Johan oli keikka, ei kaikkein miellyttävin kokemus tuo sokerirasitustesti. Testiä edelsi 12 tunnin paasto (ei ruokaa eikä juomaa) ja syömättömyys on asia mitä kroppani ei kestä. Etenkään kun ensimmäinen asia mitä saa kaataa kurkusta alas on 75g sokeria sisältävä supermakea litku joka humahtaa nuppiin niin että soi :D ei mennyt kuin 20 minuuttia tuon litkun juomisesta kun jouduin laskeutumaan tyylikkäästi selälleni labran odotushuoneen lattialle ja sitten vintti pimeni. Seuraavat pari tuntia kuluikin makuuasennossa labran sivuhuoneessa, jossa hoitaja kävi ottamassa tarvittavat verikokeet tasatunnein että testi saadaan loppuun.

En edes muista koska olisin viimeksi pyörtynyt, tämä oli suora paluu teini-ikään kun ei tarvinnut kuin nousta hieman liian nopeasti ylös ja alas tultiinkin vielä vähän vauhdikkaammin. Tästä syystä myös tasan tiedän koska on syytä laskeutua maantasalle ettei esimerkiksi pyörry seisaaltaan. Olen aina miettinyt miltä syömishäiriöisestä mahtaa tuntua, miten voi sietää tuollaista tajunnan rajamailla olemista. Itselleni iskee pakokauhu välittömästi jos alkaa hiemankin heikottaa ja sitten on jo kiire syömään.

Mutta nyt se on ohi ja huomenna kuulee tulokset, toivotaan että vältetään raskausdiabetes.


Tässä sitten vielä viimeinen asukuva kunnon betonibunkkerityyliin, seuraavaksi palataan linjoille toisesta kaupungista. Mikä ihana tunne että kaikki alkaa olla pikkuhiljaa pakattuna ja valmiina muuttoautoa varten.

Kommentit (29)

omppupomppu

Juuri näin meni minullakin! Paastoarvo oli juuri 0,1 yli sallitun ja diagnoosi na raskausdiabetes eli mittailin arvoja raskauden loppuun asti kotona. Olisikohan tuo käytäntö nyt sitten jotenkin muuttunut viime aikoina (itse sain lapsen vuosi sitten)?

HannaY

Tuota blogia mainostetaan myös lukuisilla foorumeilla, kommenttina just pelkästään jotain turhaa p*skaa ja linkki blogiin.. Kuinka mautonta voi mainostaminen olla? Ja kerran erehdyin katsomaan sitä, eikä tuolla todellakaan mitään varsinaista sisältöä ollut. Fit-lehdestä ja jostain MeNaiset Sportista kopioituja treenivinkkejä :D

hihii

Ihan periaatteesta en kyllä tule ikinä menemään tuon blogin sivuille, niin törkeää tuo mainostus jo!

Mulla on kanssa ollut koko elämäni ongelmana jonkinasteinen pyörtyilymisherkkyys.. kerran kolautin sormeni kipeesti oveen ja meinasin sen takia pyörtyä, for real. :D Positiivista on, että oon oppinut ennakoimaan (juurikin menemään makuulle ja pistämään jalat ylös heti kun vähänkin heikottaa), ja tiedän tasan tarkkaan mitä pitää tehä jos jotakuta muuta heikottaa!

LMM

Ei ne mulle kyllä niin neuvolasta sanoneet vaan sanoivat että kuukauden ajan katsotaan että ONKO sinulla nyt sitä raskausajan diabetesta vai ei?

Eve

Mihin sairaanhoitopiiriin kuulut?

"Raskausdiabetes on kyseessä silloin, kun kahden tunnin sokerirasituksessa yksikin arvo on patologinen. Laskimoplasmasta määritettyjen glukoosipitoisuuksien raja-arvot ovat ≥ 5.3 mmol/l paaston jälkeen, ≥ 10.0 mmol/l tunnin ja ≥ 8.6 mmol/l kahden tunnin kuluttua kokeen aloituksesta."
(Terveyskirjasto)

LMM

Kysyin tätä asiaa yhdeltä neuvolatätiltä, yhdeltä kätilöltä, yhdeltä sairaanhoitajalta plus lääkäriltä. Että ei mulla VIELÄ ole sitä diabetesta, vaan katsotaan ensin niitä sokereita. Keski-Suomi on alue.

LMM

Mä oon kommentoinut joskus aiemminkin, meillä on meinaan lasketut (arvelisin) ihan tosi lähekkäin. Mä kävin tuossa testissä tiistaina ja joudun nyt mittailemaan sokereita, koska paastoarvo oli yli sallitun 0,1. Ei-empaattinen neuvolatäti kun tätä minulle toimitti, aloin itkemään hysteerisenä kun olin aivan varma että minulla nyt sitten on raskausajan diabetes ja varmaan vielä on raskauden jälkeenkin. Onneksi sitten käynti lääkärillä rauhoitti (yllättävää sinänsä, eikö tämä normaalisti ole että neuvolatädit rauhoittaa? :D). Ellen olisi raskaana, minulla ei olisi mitään hätää, mutta raskauden aikana tässä asiassa ollaan pilkunnussijoita (lääkärin sanat, ei minun). :D Yritän nyt asennoitua tuohon pistämiseen että kokemus se on tämäkin prkl. Plus, mulla oli verenpaineet 130/100, jota neuvolatäti ihmetteli kovasti. Karjaisin hänelle että johtuisko se perkl.. siitä että oon viimeset 15 min itkeny hysteerisenä hä?! "niinjoototta". Ei vissiin mikään penaalin terävin kynä tämä täti-ihminen. ;)

Marizka

Itsellänikin todettiin raskausajan diabetes kun paastoarvo oli tasan rajalla. Koskaan ei kotona mitatut arvot olleet lähelläkään rajaa, ei edes kaurapuuro-ruisleipä-appelssiinimehu-aamupalan jälkeen! Jatkoin siis syömistä ihan normaalisti, silloin tällöin herkutellen, enkä saanut arvoja kohoamaan. Isokokoisesta vauvasta terveydenhoitaja jaksoi aina varoitella ja vauvan sokereiden heittämisestä. Lääkäri tosin oli sitä mieltä, että isokokoisia syntyy vain ykköstyypin diabeetikoille, ei raskausajan. Tammikuun lopussa syntyi tyttö viikko lasketun ajan jälkeen, 3,3 kg ja verensokerit joka mittauksella normaalit. Tällä kommentilla halusin siis vaan sanoa, että tottakai asia pitää ottaa vakavasti, mutta ei kannata olla hysteerinen asian suhteen. :) Tosin itsekin väänsin itkua kun asiasta kuulin! :D

LMM

Nii justii. No, luojan kiitos mulla sitä ei vielä ainakaan ole diagnosoitu, vaan joudun nyt kuukauden seurailemaan sokereita.

Mape

Onpa hämmentävää! Mulla on tuo sama mekko, tunika, mikä lie. En ole käyttänyt sitä pariin vuoteen, koska se on liian lyhyt mekoksi ja liian pitkä paidaksi, mutta en oo silti raaskinut luopua siitä. Leggingsit vois varmaan siis kaivella uudestaan käyttöön. Noh, kaikista aamuista just tänään aattelin sitte vetästä tän töihin niskaan ja muistelin samalla, että sullakin oli tällanen joskus. Ja sitte avaan sun blogin ja sulla on just sama vaate päällä. :D

Outi

Onko pikkasen ärsyttävä kommentti? :D Ja vastasitko tähän ekaan kommenttiin (johon vastauksesi ei by the way liity mitenkään) vaan sen takia että saisit tungettua tuon blogiosoitteesi mahdollisimman ylös, että kaikki varmasti huomaa?

Mari

Tuon blogin mainostus alkaa tosiaan olemaan sitä luokkaa, että enpä ihan periaatteesta avaa koskaan.

Outi

Voi, tuo kuulostaa kyllä aivan kamalalta. :( Toivottavasti arvot on kunnossa ja kaikki hyvin! Itselläkin on tuo koe jossain vaihessa tulossa, jos sinne asti kaikki menee hyvin. Siihen on onneksi vielä aikaa, mutta vähän alkoi tässä alkuraskauden yökkis-fiiliksissä hirvittää....

Eve

Jos rasituksessa yksikin arvo on yli sallitun, niin diagnoosi tulee automaattisesti. Valitettavasti.

Misu

Tämä kyseinen ihminen on muuten kommentoinut varmaan jokaiseen niina postaukseen. On itselle jäänyt blogin nimi mieleen mutten ole koskaa vilkaissut, enkä haluakkaan.

Eve

Heip.

Jännä, miten eri tavoin ihmiset reagoi eri juttuihin! Mulla oli tuo rasitus viikko sitten. Huitaisin vaan litkun tyyliin ykkösellä naamarin ja siirryin odotustilaan lukemaan kirjaa ja fiilistelemään sitä, että ei tarvi olla töissä :) Ihan jäätävä mustelma tuli kyllä siihen käteen, josta otettiin kaks näytettä. Nyt on yli viikko kulunut, mutta edelleen kyynärtaive ihan mustankirjava.

Tsemppiä loppuodotukseen. Aika samoihin aikoihin saadaan kääröt syliin (ainakin jos kaikki menee niin kuin oppikirjoissa) :)

Marizka

Itse synnytin siis tämän vuoden tammikuussa, eli tyttö on kohta kolme kuukautta ja silloin ainakin oli vielä tämä käytäntö. Tosin diagnoosista viis, tärkeintä kai on, että seurataan ettei mitään vakavampaa aiheudu asiasta! Lapsen hyvinvointi ennen kaikkea! :)

Ihana mekko ja erittäinen hehkeä tuplapakkaus;)

Sokerirasitus on ihan pyllystä, mutta on kuitenkin hyvä että se tehdään säännönmukaisesti kaikille iän tai esim. painon mukaan, on sekä äidin että vauvan etu:) Se sokerilitku hapottomuudessaan on hirveää ja erityisen inhaa on se, että mulla on vain vasemmassa kädessä kelvollinen suoni näytteenottoon joten siitä sitten napattiin kaikki...

Toivottavasti selviät yhdellä sokerirasituksella ja muutenkin loppupätkä menee ilman turhia vaivoja!

Pyörryn itsekin helposti, ja paniikki tosiaan iskee kun alkaa vähänkin heikottaa. Kuulostaa siis ihan kamalalta olla puoli päivää syömättä, en varmasti kykenisi lähtemään mihinkään, jos en saisi ruokaa noin pitkään aikaan.

Mirene

Onpas kiva mekko!

Ajattelin vastata tuohon syömishäiriöpohdintaasi, vaikken syömishäiriöinen ole ollutkaan. Minulla oli kuitenkin muutama vuosi sitten niin paha masennusjakso, etten syönyt välttämättä kuin pari lämmintä ateriaa viikossa, minkä lisäksi vedin toisinaan sipsiä ja omenoita. En siis tiedä, miten se toimi silloin, mutta saatoin olla päiviä syömättä ja silti jaksaa koko päivän kaupungilla, jos parempana päivänä sain itseni liikkeelle. Nykyään en todellakaan pysyisi pystyssä ilman säännöllistä ruokarytmiä, tulisi heti joko paha olo, päänsärky tai alkaisi huippaamaan.

Marizka

Mulla oli paastoarvo 5.3 ja diagnoosi raskausdiabetes, jota piti koko loppuraskauden seurata kotona. Itsellä ei kotona yksikään arvo ollut koholla, joten sen tiukempaan seurantaan en joutunut. Mutta tytön syntymän jälkeen seurattiin myös tytön sokereita ja raskauden loppuvaiheessa synntystapa-arviossa ultraamalla arvioitiin lapsen kokoa. Näin ainakin täällä Turussa.

Minna

Mulla kaikissa raskauksissa rd ja kyse aamun paastoarvon kohoumasta, mille en edes ruokavaliolla voinut mitään. Olin tiukalla dietillä loppuraskauden+ insuliinilla. Paino pysyi itsellä ja vauvalla kurissa ja voin koko loppuraskauden todella hyvin. Nyt sama luultavasti edessä, joten herkuttomampi dietti on jo aloitettu. Olo on nimittäin sanoinkuvaamattoman huono kun sokerit on koholla. Siihen en halua! Hyvä että hoidetaan!

Ihan mielettömän ihana mekko! Tosi piristävän värinen ja malli näyttää mukavalta päällä. Vierastan vähän kotelo-/ putkimalleja, mutta tuo ei näytä ahdistavalta vaan päinvastoin ihan mahtavalta.

Enää vähän aikaa vappuun, voi kun tänäkin vuonna olisi jo niin lämmin, että tarkenisi vappuna ulkona ilman sukkiksia! On vain niin ihanaa istua kaveriporukalla Laukontorin laiturilla uittamassa jalkoja ja syömässä jäätelöä suoraan paketista ♥

Toi on paha, itellä takana kaks x kaks testiä. Joutunu siis molempia mukuloita odottaesa kahdesti käymään. Diabetestä ei kummallaka kertaa, mut laahaavat sokeriarvot kiusannu teini-iästä. Pyärtyilyä koulun museoretkellä, kotsantunnilla, laivaterminaalisa. You name it.
Mut toivottavasti sulla on arvot kohdillaan ja tsempit loppuraskautee. :)

Kaunis mekko! Tuo vaihe raskautta oli niii-in kiva, kun sai esitellä pyöristyvää masua söpöissä vaatteissa ja nauttia raskauden hehkusta (okei, myös oksusta, mutta oli siinä sitä hehkuakin mukana ;D).

Nyt rv 36 olen ihan pulla ja mekot ovat lyhentyneet sen verran, että huuhuu vilkkuu jos ei ole housuja alla :D. Onneksi enää kuukausi ja voi siirtyä haaveilemaan omista vaatteista.

Kaunis mamma olet!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011