Koulut ovat alkaneet, ja oppilaat istutettu pulpetteihinsa. Ennen kuin nämä ihmistaimet pääsevät puhkeamaan kukkaansa on opettajalla monta vihkoa korjattavanaan ja monta toivetta toteutettavanaan. Useimpien vanhempien toiveet ovat asiallisia ja toteuttamiskelpoisia. He ymmärtävät, että koulun tehtävä on opettaa lapsille tarpeellisia asioita ja tukea vanhempien kasvatustyötä. Mutta on myös heitä, joiden mielikuvissa koulu on perheitä mielin määrin palveleva hoitolaitos, jonne voi jättää ilmaisen tilauksen. Koulun tehtävä on tietenkin tuottaa tilatut palvelut. Seuraava tilaus on fiktiivinen, ja nimetkin tuulesta temmattu, mutta se voisi olla myös totta.

”Hyvä kaksostemme opettaja!

Poikamme aloittavat ensimmäisen luokan hieman pahoilla mielin, koska he huomasivat tutustumispäivänä, että luokassa oli hyvin tyttömäiset värisävyt. Vanha roosa on kieltämättä väri, joka ei varmasti miellytä reippaan poikalapsen silmää (jos kohta ei minunkaan). Verhot ja muut tekstiilit on varmasti helppo vaihtaa oppilaiden mielialaa kohottavammiksi (hoitunee elokuun aikana…?). Koulun alku on myös jännittänyt Reinoa ja Ernestiä kovasti, mutta olemme huomanneet, että Katri Helenan musiikki rauhoittaa heitä. Toivottavasti löydätte tämän viimeisimmän cd:n.

Koulussa tulee varmaankin tilanteita, joissa oppilaiden ei ole suotavaa kulkea avojaloin. Reino ja Ernesti eivät ole kuitenkaan koskaan sukkiin tottuneet, kun heidän jalkapohjansa kutiavat niin kovin, joten toivomme nyt opettajan ammatti-ihmisenä opettavan heidät pukemaan sukat etenkin pakkaskeleillä. Täällä kotona emme ole vielä kertaakaan saaneet heille sukkia jalkaan monista yrityksistä huolimatta (repuista löytyy useampi pari, aina paidan väriset sukat jalkaan!). Pojat ovat muuten taiteellisesti hyvin lahjakkaita! Heillä on tapana piirrellä seiniin, missä ikinä liikkuvatkin, emmekä ole tätä luovuutta halunneet mitenkään rajoittaa, kun suvussa on muutamia lupaavia graffititaiteilijoitakin. Toivomme, ettei koulu katkaise poikien orastavaa polkua kuvataiteen alalle.

Keittiöhenkilökunnalle välittyy varmaan tätä kautta tieto, että pojat ovat vegaaneja. He aloittavat ruokavalion tosin vasta koulun myötä, mutta ajattelimme, että on parempi, että ammattilaiset tekevät vegaaniruoan lapsillemme, kun me emme ole mieheni kanssa mitään ”keittiöihmisiä”. Olemme ajatelleet kuitenkin mieltä hoitavaksi vaihtoehdoksi herkkujen sallimisen, vaikka ne sisältäisivätkin eläinkunnan tuotteita. Eli jos muut saavat esim. suklaavanukasta jälkiruoaksi, Reino ja Ernestikin saavat. Jos koulussa jaetaan sitten karamelleja esim. syntymäpäivinä, opettaja voisi tarkistaa, etteivät karamellit ole riistoyhtiön valmistamia (liitteenä luettelo). Tästä haluamme pitää kiinni ihan perheemme eettisten valintojen takia.

Pojilla ei ole vielä tähän mennessä ollut varsinaisia leikkitovereita, mutta opettaja varmaan järjestää luokasta heille sopivat ystävät. Heistä voisi sitten informoida meitä vanhempia, niin katsotaan, ovatko sopivaa ystäväainesta, että voidaan katkaista touhu alkuunsa, jos ovat jollain lailla epäsopivia. Maahanmuuttajista meillä on sen verran huonoja kokemuksia, että voin heti alkuunsa sanoa, että semmoiset eivät sitten käy.

Nyt en millään muista kaikkea, mitä piti kirjoittaa, mutta laitan sitten huomenna lisää reissuvihkoon. Ai niin! Reino ei yhtään tykkää niistä matematiikan vihkon punaisista muovikansista, niin että ne varmaan voi vaihtaa heti huomenissa…?

Hei vaan ja mukavaa koulun alkua!”

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen Pauliina, viisikymppinen luokanopettaja, kolmen aikuisen tyttären äiti, kahden koiran emäntä ja yhden miehen vaimo. Kirjoitan parisuhteesta, koulusta, onnellisuudesta ja epätäydellisyydestä. Blogini on oikeastaan pieni ylistyslaulu epätäydellisyydelle – voi olla autuaan onnellinen, vaikka olisi nuttu nurin ja saappaat väärissä jaloissa - koska kaikkine vesiesteineen ja kompastuskivineen elämä on aika mahtava seikkailu.

http://www.facebook.com/nuttunurinonnioikein

 

Vanhemmat tekstini löytyvät osoitteesta:

http://paukunblogi.blogspot.fi/

Blogiarkisto

Kategoriat