökkeleitä ja kaupoissa kuuli vain venäjää. Ja isojen kaupunkien lähiöiden neuvostoaikaiset kerrostalokolossit on aika vaikuttavia... Hyvin erilaiset tunnelmat siis kuin siellä. :D Pidä ihmeessä taukoja postauksista jos siltä tuntuu ja sulattele kokemuksia. Sekin on yksi tapa nauttia matkasta ja tärkeää jaksamisen kannalta. Mukavaa matkan jatkoa sinne! :)

Voi apua. Mulle iskee niin kamala reissukuume (ja varsinkin usa-kuume!) tätä lukiessa, vaikka olenkin koko ajan reissussa. :'D Käsittämätöntä.

Ihan uskomattoman ihanalta vaikuttava reissu, kaikkea hyvää jatkolle. Mää seurailen täällä ihastuksissani ja suunnittelen samalla omaa visiittiä kyseiseen maahan..!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011