Johan oli lauantai! Tampere voitti Hampurin A- ja B -joukkueet molemmat, vaikka mikään itsestäänselvyys se ei todellakaan ollut. Yleisön kannalta aina mielenkiintoisimpia nämä hieman tasaisemmat matsit, missä vääntöä riittää ja jännitys säilyy loppuun asti. Tosin minulle itselleni nämä oman joukkueen jännät matsit eivät ole yhtään ihania, koska eläydyn ehkä hieman liikaa ja olen duracelpupumaisessa olotilassa monta tuntia putkeen. Sydäri, hello.

Koska liikuntablogi on nyt ennalta määräämättömän ajan tauolla (liikkuminen on aika minimaalista tällä hetkellä), laitan pari derbyfiiliskuvaa tänne. Ja koska derbyn parissa viikonloppuni oikeasti kuluikin.

B-tiimin sotahuuto ennen pelin alkua. Nämä ovat minun mussukkani, en voisi olla ylpeämpi meidän vasta puolisen vuotta vanhan B-joukkueen kehityksestä, likat ovat ihan uskomattomia!


Loput kuvat: Leo Hynninen.



A-joukkueen peliä seurasin yleisöstä, ja yritin pysyä rauhallisena. Eh... melkein onnistui.


Sisko siinä kurittaa Hampurin A-jammeria:


 


Roller derby on asia mitä ilman en osaisi enää olla. Vaikka tällä hetkellä en voi itse pelata, ja varmaan kiireisimpien äitiyshommien hellittäessä liityn rapakuntoisena Tampere Rollin`Granniesiin (eläkeläisluistelijat to be), derby on ja pysyy. Derbyn ja juoksemisen pakkolopettamisen seurauksena huomaa kyllä tämän rapakuntoisuuden hitaan hiipimisen, vanha alaselän välilevyongelma on taas täällä, asia mitä en ole edes muistanut viimeiseen pariin vuoteen. Odotamme innolla paria viimeistä raskauskuukautta, sillä jättimaha ei varmaankaan auta selkävaivaisen elämää. Mutta uuteen nousuun heti kun vaan mahdollista.

Ja nyt uusi viikko käyntiin, lumet sulaa silmissä ja tennarikausi odottaa ^^ Optimismi kunniaan!

Kommentit (8)

Hurjaa hommaa!:)

Eihän sitä raskauden jälkeen tarvitse rapakunnossa olla, liikkua voi ihan hyvin. Olettaen, että vauvalla on kaikki hyvin ja äidin kroppa liikuntaa sietää ja äiti on muuten perusterve, niin kunkin peruskuntoon suhteutettu liikunta tekee koko hommasta vähän helpompaa. Viimeisen treenin tein itse pe kun lapsi synti su:) Totta kai asia on eri jos taustalla on vahoja terveysongelmia!

http://mamainprogess.blogspot.fi/

T-100

Itehän olin sellaseen aikaan paksuna, että saatoin pyöräillä kelien ansiosta lähes viimesille viikoille. Uinti oli kans kivaa ja sitä harrastin viimeseen asti, kun pääsin sen ajatuksen yli että näytän merihevoselta.

Olen nyt raskauden jälkeen (lähes neljä vuotta myöhemmin tosin, heh) elämäni kunnossa. Jotenkin sitä vaan alkoi arvostamaan kroppaansa ihan eri tavalla. Piti varmaan tässä sanomani, että raskaus ei varsinaisesti rapauta.

inneJ

Ymmärrän hyvin nuo selkävaivat. Paras ystäväni on itseasiassa parhaillaan synnyttämässä esikoistaan ja parka kärsi koko raskauden ajan selkävaivoista. Hän kun vielä sattuu olemaan huimat 147cm pitkä ja vatsa taas kasvoi hyvin nopeasti aivan valtavaksi, niin ei ole ollut helppo raskausaika. No kohta me saadaan tänne pieni pinkki nyytti ja koko 9 kuukautta on muisto vain..

Iidis

SIPULIKEITTOASIAA!! Huomenna, tiistaina, tulee Masterchef Australiassa (Jim, klo 18:25, löytyy myös Ruudusta sen jälkeen) viikon oppitunti, jossa tehdään ranskalaista ruokaa ja mukana on myös sipulikeitto! Sen mitä tuossa teaserissa näkyi niin vaikutti hyvin juustoiselta, eli tsekkaa jos ehdit, siinä saa tosiaan sen reseptinkin :)

Jos kärsit jo nyt selkävaivoista niin huomenna marssi jonnekin lasten tarvike kauppaan ja osta mahaa tukeva "vyö",Anita merkkinen oli ainakin hyvä mulla.Mikäli se ei auta niin ainakin täällä susirajalla sain apuväline lainaamosta tyrävyön,jonka avulla jaksoin kantaa nopeasti kasvavaa kaksosvauva mahaani...Onnea ja iloa odotukseen!! <3

Vierailija

hei, vinkkinä polvivaivaiselle että hyppäähän altaaseen! vedessä ei tule iskuja ja vaikka maalla olo tuntuisi raskaana ollessa aikas painavalta niin vedessä olo on kevyt. vesijuoksu, hydrobick onhan noita ja todella tehokkaita ja kroppaystävällisiä kuntoiluita.

Adan äiti

Moikka:)

Minä teloin selkäni aikoinaan salilla ja lopullisesti sen rikkoi lastenhoitoduunini, jossa nostin lasta väärin. Olin seuraavat 3 päivää sängyssä pääsemättä ylös. Noh, selkä parani, mutta äityi aina hyvin väliajoin todella kipeäksi. Kun sitten vuosien päästä tulin raskaaksi, kieltämättä mielenpielessä oli pelko, jotta kuinka ihmeessä mun selkäni kestää - ristiselän seutu siis. Mutta kas, iso vatsa veti väkisinkin kropan yliryhtiin ja missään vaiheessa selkä ei kipuillut. Ei myöskään seuraavan raskauden aikana. Toki, jos sulla on ihan eri diagnoosi mikä mulla oli niin saattaahan se kipuillakin kovin. Toivotaan kuitenkin, että selviät vähällä. Onnea odotukseen!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Nelliinan vaatehuone -blogista tuttu Niina Tapojärvi on kenkäfriikki, lukutoukka ja innokas puutarhanhoitaja Pätsiniemestä. 1941 rakennetussa hirsitalossa asuvat hänen kanssaan aviomies, kaksivuotias tytär ja vanha kissa. Blogiin eksyy aiheita remontista, puutarhasta, käsitöistä, kokkauksesta sekä tietysti reissuja, tyyliä ja kauneutta. Niina uskoo, että punainen huulipuna pelastaa huonoimmankin hiuspäivän.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteys Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Seuraa blogia tästä.