Jos yhtä täytyy suositella Levi - Ylläs akselilla, niin Lapland Hotelsin SnowVillagea eli lumikylää. En olisi uskonut, että lumi- ja jääveistokset voivat olla näin vaikuttavia!

Elämyksellisen talvihotellin kantavana teemana on tällä kaudella TV-sarja Game of Thrones. Oma historiani kyseisen sarjan kanssa on sellainen, että katsoin ensimmäisen kauden sarjamaratonina, jonka jälkeen totesin, etten jatka enää. En vain pystynyt katsomaan niin raakaa sarjaa, joka ylsi julmuuksissa niin sanotusti nextille levelille. Mutta jos siirtää sivuun em. asian, voin antaa pisteet visuaalisuudesta. 

Tähän visuaaliseen petojen täyttämään fantasiamaailmaan lumikylän teema nojautuu. 

SnowVillage on noin tunnin ajomatkan päässä Leviltä, keskellä metsää. Moni tulee paikalle myös moottorikelkalla, sillä Ylläs - Levi kelkkareitti kulkee lumikylän ohi.

En oikein tiedä mitä odotin etukäteen, mutta en todellakaan osannut varautua näin valtavan laajaan kokonaisuuteen. Lumikylän etupiha oli yhtä suurta valkoista muuria, joten sekään ei valmistanut kokemukseen. 

Sitten kassan kautta ja sisään. Pidin ensin sisäänpääsyä kalliina (aikuiset 17,50 ja 4 - 14 v. lapset 10 euroa), mutta jouduin pyörtämään puheeni. Oli todellakin hintansa väärtti minulle, joka astui ensimmäistä kertaa aikuisten lumilinnaan.

Seurueemme lapset olivat aivan haltioissaan astuessaan jännästi valaistuun käytävään:

Käytävän jälkeen avautui näkymä jääbaariin, jossa halukkaat voivat nauttia virvokkeita. Baarialueen jälkeen pääsi sukeltamaan vielä syvemmälle tunneleihin, useaan eri suuntaan. Seinistä löytyi karttoja, joten eksymistä ei tarvinnut pelätä. 

Alueen laajuus alkoi pikkuhiljaa hahmottua, kun uusia huoneita tuntui löytyvän joka mutkan takaa. 

Lumiveistosten kokoluokkaa voi hahmottaa tuosta yllä näkyvästä kuvasta, jossa törötän michelinukkona. Lumikylään on syytä pukeutua lämpimästi, sillä sisälläkin on (luonnollisesti) kylmä. Veistosten yksityiskohtaisuus oli hämmentävän tarkka. On oikeastaan surkeaa ajatella, että nuo teokset sulavat lopulta pois. 

Sarjan eri hahmoille oli omistettu huoneita, joihin kuljettiin jääovien lomasta. Näissä huoneissa on mahdollisuus myös yöpyä, jos kaipaa hieman erilaista hotellia. Huone varataan Lapland Hotelsin sivuilta. En tiedä miten osaisin nukkua, jos sängyn yläpuolella hohtaisi siniset silmät tai lohikäärme!

Näissä kuvissa näkyy vain murto-osa paikan lumi- ja jäätaiteesta. Lumikylästä löytyy myös jäinen elokuvateatteri sekä kappeli, joten naimisiinkin lumen ja jään keskellä on mahdollisuus hilpaista. 

Iso suositus tälle nähtävyydelle, jos Levin ja Ylläksen suunnalla liikutte.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Viime vuonna oli myös GoT-teema ja oli kyllä hieno! Sama fiilis aluksi, tuntui kalliilta muttei todellakaan lähtiessä tuntunut siltä että olisi harmittanut maksaa sisäänpääsystä.

Vierailija
2/4 | 

Tuo Levin lomakylä on puhdas kopio Kemin lumilinnasta. Lumihotelli, kappeli, jääveistokset ovat Kemissä hyvin samanlaisia, tosin linnan teema vaihtuu Kemissä joka vuosi. Tosin voi olla että Kemikin on ideansa jostakin hankkinut, harvoinhan mikään asia syntyy täysin tyhjästä...

Herb
3/4 | 

GoT on aluksi ihan järkyttävän raaka, esim. kultainen kruunu on jättänyt mulle ikuiset traumat:D Mutta muistaakseni jo toisella tuottarilla helpottaa, ja sarja onkin yksi parhaista:) Mahtavan näköisiä veistoksia kyllä.

Jep
4/4 | 

Sarja on todellakin yksi parhaista, mutta en kylla sanoisi etta raakuus helpottaa. Itseani se ei onneksi ole hairinnyt liikaa, vaikka joidenkin ihmisten julmuus ja toisten kohtalot kylla on aika omaa luokkaansa ja ahdistaviakin. Ehka siksi kun kyse on kumminkin fantasiamaailmasta ja joukossa on hyviakin tapauksia, asia ei ole ollut ongelma, en tieda. Aikonaan en pystynyt katsomaan Kellopeli appelsiinia raakuuden vuoksi... mieleeni on jaanyt kohta, jossa silhuetteina nakyvat kaukana olevat hahmot potkivat maassa olevaa ihmista, jostain syysta tama oli se kohta jonka jalkeen en voinut enaa jatkaa. Jotenkin se tuntui liian aidolta, niin kuin olisi itse ollut todistamassa tapahtumaa eika katsomassa taide-esitysta. Olin sillon tosin nahnyt aika paljon vahemman ruutuvakivaltaa, mutta olin aikuinen kumminkin. Voi olla etta ehka nyt katsoessa ihmettelisin aiempaa reaktiotani.
Maailmat, joissa jollain tavalla kaikki on pahoja ja maailma ruma, ei viehata ja alkaa ahdistaa sen verran etta en halua katsoa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, neljävuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Elokuu
Heinäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2018
Syyskuu
2017
Joulukuu
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011
2010

Kategoriat