...kun sain heti aamulla stressaavan aloituksen (pyöränkumi puhki raah) jälkeen vilpittömän kiitoksen. Tässä maanantain onnellisuuspostaus voittajahaasteen mukaisesti.

Minun kahdeksastaneljään työni toimenkuvaan kuuluu tsiljoonien muiden tehtävien ohella autella ulkomaalaisia työntekijöitämme Suomeen ja toisinpäin. Eli hoitelen tarvittaessa asioita aina kutsukirjeistä asunnon hankkimiseen asti, kun ihmiset liikkuvat yrityksen sisällä maasta toiseen.

Tänä aamuna töihin saapui yksi työntekijämme Kiinasta, jolle olin hoitanut "koko paketin" alusta loppuun asti. Hän käveli työpisteelleni iloisen hymyn kera, vaikka sateessa räjähtäneen peikkotukkani kanssa murjotinkin synkeänä tuolissani (rohkea poika :D) ja kertoi kuinka paljon arvosti apuani. Ja antoi minulle kaksi pakettia tuliaisina. Mielettömän kivan kirjanmerkin ja syömäpuikot kahdelle.

y8
y8
y9
y9

Perisuomalaiseen tapaan häkellyin kivasta eleestä ja papatin vain jotain (in english) että wau kuinka upeat, ei olisi tarvinnut, kiitos paljon, kerro vain jos voin vielä auttaa jotenkin ja tervetuloa Suomeen toivottavasti viihdyt täällä jnejne. Oikeasti en odota töistä sen suurempia kiitoksia, sehän on työtäni ja minulle maksetaan siitä, mutta en käy väittämään ettenkö olisi aloitanut aamun palaveria iloisen hymyn kanssa.

Ai niin, ja tähän päälle vähän vielä lisää iloisuutta. Sain viime viikolla maahan saapuneelta työntekijältämme sähköpostin, jossa oli upeita valokuvia voikukista, suomalaisista niityistä ja metsistä. Herra oli ihan innoissaan luonnostamme. Eihän siinä voinut kuin vetäistä (taas kerran) kestohymyt naamaan, kuinka meille alkuperäisasukeille niin itsestäänselvät rehut ovat toiselle mielettömän upeita kevätkukkia. Ja ovathan voikukat kaikessa kirkkaudessaan todella kauniita, niitä vain ei suomalainen oikein enää huomaa. Niin että pitäkäähän silmät auki työmatkoilla, ties mitä nättejä vuokkosia sieltä pyöräreitin varrelta voi bongata :)

Kommentit (14)

nore

Itse viimeksi tänään ihailin voikukkia tienpientareella! :D Ne on niin ihanan kirkkaita, ja näyttää aina paljon kesäisemmältä, kun ensimmäiset voikukat ilmestyy nurmikoille. :) Okei, ihailisin mielelläni muitakin kukkia, mutta kun ei niitä ole.

AT

Eilen ihailin voikukkia ja yllätyin reaktiostani :-D Luettuani tämän postauksesi en ole enää niin yllättynyt. Ovathan ne kauniita!

Mini

Että ihmiset on saanut hyviä ideoita toivepostauksiksi, ja sää toteutat näitä mahtavasti! Ihan omakin naama vääntyi hymylle tän luettua, ja nyt muistuu mieleen taas miten voi nauttia elämän pienistä ihmeistä.. :)

Oi miten ihanaa! Suomalaisetkin voisivat oppia kiittämään enemmän.

Voi kukista tuli mieleeni se kerta kun tulimme Tsekkiläisten ystäviemme kanssa Suomeen laivalla ja he ottivat TODELLA paljon kuvia laivan kannella pyrähtelevistä lokeista :D

Ne kun olivat niin eksoottisia ja kauniita...

Voi miten ihania nämä iloisuuspostaukset, tulee itsellekin hurjan hyvä mieli ja hymy nousee väkisinkin kasvoille :)

sara

Itse seuraan kevään, kesän, syksyn ja talven tuloa aina myös siitä näkökulmasta mitä luonnossa oikeasti tapahtuu, mutta jos suomalainen ihastelee voikukkia tai leskenlehtiä tai ylipäätään suomalaista luontoa, ei se herätä monessakaan alle 3- kymppisessä mitään positiisiva reaktiota - huomattu on. ;)

Kaupungissakin on vaikka mitä kaunista, jos osaa katsoa - siis muutakin kuin taloja, tavaroita, ihmisiä. Myös ne lokit ja varpuset, eipä ole mulle koskaan edes tullut mieleen, että ne olisivat rumia. oO

Salla

Mä jaksan aina hihkua kevään ensimmäisiä leskenlehtiä, valkovuokkoja, sinivuokkoja, voikukkia.. Kaikki ei ihan aina ymmärrä tätä mun suurta iloa, jotka kukat mulle tuottaa:D Nyt niitä on oppinu arvostaa viel enemmän, ku asuu Helsingin Kalliossa, missä niitä kukkia ja metsiä ei ihan yhtä paljon nää, kuin ennen Espoon rivitalo-alueella keskellä metsää ja järviä.

Lahjojen tuominen on tärkeä osa Kiinalaista kulttuuria, varsinkin jos toinen on tehnyt jotain vierailijan hyväksi : ) Kiinalaisten maailmassa se se vasta skandaali olisi ollut jos miekkosella ei olisi ollut mitään tuomisia : D Me Suomalaiset ollaan aina niin velvollisuudentuntoisia, että pidetään työn puitteissa tehtyjä palveluksia itsestäänselvinä : )

Sini

Ah, tästä postauksesta tuli niin hyvä fiilis! ^^ Mutta mietin tuota kirjanmerkkiäsi, sanoiko poika, että se todellakin on kirjanmerkki? Mielestäni se näyttää enemmän sellaiselta jutulta, mikä tökätään hiusten nutturaan. :P Ja vielä hieman lisää kiinalaisesta kulttuurista. Nyt kun olet hoitanut pojalle "koko paketin", niin voit varmastikin luottaa siihen, että jos sinut joskus lähetetään sinne, hän tekee sinulle saman vastapalveluksen. :) Muista lahjoa! ;)

Iina

Meillä käy vähän väliä isän Taiwanilainen työkaveri, ja joka vierailun jälkeen sillä on vähintään se 100 kuvaa otsikon "Beautiful Finland" alla facebookissa :) On se niin ihmeellistä. mut ihanaa <3

shandi

Täällä yksi hullu suomalainen joka RA-KAS-TAA voikukkia. (Joita tänä keväänä on paljon tai minä olen likkunut edellisvuosia paremmilla apajilla.) Sen lisäksi että ne ovat kauniita, niistä saa aikaan vaikka millaisia koruja. Perinteisen seppeleen kun voi kietoa pään lisäksi vaikka kaulaan tai ranteeseen tai vyötärölle.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2016
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Huhtikuu
Maaliskuu
2015
2014
Joulukuu
Toukokuu
2013
2012
2011