Hautausmaat ovat vaikuttavia vierailukohteita. Olen ennenkin sanonut, että historianörtille näissä paikoissa ilma on sakeampaa kuin muualla. Niin paljon paikallishistoriaa, ihmiskohtaloita ja tarinoita, että ne ovat lähes käsinkosketeltavia. 

Nokialla sijaitsee Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan hautausmaa. Se ei ole sairaalan yhteydessä, vaan täysin irrallaan keskellä metsää. Pienelle hautausmaalle johtaa kävelypolku, joka jo itsessään kertoo ettei kyseessä ole ihan tavallinen paikka. 

Tunnelma on lähes epätodellinen, kun yhtäkkiä polun päässä näkyy vanhat, aavistuksen repsottavat, portit. Jos on sattunut katsomaan elokuvan Uinu Uinu Lemmikkini (80-luvun versio), se saattaa käydä mielessä polkua kävellessä. Tosin tämän hautausmaan näkemät kauhut ovat olleet todellisia, sillä 1900-luvun alkupuolella mielisairaalan asiakkaita ei pidetty edes ihmisinä. 

Pitkäniemen hautausmaalle on haudattu vuosina 1902 -1964 426 Pitkäniemen potilasta. Hautakiviä on jäljellä vain muutama, joissa niissäkin saattaa olla pelkkä etunimi. Sairaalassa kuolleille ei pidetty hautajaisia, vaan pappi suoritti lyhyen siunaamisen haudalla. 

Kuten hautausmaihin yleensä, myös Pitkäniemen hautausmaahan liitetään muutamia kummitusjuttuja, jotka ovat muokkautuneet paikallisten suussa vuosikymmenten aikana. Yksi varmasti kuuluisin tapaus on hautausmaalla ilmestyvä lyhtyä kantava vanha mieshahmo, joka seuraa vierailijaa ja osoittaa porttia lähtöajan koittamisen merkiksi. Tarina kertoo, että kyseessä olisi Pitkäniemen sairaalan vanha vahtimestari. 

Herra ei tullut häätämään meitä pois, mutta ei kyllä kauaa viivytty muutenkaan. On vaikea pukea sanoiksi millainen tuntu paikassa on. Näin jälkikäteen sanoisin, että autotien äänet kaikkosivat ja tilan täytti hiljaisuus. Siinä vaiheessa otimme jo suunnan kohti porttia. Mielikuvitus tekee helposti tepposet, jos on sitä luokkaa vilkas kuin minulla. 

Vierailijoiden kannattaa pitää mielessä, että hautausmaa on rauhoitettu muinaisjäännös ja käyttäytyä vierailulla sen mukaisesti. 

Pitkäniemen yli satavuotiseen historiaan voi tutustua esimerkiksi täällä.