Viisikymppisenä elämänkoulua on käyty jo niin kauan, että on pakostikin oppinut jotakin. Elämänkouluja on monenlaisia, ja tässä erityisessä yksityiskoulussani olen oppinut ehkä eri asioita kuin joku toinen omassa erityisessä yksityiskoulussaan. Jokaisen on lopulta tallattava oma polkunsa itse, mutta jospa jokaisen ei tarvitsisi ainakaan samoihin juurakoihin kompastua. Seuraavat 10 asiaa ovat sellaisia, jotka olen oivaltanut tärkeiksi, ja jos et vielä ihan viisikymppinen olekaan, niin ota opiksesi. Saat elämässä etumatkaa – ja saatat päästä helpommalla kuin se, joka on joutunut ihan oman peräpuskurin kautta opettelemaan tuon kaiken.

 

1) Ihmiset tekevät virheitä. Sinä olet ihminen.

2) Naura aina, kun voit. Paljon. Etenkin itsellesi.

3) Kehu myös ääneen. Älä pelkästään ajattele.

4) Armahda. Älä kanna kaunaa, se myrkyttää mielen ja rumentaa naaman.

5) Tiedosta, mitä syöt. Se vaikuttaa kaikkeen. Mutta muista myös herkutella!

6) Kun mukaan pitää ottaa tärkeitä papereita, tarkista kahdesti. Silmillä. Koiran passi tuntuu käteen samalta kuin ihmisen.

7) Jos kolhit auton betoniporsaaseen, kiitä. Betoniporsas olisi voinut olla joku elävä.

8) Tee asioita, joista tulet iloiseksi. Älä niitä, joita luulet, että pitää.

9) Laita juhlapäivinä itsesi juhlakuntoon ensimmäiseksi. Papiljottipäisenä pyjamanoitana ei ole kiva ottaa vastaan etuajassa tulleita vieraita, vaikka ovenkahvat kiiltäisivät kuinka.

10) Muista, että kaikki menee ohi. This too shall pass.

 

Muistan liian monet juhlat, joissa pöytä on notkunut herkkuja, koti on kiiltänyt puunattuna (no siis arkeen verrattuna...), lapset ovat liehuneet juhlamekoissaan tukat letitettyinä, ja äiti viikannut servettejä paitulissa ja papiljoteissa, kun ovikello soi ja ensimmäiset vieraat saapuvat. Ei enää ikinä sellaista, kiitos. Tämä äiti on nykyään juhlavalmis ennen kuin yksikään kahvikuppi on pöydässä tai kakku koristeltu (okei, eipä tarvitse enää pukea lapsiakaan, mutta nuoret äidit: olkaa viisaampia kuin minä). Paljon mukavampi sitä paitsi puuhastella keittiössä juhlapäivänä huoliteltuna kuin pyjamanoitana.

Kaikki kymmenen kohtaa on kantapään kautta ja ihan itse elämällä opittuja, ei elämäntaito-oppaasta poimittuja. Aika monen numeroidun kohdan taakse kätkeytyy enemmän tai vähemmän kyyneleitä - joskus ihan pelkästään hervottomasta nauramisesta. Listan käyttöohje kuuluukin: Noudata kirjaimellisesti kohtia 1-10 koko loppuelämäsi – ja aina kun et pysty, palaa kohtaan yksi. Koska aina voi aloittaa alusta - tai laatia oman listan.  

 

 

Kommentit (12)

Kati's way blogi
Liittynyt7.4.2016

Soveltuu hyvin myös tällaisen kolmikymppisen elämään. :) meillä on kanssa opittu joka vuonna jotain uutta aina lasten synttäreiden aikaan. Tänä vuonna päätin mopata lattiat hyvissä ajoin, sillä viime vuonna yksillä syntymäpäivillä saattoi moppaus olla kesken ovikellon soidessa... Elämä ❤️

Koti meidän

Hyvä postaus! Itse muistan ottaneeni opiksi kuopuksen ristiäisissä, kun häärin ties missä asussa ja äitini onneksi patisti laittautumaan. Hävetti kaiketi minun puolestani. Sittemmin moppi oli esikoisen rippijuhlissa jäänyt keskelle lattiaa ja yksi verhon viritys tekemättä. Ne hoidettiin sukkelaan pois jaloista, vaikka piha oli täynnä vieraita. Nykyään aloitan itsestäni ja tavoittelen hetken rauhoittumista ennen päivän härdelliä. Elämä kaikkine monenkirjavine muistoineen on ihanaa! Sekin, kun istuin vastamaalatulle huussin kannelle, vaikka juuri minua oli siitä varoitett. Tämä onneksi ajoissa ennen juhlia. Juhannusiloja! Tuija

Nuttu nurin onni oikein
Liittynyt30.8.2015

? Heh, kuulostaa tutulta! Sitä oppii parhaaksi juhlien järjestäjäksi vasta, kun kaikki perheen "pakolliset" juhlat on juhlittu... Hyvää juhannusta myös sinulle, Tuija! ?

Evita

Tosi hauskoja, ja niin totta! Mutta jos laittaa juhlamekon päälle ensimmäisenä, niin täytyy varata myös varajuhlamekko, jos sattuu sotkemaan sen ensimmäisen meikkivoiteella tai kakunpursotuksella.

Nuttu nurin onni oikein
Liittynyt30.8.2015

Tiedätkö, ihan samaa kuvittelin aina ennen, mutta sitten löysin uudestaan essut - mikä loistava keksintö! Vieraiden tullessa sipaiset vain esiliinan pois ja - tadaa- emäntä on juhlavalmis! :)

Seuraa 

Olen Pauliina, viisikymppinen luokanopettaja, kolmen aikuisen tyttären äiti, kahden koiran emäntä ja yhden miehen vaimo. Kirjoitan parisuhteesta, koulusta, onnellisuudesta ja epätäydellisyydestä. Blogini on oikeastaan pieni ylistyslaulu epätäydellisyydelle – voi olla autuaan onnellinen, vaikka olisi nuttu nurin ja saappaat väärissä jaloissa - koska kaikkine vesiesteineen ja kompastuskivineen elämä on aika mahtava seikkailu.

http://www.facebook.com/nuttunurinonnioikein

 

Vanhemmat tekstini löytyvät osoitteesta:

http://paukunblogi.blogspot.fi/

Blogiarkisto

Kategoriat