Olen selkeästi kesäihminen. Ja syysihminen. Ja talvi-ihminen. Mutta kevään kanssa meillä on välien selvittely kesken, koska kevät ei tottele. Kevät paistaa lojottaa alastomaan, paljaaseen maaparkaan juuri silloin, kun se on rumimmillaan. Kevät alleviivaa maisemasta koirankakkakasan, henkensä heittäneen, mädän kukkaraasun, kuralätäkössä lilluvan käärepaperin ja käytetyn tiesminkä. Se kohdistaa spottinsa häpeämättömän julmasti siihen, minkä pitäisi antaa rauhassa pukeutua vihreään. Vai kuka muka haluaisi seisoa estradilla kirkkaassa valossa alastomana, spotti kohdistettuna selluliittimuhkuroihin, raskausarpiin ja juustojuhlien jälkeiseen finnirykelmään? En minä ainakaan. Mutta kevään mielestä se on ok ja suorastaan hauskaa. Kevät on julma ja vaativa, vaikka olen antanut sille hyvin selkeät ohjeet: himmeämpää valoa aluksi, vihreää vaatetta maiseman peitoksi ja vasta sitten täysi loiste päälle. Mutta kevät ei opi. Kevät porskuttaa menemään kuin pitelemätön häirikköoppilas: muut sopeutukoot, kevät tekee, mitä huvittaa.

Toista on marraskuu. Ihmisen ihana lepokuu, armas talvihorros ja suopea, suklainen syli. Marraskuu kutsuu ihmistä lepäämään, heittämään huolensa ja piilottamaan murheensa pimeään. Se käärii sinut villaiseen vilttiin, valaisee varoen kynttilänliekillä ja syöttää suklaata suuhusi. Se ei vaadi bikinikuntoa eikä pihatöitä, se ei kuiski korvaasi ikkunanpesua tai haravahuhkintaa, se ei vaadi mitään. Marraskuu silittää poskea pehmeällä peitolla ja keittää sinulle kuumaa juomaa. Marraskuu lupaa lepoa ja rauhaa, suloista pimeyttä, jossa mieli saa levätä, koska lika, pöly, virheet ja epätäydellisyys eivät näy. Näkyy vain kynttilänliekki ja hempeä hämärä. Näkyy se, mitä kirkkaassa valossa ei näe. Alkaa näkyä ihanuutta siellä, missä päivänvalossa oli pelkkää sotkua, kauneutta siinä, missä valo näytti virheen. Alkaa näkyä asioita, joita voi nähdä vain marraskuussa.

Marraskuu on taikakuu. Suorittajasta sukeutuu sohvaperuna. Himoliikkujasta himmailija. Raivoreippaasta rapsuttelija. Marraskuu on ihana.

Kommentit (6)

Hämäränhyssy

Ihanaa kieltä, fantastinen kuvaus! Miten ihanalta parjatun marraskuun saat näyttämään, kiitos!

Jatko

Hyvä teksti. Kirjoita joskus koulun johtajuuden vaatimuksista,,,,siis siitä, mitä me opettajat toivomme johtajuudelta.

Nuttu nurin onni oikein
Liittynyt30.8.2015

Kiitos vinkistä! En kylläkään koe olevani niin taitava, että osaisin kirjoittaa "tilatusta" aiheesta. Itsekään en aina tiedä, mitkä aiheet lähtevät lentoon ja mitkä eivät.

Seuraa 

Olen Pauliina, viisikymppinen luokanopettaja, kolmen aikuisen tyttären äiti, kahden koiran emäntä ja yhden miehen vaimo. Kirjoitan parisuhteesta, koulusta, onnellisuudesta ja epätäydellisyydestä. Blogini on oikeastaan pieni ylistyslaulu epätäydellisyydelle – voi olla autuaan onnellinen, vaikka olisi nuttu nurin ja saappaat väärissä jaloissa - koska kaikkine vesiesteineen ja kompastuskivineen elämä on aika mahtava seikkailu.

http://www.facebook.com/nuttunurinonnioikein

 

Vanhemmat tekstini löytyvät osoitteesta:

http://paukunblogi.blogspot.fi/

Blogiarkisto

Kategoriat