Kun on monta kuukautta käyttämättä lempivaatteitaan, jälleennäkemisen riemu tuntuu entistä fantsummalta. Rakkaista rakkaimmat Black Milkin trikoot tekivät paluun ja pääsivät ulos aamukävelylle. Lenkeistä en ihan vielä kehtaa puhua, enemmänkin kyseessä ovat vähän hitaammat löntystelyt näin alkuun. Mutta hieno tunne sekin ja kohti juoksulenkkejä tässä toivottavasti mennään :)


Addut saatu blogin kautta.


Oli muuten pikkuisen jännä fiilis kun aamulöntystelyllä kokeilin hyppyjä ja loikkia (kylähullun maine tervetuloa) siinä löntystelyn ohessa, siinäkin jotain mitä ei ole päässyt kokemaan pitkään aikaan. Elämän pieniä iloja oikein kirjaimellisesti. Liikunta on aina ollut minulle vähän (lue: paljon) pakkopullaa roller derbyä lukuunottamatta, mutta kun sitä ei pystynyt harrastamaan, oikein hinkuaa juoksemaan. Että ehkä tauko silloin tällöin on ihan hyväkin juttu, motivaatio kohoaa ihan uusiin sfääreihin.

 

Kommentit (18)

eeeja

Hei, fysioterapeuttina ja itsekin toisen lapseni pari kuukautta sitten synnyttäneenä suosittelisin kyllä lämpimästi jättämän paitsi juoksun, myös hypyt ja loikat vähän myöhemmälle. Synnytyksen jälkeen on vaara kohdunlaskeumalle, jos lantionpohjan lihasten ei anneta palautua kunnolla ennen tällaista tärähdyksiä aiheuttavaa urheilua. Lisäksi hormonien vaikutuksesta myös nivelsiteet ja mm. rustoinen häpyliitos ovat vielä löysiä.

Monesti ajatellaan että jälkitarkastuksen jälkeen saa tehdä mitä vaan, mutta epäloogisesti sekin voi olla milloin vaan 5-12 viikon kuluttua synnytyksestä, joten en pitäsi sitäkään mitenkään itsestäänselvyytenä. Itse aloitin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen rakkaan juoksuharrastuksen vasta puolen vuoden kuluttua.

Eikö kaikissa synnytyssairaaloissa anneta kunnollisia ohjeita liikunnan aloittamiseen synnytyksen jälkeen, vai onko se vaan omasta terveydestä piittaamattomuutta kun tuntuu että nykyään oikein kilpaillaan siitä kuka juoksee ensimmäisenä lenkin synnytyksen jälkeen ja hyvä ettei tulla synnäriltä kuntosalin tai jumpan kautta kotiin.. Enkä nyt tarkoita tällä moittia sinua vaan ihan yleisellä tasolla mietin ja halusin tuoda asian esille :)

"Löysin" muuten blogisi vasta hiljattain, liekkö syynä tämä vauvan myötä imettäessä syntynyt luppoaika ja puute hyvästä lukemisesta :)

Nelliina
Liittynyt10.9.2015

Ei ole pelkoa että rehkisin liikaa vielä, on aika paljon lihaskuntoa rakennettavana ennenkuin pääsen esimerkiksi turvallisesti juoksemaan :) Polveni siis leikattiin viime marraskuussa ja kuntoutus jäi välistä kun aloin oksentamaan raskauden vuoksi heti sen jälkeen ja liikunta oli ihan mahdottomuus.

Kiva juttu kuulla uudesta lukijasta, toivottavasti viihdyt :)

Bloggaan osoitteessa: http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/nelliina

Rentoja otoksia SoMessa: Instagram | Facebook

Heidi

Tuo liikunnanhimo raskauden jälkeen on hullu juttu. Itse vetelin Naisten Kympin kolme kuukautta ekan raskauden jälkeen ihan vain, koska oli niin mahtavaa päästä juoksemaan. Juoksulenkkejä tässä epätoivoisena odottelen raskausviikolla 38. Tavoitteita vaan kehiin!

Tirvis

Itsellä on jalka hajalla, joten derby on sivussa vielä ainakin kuukauden ajan. Rullille kaipuun lisäksi palo juoksuun on valtava ja tällä hetkellä antaisin mitä vaan, että pääsisi juoksemaan, tai edes hölkkäämään.

Titu

Vau mikä kuva tuo ensimmäinen! Tulee ihan filmitähti mieleen :D Meinaatko muuten jatkaa roller derbyä myöhemmin? :)

Vierailija

moi nelliina :) halusin tulla kertomaan, että olen lukijasi joka on sairastunut vakavaan masennukseen. masennus on ikävä sairaus, kun voimia ei riitä oikein mihinkään. jostain syystä juuri sinun blogisi on niin positiivinen että poikkeuksetta sitä lukemalla saa itselleen aina vähän positiivista energiaa. sulla on todella ihailtava elämänasenne, pidä siitä kiinni! värikästä syksyn jatkoa.

Chenille

Jei! Olen kaivannut leggariasuja koska saan niistä inspistö miten pukea omat värikkäät "kalsarini". =D

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011