Aaaaaaaaaaaai että kuulkaa. Sen lisäksi että vieressä tuhisee sydäntä sykerryttävä pieni tukkatyttö, olipahan elämys pukea neuvolareissulle normaalit vaatteet. Se taisi olla jotain tammikuun paikkeilla kun 90% hameistani oli jäänyt liian pieneksi, eli reilu puoli vuotta kun olen viimeksi päässyt lähellekään kaunokaisiani. NYT! Aivan sama kuinka paljon joudun ylikäyttämään tylsiä trikoisia imetystoppeja, kunhan saan hameeni takaisin.


o2heinä14



Luonnollisesti näin pari päivää synnytyksen jälkeen vyötäröni ei ole vielä palautunut ennalleen (itseasiassa se näyttää ja tuntuu siltä kuin täysikasvuinen manaatti olisi lätkäisty raskausvatsan tilalle), mutta ei tässä varmaan kauaa kulu että vaatekaappini on taas kokonaan käytössäni. Samaten puoli vuotta minut kotiin sitoneet liitoskivut jäivät laitokselle, pystyn taas kävelemään normaalisti ja ilman kipua, oooooh! Harmi että kylkeni revähti geimeissä sen verran pahasti että se pitää parannella ennen lenkkiä, mutta pääsen ihan kohta kävelylle. Alkaa olla tässä riemufiilis overload niin monella eri tavalla että :D

Ps. Nöpön käytöstä vauvaa kohtaan on ollut mahtava seurata. Kissa elää ihan normaalia elämäänsä ja kerta kaikkiaan kieltäytyy reagoimasta vauvaan juuri mitenkään, ihan sama millainen rääkäisy kehdosta kuuluu :D korvat vähän liikahtavat ja muuten homma jatkuu. Kehrää ja leikkii ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Luulen että kissa on ihmeissään vasta sitten kun lapsi alkaa liikkumaan lattialla, eli Nöpön omassa ympäristössä.

Kommentit (22)

Onnea kovasti täältäkin suunnalta vauvelista koko perheelle! Ihana seurata teidän arkeanne ja katsella kauniita asujasi!

inneJ

Tuosta Nöpön käytöksestä mun pitikin kysellä. Itsehän en äiti vielä toistaiseksi ole, mutta alle vuoden sisään kahdellekin läheiselle ystävälleni on syntynyt esikoistyttäret ja oman Nessi-neidin reaktioita on ollut hauska seurata vauveleiden ollessa meillä kylässä. Toinen pikkuisista on vielä niin pieni ettei Nessi häntä sen kummemmin noteeraa, mutta toinen neiti on jo kova juttelemaan ja ryömimään. Tätä prinsessaa meillä sitten vähän kartetaankin. :) Saa nähdä miten käy siinä vaiheessa, jos meikäläinen tuo pienen nyytin jonain päivänä kotiin..

ESMI

minua varoiteltiin kauheasti niistä lenkeistä ja salillekin päästettiin vasta kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen, ettei vatsaontelon paine aiheuta mitään. Tärkein tehtävä on nyt olla vauvan lähellä kuitenkin, reenata ehtii kyllä.

onnea tuhannesti!

strilla

Oh, I feel your pain. Itselläkin kuumottelee mekot (joita kyllä raskausaikana tuli käytettyä kyllästymiseen asti), kun eivät sovellu imettämiseen (nyt takana 1 v 3 kk, loppua ei näy). Toisaalta, lopulta melko lyhytaikaista tämä imetys ja sen tuomat "ongelmat", että ehtinee niitä mekkojakin taas kuluttamaan. Oon ite käyttäny imetys/narutoppeja yleensä jonkin toisen paidan alla, joten niihin en ole sillä tavalla ehtinyt kyllästyä. Nostanut vain päälipaidan helmaa ruokailun yhteydessä, toimii.

Nelliinalle ja perheelle rutkasti onnea! :)

Hanna

Onnea pienokaisesta! :)

Nyt on pakko kommentoida tuota imetysasiaa. Mulla on kolme lasta, joista ainoastaan kuopuksen imetys onnistui ja jatkuu edelleen (ikää jo 1v1kk). Kesä on siitä ihanaa aikaa että minä oon ihan perus topeilla imettäny. Toki nuo imetyspaidat on esim. kyläreissuilla mukavampia. En oo niitä tosin käyttäny varmaan moneen kuukauteen, en oo vaan raaskinu vielä laittaa poiskaan. Ja nyt kun imetystä on takana jo pitkä taival, alan jo haaveilla josko se joskus loppus ja sais laittaa päälle sellasen yläosan, jonka kans ei tarvi miettiä voiko imettää vai ei. :D En tykkää nostella paitoja korviin imettäessä plus olis ihania kesämekkojaki käyttämättä vielä.

Anna

Miten voit näyttää noin hoikalta noin pian? Itse olin viikkokausia sen näköinen, että olen edelleen viimeisilläni raskaana ja jouduin pitkään käyttämään raskaushousuja.
Itse olen nyt imettänyt kohta 10 kk ja kyllä alkaa kyllästyttämään imetyspaidat! Olenkin alkanut käyttämään normaaleja paitoja ja imetän nostamalla paidan ylös. Vauva tulee kätevästi siihen polville makaamaan ja vatsan eteen eli ei näy mitään ylimääräistä. :)

Katja

Eräs kerta köllin sohvalla ison masuni kanssa, kissa siinä vatsan vierellä. Kappas, vauvalla alkoi vatsassa hikka ja kissa pomppasi säikähdyksestä varmaankin metrin ilmaan, raukka.

"Mitennii kissoilla mukamas hyvä kuulo taikka muut aistit :)"

Onnea teille tuhannesti pikku prinsessasta

Jaana

Lämpimät onnittelut pienen myytin johdosta. Vastasyntyneet on vaan niiiiiiiiin hellyyttäviä - pää kääntyy kallelleen ja kasvoille tulee tyhjästä hölmö hymy, kun aiemman postauksesi kuvaa pienestä katsoin. Oma pian 2-vuotias nuorimmaiseni ei tunnu lainkaan vauvalta enää, kun oikeasti pikkuruisia katsoo :)

annika

Ei ne imetyspaidatkaan oo pakollisia ;) Kyllä monista normipaidoista kaula-aukko sen verran venyy, että imetys onnistuu. Mutta tsemppiä imetykseen ja kyllä onni huokuu tekstistä ja kuvista :)

Mari

Meillä myös iäkkäämpi kissarouva ignoorasi tulokkaan täysin tarkoituksellisesti, ei muka huomannut kaiken tohinan syytä. Kerran jopa yritti kävellä yli kun poika oli sylissä (tapanansa on kävellä meidän aikuisten sylien kautta). Nyttemmin menee aina poikaa karkuun vaikka pahin korvista/viiksistä/kylkinahasta vetely on alkanut vaihtua hellyydenosoituksiin (vaikkakin hiukan kovakouraisia saattaa nekin olla!).
Hyvät kaverit niistä tulee kunhan poika 1v 2kk oppii antamaan hellyyttä kissan arvostamalla tavalla <3

Onnittelut vielä tuoreelle perheelle!

Sariska

Epäteilua miten jotkut voi näyttää noin nätiltä vain muutama päivä synnytyksen jälkeen :D Kiva että kivut loppuivat ja elämä normalisoituu! Onnea vielä kerran suloisesta pikkunyytistä!
Innolla odottelen vauvankin vaatejuttuja, vaikka ikisinkku ja lapseton olenkin, sinun tyylisi on vaan <3 ja lapsille on niin paljon värikkäämpiä vaatteita kuin aikuisille, ihan kade oon, kun ei mahdu lasten vaatteet, vaikka tynkä (159cm) olenkin :D

atomi

Oletpa palautunut nopeasti hamemittoihin- Se juuri on ihmeellistä, miten raskausaikana vaivanneet asiat normalisoituvat heti synnytyksen jälkeen. Itselläni loppui kauhea närästys heti, kun vauva oli syntynyt - miten ihanalta kahvi taas maistuikaan..Nöpö tottuu pikku tyttöseenne varmasti pian. Meillä oli 3 kissaa, kun esikoistyttömme syntyi, eikä kukaan kiinnittänyt ihmemmin huomiota vauvaan. Kuuntelivat itkua kyllä korvat hörössä. Eikö ole taas huippua olla omassa vartalossa . Vaikka on maailman ihaninta saada pikku nyytti syliin, on synnytys kuitenkin niin rankka kokemus, että parasta aikaa on kun se on takana. Onnellisia päiviä koko perheelle.

Dino

Onnea nyt vielä tähän postaukseen molemmille vanhemmille!
Kysyisin että mistäs tuo hame on ostettu, ja kauanko aikaa siitä on? On meinaan ihan täydellinen hame jos multa kysytään!

Onnea vielä pikkuisesta :) Näytät niin onnelliselta tuossa alimmassa kuvassa :)

Kiva, että Nöpö on suhtautunut neutraalisti uuteen tulokkaaseen :) Meillä on kolme kissaa ja olen moneen kertaan mietiskellyt, että mitenhän kissat suhtautuu, jos/kun joskus lapsi meidän perheeseen tulee. Tuttava perhe joutui juuri luopumaan kissastaan, kun ei tottunut pieneen lapseen ollenkaan.

Cerp

Äitin kertoman mukaan meidän silloinen (tyttö)kissa sekosi syntymäni jälkeen täysin. Kuulemma istui kuin tatti vauvansängyn vieressä vahtimassa, ettei vaan käy mitään. Lopulta raukka nukahti niin, että kopsahti suoraan istuma-asennosta kyljelleen. Myöhemmässä vaiheessa kissa kesti ties minkälaista hötkytystä pikkulapselta, kai se luuli olevansa joku sijaismuori :D

Oija

Ihan alkuun hurjasti onnea pienestä nyytistä! En ollutkaan osannut ajatella, että vaaleatukkaisiakin pitkätukkavauvoja on. Jotenkin elin siinä uskossa, että jos niillä on syntyessä tukkaa, se on aina musta.

Itse olen kiitellyt kirppisharrastustani useampaan kertaan uusiessani vaatevarastoa raskauksien ja imetysten jäljiltä jo kolmatta kertaa. Nyt alan ilmeisesti olla lopullisissa mitoissa - hyvästi ihanat jättitissit, tulen teitä kaipaamaan. Harmittaa vaan kun iloisesti heitin kaikki alkuperäiset liivini mäkeen, ajatellen ilmeisesti, että kaukana takana latteat ajat :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.

Blogiarkisto

2017
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu