Kirjoitukset avainsanalla Kevät

Viime viikolla jaoin blogissani ohjeen arancinipalleroihin, joiden avulla on helppo ryhtyä uppopaistohommiin, vaikkei olisi ennen kokeillutkaan kokkailua tirisevän öljyn kanssa. Ja kun kerran kokeilee uppopaistoa ja toteaa miten helppoa se oikeastaan on, voi aloittaa villimmätkin kokeilut. 

Arancineista ja uppopaistamisesta inspiroituneena ostin kasan vihanneksia ja uppopaistoin nekin, samaan öljyyn heitin myös maksamakkaran! Mutta eipä mennä asioiden edelle, kerron mistä on kyse... 

Olin muutamia vuosia sitten taustatiimissä tekemässä hulvatonta Katastrofikokki-ohjelmaa, jossa tumpelot kotikokit kilpailivat huonommuudestaan. Joka viikko ohjelmasta 'pääsi pois' koittamalla parhaansa eli olemalla vähiten huono. Kilpailijoita opetettiin joka viikko vaihtuvilla tehtävillä, jotta kotikokit oppisivat uusia taitoja ja rentoutumaan keittiössä. Tuomareina toimivat Tomi Björck ja Kari Aihinen. 

Erään jakson teemana oli sitten friteeraus ja uppopaisto, sillä tämän ruoanlaittotekniikan taitaminen on hyvä oppia ja se tuo lisäulottuvuuksia kokkailuun, kun voi esimerkiksi halutessaan loihtia täydelliset ranskanperunat tai vaikka niitä rapsakoita arancineja, joista minä niin tykkään. 

Aloitimme jakson leikkisällä tehtävällä, jossa kilpailijoiden piti arvata leivitetyistä herkuista mitä ne sisältävät. Muistan ainoastaan, että mukana oli itseoikeutetusti Nigella Lawsonin klassikko friteerattu Bounty-patukka sekä Tomin keksimä idea: friteerattu maksamakkarapallero

Luit oikein. Kuulostaa ällöttävältä idealta. Tein testit ennen kuvauksia, pyörittelin tavallisesta Snellmanin maksamakkarasta palleroita, jotka jäähdytin jääkaapissa. Sen jälkeen tipautin ne Kari Aihisen ohjeen mukaan tehtyyn frityyritaikinaan ja friteerasin rapeiksi. Voi veljet mikä herkku – mikä mahdottoman rasvainen, ihanan suolainen ja härskin syntinen pikku pallero! Tein muutaman ekstrapalleron takahuoneessa herkuteltaviksi.

Jos olisin saanut siihen sivuun vielä turauksen puolukkahilloa ja lasin samppanjaa, olisin voinut kuolla onnellisena, mielellään Kapen ja Tomin käsivarsille. 

Tästä ohjelmasta jäi käteen mm. se, että opin miten Savoyssa tehdään frityyritaikina. Tämä ohje tulee kulkemaan takataskussani ikuisesti, sillä ei voi koskaan tietää milloin on sopiva hetki pistää öljyt tulille ja fritata vähän maksamakkaraa. 

Ja nyt jaan tämän luottoreseptini teille, sillä jokainen uppopaistettujen herkkujen ystävä tarvitsee hyvän frityyritaikinan. Sillä voi: 

  • kuorruttaa kalapalan ja tehdä aitoa Fish & Chipsejä
  • kuorruttaa kaikkea pimeää, kuten maksamakkarapalleroita, nakkeja ja suklaapatukoita
  • tehdä japanilaista herkkua, tempuraa

Perusohje on simppeli ja siihen lisättävällä nesteellä on merkitystä: jos laitat nestettä maltillisesti, saat paksuhkon taikinan, joka jää kivasti suklaan pinnalle ja suojelee sitä kuumalta öljyltä. Jos taas korvaat reseptin vissyn oluella, saat aidon makuisen fish & chips -kuorrutteen. Ja jos lisäät vissyä vähän enemmän ja teet kevyemmän taikinan, voit friteerata kasviksiin seitinohuen rapsakan frityyrin, joka tuo rapsakoihin kevään vihanneksiin rouskuvan tuhdin lisäulottuvuuden. 

FRITYYRITAIKINA 

  • 1 osa leivinjauhetta 
  • 2 osaa maissitärkkelystä tai perunajauhoja 
  • 3 osaa vehnäjauhoja 
  • + kivennäisvettä
  • + sokeria/suolaa

(esim. ½ dl leivinjauhetta, 1 dl perunatärkkelystä ja 1½ dl vehnäjauhoja sekä 0,33 plo kivennäisvettä)

  • rypsiöljyä friteeraamiseen 

 

Valmista taikina juuri ennen kuin olet aloittamassa friteerauksen, se ei kestä seisottamista. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää sitten kivennäisvettä sekoitellen haarukalla kunnes saat paksun vellimäisen taikinan– paakut ovat hyvästä, älä sekoita liian sileäksi!

Dippaa friteerattava raaka-aine taikinaan esim. pihdeillä taikinaan ja nosta taikinakulhosta suoraan kuumaan (n. 175-asteiseen) öljyyn – älä heitä tai tiputa aineksia vaan laske ne kuumaan öljyyn varovasti. Friteeraa kullanruskeiksi. Friteeraa kerrallaan keittimen koosta riippuen kolmesta viiteen tuotetta, ettei öljy jäähdy. 

Friteerata voi esim. broileria, sieniä, sipulirenkaita tai vaikka suklaapatukoita, tee kokeiluita! Pyörittele kuivat ainekset ensin jauhoihin ennen friteeraustaikinaan laittamista. Harjoitus tekee mestarin. 

Nyt kun frityyritaikina on teidänkin takataskuissa, on aika tehdä tempuraplatter! Sillä onko parempaa vuodenaikaa tehdä tätä japanilaista herkkua kuin kevät, jolloin kauppoihin on tullut miniparsoja, eurooppalaisia retiisejä, portobellosieniä, endiiviä, pieniä luomubataatteja ja muita herkkuja. Lapsikin tykkää ja aikuiset vasta tästä tykkäävätkin. Sivuun tein korealaisittain maustetun dippikastikkeen, mutta myös esimerkiksi limemajoneesi toimii tempuran kanssa loistavasti. 

Ohjetta ei oikein voi muuten antaa, kuin että kerää lajitelma vihanneksia, pese ne ja kuivaa ne ja leikkaa isoimmat palat pienemmiksi, kuten vaikka bataatin ohuiksi tikuiksi ja retiisit muutamaan lohkoon. Valmista löysähkö friteeraustaikina yllä olevan ohjeen mukaan ja friteeraa rapsakoiksi. Ripsauta vihannesten päälle vielä vähän hienoa merisuolaa ja seesaminseimeniä ja tarjoa lämpiminä.  

Jos teet tulisen gochujangdipin, valmista se ensin ennen kuin ryhdyt frittaushommiin, sillä tempuravihannekset eivät kestä odottelua, ne pitää tarjota ja nauttia heti. 

Gochujang-dippikastike: 

  • 4 kuivattua aprikoosia
  • ½ dl vettä
  • ¼ dl riisiviinietikkaa
  • ½ dl soijakastiketta
  • ½ dl hunajaa
  • 1 rkl Gochujangtahnaa
  • 2 tl hienonnettua tuoretta inkivääriä 

Laita aprikoosit kuumaan veteen pehmenemään noin puoleksi tunniksi. Saksi ne kasariin ja lisää lopyt ainekset. Kiehauta ja keitä noin 5 minuuttia miedolla lämmöllä. Anna jäähtyä hetken ja kaada sitten sauvasekoittimelle sopivaan korkeaan astiaan ja soseuta sileäksi. 

Pilko vihannekset, tee dippikastike ja sekoita kuivat ainekset keskenään ennen öljyn kuumentamista. Sekoita neste kuiviin aineksiin vasta kun on aika aloittaa friteeraus.
Pilko vihannekset, tee dippikastike ja sekoita kuivat ainekset keskenään ennen öljyn kuumentamista. Sekoita neste kuiviin aineksiin vasta kun on aika aloittaa friteeraus.
Mitä löysempi taikina on, sen ohuempi kerros uppopaistettavaan ruokaan tulee. Voit jauhottaa friteerattavat tuotteet kevyesti, jolloin taikina takertuu paremmin. Tempuraa tehdessä tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, sillä taikinan onkin tarkoitus jäädä kasviksen pintaan seitinohuena kerroksena.
Mitä löysempi taikina on, sen ohuempi kerros uppopaistettavaan ruokaan tulee. Voit jauhottaa friteerattavat tuotteet kevyesti, jolloin taikina takertuu paremmin. Tempuraa tehdessä tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, sillä taikinan onkin tarkoitus jäädä kasviksen pintaan seitinohuena kerroksena.
Friteeraa vihannekset muutama kerrallaan. Pyöräytä vihannekset pihdeillä taikinassa ja nosta suoraan taikinasta kuumaan öljyyn. Tee tämä vihannespala kerrallaan, tai jos haluat voit napata pihdeillä pienen kimpun vihanneksia, esimerkiksi sieniä, ja kun dippaat ne yhtenä kasana taikinaan ja siitä friteerausöljyyn, ne paistuvat kimppuna.
Friteeraa vihannekset muutama kerrallaan. Pyöräytä vihannekset pihdeillä taikinassa ja nosta suoraan taikinasta kuumaan öljyyn. Tee tämä vihannespala kerrallaan, tai jos haluat voit napata pihdeillä pienen kimpun vihanneksia, esimerkiksi sieniä, ja kun dippaat ne yhtenä kasana taikinaan ja siitä friteerausöljyyn, ne paistuvat kimppuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupallinen yhteistyö
Yhteistyössä Keijun kanssa

Tunnen monia, joita uppopaistaminen jännittää. Jotka mieluummin ostavat munkkinsa valmiina kuin nauttivat ne aivan tuoreina – voiko vastustamattomampaa herkkua olla kuin lämpimät, kotitekoiset munkkirinkilät? Entäpa nämä: ulkoa rapeat, sisältä venyvällä juustolla ja parsalla täytetyt riisipallerot? Jos et ole ennen friteerannut, opettele sen salat tekemällä meheviä parsa-arancineja kevään pippaloihin. 

 

Uppopaistamaan opin alakoululaisena, kun avustin äitiä lihapiirakoiden ja kevätkääryleiden valmistamisessa. Sittemmin öljyssä on tiristelty niin samusoja kuin aitoja ranskanperunoita, uppopaistaminen on minulle yksi ruoanlaittotekniikka muiden joukossa enkä pidä sitä yhtään sen vaikeampana kuin vaikkapa makkaran paistoa nuotiossa. 30 vuoden aikana minulla ei ole koskaan syttynyt öljy tuleen tai ollut edes läheltä piti -tilanteita. Varovainen pitää olla, mutta niin pitää olla kun paistaa kananmunaakin. 

Mitä sitten pitää huomioida? 

  • Valitse paksupohjainen, keskikokoinen kattila, johon löytyy kansi. Pidä kansi lähellä jos öljy sattuisi syttymään tai pirkahdella voimakkaasti – kansi tukahduttaa liekit ja muut tilanteet. 
  • Älä laita kuumaan öljyyn vettä ja varo ettei sinne lennä vesipisaroita, esimerkiksi juuri pestystä reikäkauhasta. Vesi aiheuttaa öljyn pirskahtelua ja kuuma öljy polttaa. 
  • Siivilöi käytetty öljy harsokankaan tai tiheän siivilän läpi – voit friteerata öljyssä toienkin kerran, kunhan vaan säilytät sen kylmässä, suljetussa pullossa. 
  • Pakkaa poisheitettävä öljy tyhjään maitotetraan tai muoipulloon ja hävitä sekajätteen mukana. 
  • Ennen kuin aloitat, tsekkaa Keijun öljyakatemian hyödyllinen uppopaistokurssi: https://www.keiju.fi/oljyakatemia/kurssi-5-makua-ja-rapeutta-uppopaistamalla/

Ja et tarvitse valtavaa kattilaa, jossa on litratolkulla öljyä - itse uppopaistan yleensä matalassa öljyssä, sillä taion yleensä pienempiä herkkuja, kuten kevätkääryleitä, pottuja tai erilaisia palleroita. Tällöin hyvä apu on pinnoitettu kattila, mutta myös hyväksi havaittu wokpannu toimii. Ja siitä päästäänkin tarkemmin minun suosikkipalleroihini. 

Nimittäin tänä vappuna meillä friteerataan totta maar taas munkkeja, mutta aion myös tarjota yhtä suosikkiruokaani Italialaisesta keittiöstä, arancineja, eli riisipalloja! 

Arancinit sopivat myös viemisiksi nyyttäreihin, lämmitä pallerot uudelleen 200-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat taas rapsakoita. 
Arancinit sopivat myös viemisiksi nyyttäreihin, lämmitä pallerot uudelleen 200-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat taas rapsakoita. 

Arancineihin voi laittaa sisälle mitä vaan, mutta juustoa ei kannata skipata. Juuston lisäksi omiini tulee tänä vappuna parsaa.
Arancineihin voi laittaa sisälle mitä vaan, mutta juustoa ei kannata skipata. Juuston lisäksi omiini tulee tänä vappuna parsaa.

Arancinit ovat ulkoa kullanruskeita ja rapsakoita, mutta kätkevät sisälleen mehevän riisitäytteen.
Arancinit ovat ulkoa kullanruskeita ja rapsakoita, mutta kätkevät sisälleen mehevän riisitäytteen.

Arancinit ovat loistava herkku pippaloihin: nämä sormisyötävät ovat monen herkku ja niitä voi maustaa ja täyttää loputtomilla yhdistelmillä. Arancineissa on riisin lisäksi aina juustoa sekä mitä vaan itse keksii sisään laittaa. Omani teen kevään kunniaksi parsalla ja dippailen hullun helppoon paprikakadippiin, jonka ainekset vaan surautetaan keskenään tehosekoittimessa. 

Arancinipalleroiden uppopaistaminen on palkitsevaa puuhaa, näin kauniiden palleroiden tekeminen on hurjan helppoa ja on vaikeaa mennä mönkään. Tällä reseptillä on hyvä aloittaa friteerausharjoitukset!  

Ja kun olet päässyt friteerauksen makuun ja käynyt läpi öljyakatemian uppopaiston oppitunnin, voit alkaa hulluttelemaan friteerattavilla herkuilla! Kai olet kuullut friteeratusta Bounty-patukasta, jonka lanseerasi aikoinaan Nigella Lawson? Siitä inspiroituneena päätimme kerran myls kokeilla maksamakkaran friteeraamista. Ja voi veljet miten syntinen herkku siitä tulikaan! Tästä lisää ensi viikolla!

Nyt mars friteeraamaan! - Ja kun olet suorittanut Keijun öljyakatemian uppopaistokurssin, muista myös testata tietosi, jotta olet mukana friteerauskeittimen arvonnassa! Pääset öljyakatemiaan tästä

Parsa-arancinit

n. 25 kpl riisipalleroita

riisipallerot:

  • 6 vihreää parsaa
  • 1 sipuli
  • 1 rkl Keiju rypsiöljyä
  • 1 litra vettä
  • ½ kasvisliemikuutio
  • 2 dl risottoriisiä (arborio tai carnaroli)
  • 100 g parmesanjuustoa, raastettuna
  • 100 g appenzellerjuustoa (tai muuta, voimakkaan makuista, sulavaa juustoa)
  • 1 rkl hienonnettua tuoretta oreganoa tai meiramia
  • n. 1 tl suolaa
  • mustapippuria

uppopaistamiseen:

  • n. 7 dl Keiju rypsiöljyä

kuorrutus:

  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa
  • 3 dl korppujauhoja
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl paprikajauhetta 

paprikadippi:

  • 4 kpl säilöttyjä, paahdettuja paprikoita
  • 1 rkl Rosmariinilla maustettua Keiju –rypsiöljyä
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 tl savupaprikajauhetta
  • 1 tl hunajaa

Kuori parsat ja leikkaa kannasta kuiva kohta pois, mutta säästä liemen keittoon. Puolita parsatangot ja laita parsat, kantapalat ja vesi sekä kasvisliemikuutio pieneen kasariin. Kiehauta, alenna lämpöä ja keitä parsoja 3 minuuttia. Ongi parsatangot pois ja kasta jääkylmään veteen, jotta kypsyminen loppuu. Jätä kantapalat vielä liemeen antamaan makua. 

Hienonna sipuli. Lämmitä öljy korkeareunaisessa pannussa ja kuullota sipuli pehmeäksi keskilämmöllä, älä ruskista. Lisää riisit ja jatka kuullotusta, kunnes riisien pinta on läpikuultava. Lisää sitten lusikallinen parsojen keitinlientä ja ala sekoittamaan risottoa puulusikalla. Samalla kun liemi keittyy ja imeytyy riiseihin, sekoita risottoa rauhallisella, kahdeksikon muotoisella liikkeellä. Lisää aina nestettä kun pannun pohja alkaa näkymään. Jatka näin, kunnes kaikki parsaliemi on käytetty. 

Nosta risotto pois liedeltä, hienonna sekaan pienenpieneksi leikatut parsan varret ja sekoita joukkoon raastetut juustot ja hienonnettu yrtti. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä risotto pellille jäähtymään ja nosta jääkaappiin.  

Tee sillä välin dippi. Yhdistä kaikki ainekset tehosekoittimessa ja surauta sileäksi. Tarkista maku ja säädä maun mukaan. 

Valmistele palleroiden uppopaisto. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Mittaa yhteen laakeaan kulhoon vehnäjauhot ja toiseen korppujauhot. Sekoita paprikajauhe ja suola korppujauhoihin. 

Ota jäähtyneestä riisistä pingispallon kokoisia osioita ja pyröittele palloiksi. Pyöräytä pallero ensin vehnäjouhoissa, kasta sitten kananmunaan.  Katso että pallero kostuu kauttaaltaan kananmunasta, valuta ylimääräinen munaseos takaisin kulhoon ja pyörittele sitten pallero korppujauhoissa. Toista kunnes kaikki riisi on käytetty. 

Kaada isoon, paksupohjaiseen kattilaan tai wokpannuun öljyä 4cm syvyydeltä. Kuumenna öljy noin 180 asteeseen. Laske palleroita 3-5 kerrallaan öljyyn reikäkauhalla – älä pudota! Uppopaista 1-2 minuuttia, tai kunnes pallero on kullanruskea kauttaaltaan, nosta sitten reikäkauhalla talouspaperille kuivamaan. Jatka kunnes kaikki pallerot on paistettu.

Tarjoa arancinit lämpiminä dipin kera. Voit uppopaistaa pallerot etukäteen ja lämmittää ne 200-asteisessa uunissa uudelleen rapeiksi. 

Arancinit on ollut aikoinaan tapa hyödyntää ylijäänyttä risottoa, mutta ainakin meillä risotot syödään yleensä niin, että pannukin nuollaan puhtaaksi. Siksi näiden palleroiden valmistus alkaakin risoton keittämisellä.  
Arancinit on ollut aikoinaan tapa hyödyntää ylijäänyttä risottoa, mutta ainakin meillä risotot syödään yleensä niin, että pannukin nuollaan puhtaaksi. Siksi näiden palleroiden valmistus alkaakin risoton keittämisellä.  

Sekoita risottoon haluamasi täytteet ja juustoa isolla kädellä.
Sekoita risottoon haluamasi täytteet ja juustoa isolla kädellä.

Levitä risotto pellille ohueksi levyksi, jotta se jäähtyy nopeammin.
Levitä risotto pellille ohueksi levyksi, jotta se jäähtyy nopeammin.

Uppopaista palloja vain muutama kerrallaan. Arancinit ottavat koosta riippuen minuutista kahteen minuuttiin. Pyöräytä palleroita kerran kesken friteerauksen ja nosta sitten valmiit pallerot talouspaperille, joka imee palleroista ylimääräisen öljyn. 
Uppopaista palloja vain muutama kerrallaan. Arancinit ottavat koosta riippuen minuutista kahteen minuuttiin. Pyöräytä palleroita kerran kesken friteerauksen ja nosta sitten valmiit pallerot talouspaperille, joka imee palleroista ylimääräisen öljyn. 

Kommentit (2)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Hyvä kysymys... en ole koskaan kokeillut. Jos pakastaisin näitä, tekisin sen siinä vaiheessa kun olen pyörittänyt pallot, mutten vielä kuorruttanut niitä leivityksellä. Mutta ne kannattaa sulattaa ihan kunnolla ennen friteeramista, vaikka laittaa jääkaappiin vuorokaudeksi. En usko että ne friteerattuina toimivat; elintarviketeollisuuskin joutuu tekemään aikanoisia kikkoja jotta meillä on esimerkiksi kalapuikkoja helposti käytettävissä ja pelkäänpä että kotipkastinen tehot eivät riitä pitämään leivityksen rapsakkana.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kevät on täällä ja niin pitäisi olla nokkostenkin. Ja nokkostahan piti sitten saada heti. Tein pitkän kävelyretken lapseni kanssa, muovipussein ja kertakäyttöisin hanskoin varustautuneena. Kolusimme läpi kaikki metsiköt kierroksemme varrella, pompimme kivillä, ihmettelimme mutaisia traktorinjälkiä ja ihastelimme valkovuokkoja. Mutta missään ei ollut nokkosen nokkosta. Eikä se oikeastaan edes haitannut  – en osaa sanoin kuvata, miten onnellinen olen jokaisesta kohtaamastamme hiirenkorvasta ja mutaisesta lammikosta. Kevät on täällä! 

Kun myöhään iltapäivällä kaarsimme kärryinemme takaisin kotipihaan, melkein nauratti: siinä pihaamme vastapäätä, hiekkatien toisella puolella olevan pellon kulmassa loisti pieni pläntti juuri maasta nousevia nokkosia. Illallinen oli pelastettu! 

Nokkosista on moneen ja kerään niitä joka vuosi – kun muiden kevät alkaa parsalla, minulle kevät maistuu nokkosilta ja korvasieniltä. Pesto on helpoin tapa käyttää nokkosta, mutta tällä kertaa tein ihanan, pehmeän nokkossopan, jonka viimeistelin öljyssä tiristetyillä nokkosen lehdillä sekä hapankaalilla. Tästä tuli hurmaava, mutta myös terveellinen ruoka ja tulen tekemään tätä arkisoppaa varmaan vielä monta kertaa uudestaan tänä keväänä – niin kauan kuin nokkosia riittää. Ja nyt mulla onkin oma salainen nokkospläntti, josta riittää kerättävää! 

Nokkosten kerääminen on helppoa: kerää keväällä pieniä kasvin yläosan lehtiä ja nuppuja. Käytä puutarhahanskoja tai kertakäyttöisiä elintarvikehanskoja. Poista kotona nokkosista ruodit ja pese runsaassa vedessä. Kuivaa salaattilingolla, niin nokkoset pysyvät hyvinä käyttöön asti. 

P.S. Mulla taitaa olla nyt joku vaihe meneillään kun haluan syödä vihreitä ruokia... Katsasta uusin Kodin Kuvalehti, johon tein mun valloittavaa vihreää shakshoukaa, ja johon voi siis myös käyttää nokkosta! 

Silkkinen nokkoskeitto

  • 2 litraa nokkosta
  • 12 jauhoista perunaa
  • 1 purjo
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 12 dl vettä
  • 2 kasvisliemikuutiota
  • oliiviöljyä
  • suolaa & mustapippuria

lisäksi: 

  • maustamatonta jugurttia
  • hapankaalia

Perkaa nokkoset ja pese runsaassa kylmässä vedessä. Kuivaa salaattilingolla. Kuori perunat ja puolita. Leikkaa purjo pituussuunnassa kahtia ja pese huolellisesti, suikaloi. Kuumenna tilkka oliiviöljyä paksupohjaisessa kattilassa, lisää purjot ja kuullota pehmeiksi. Lisää perunat, vesi ja kasvisliemikuutiot ja keitä, kunnes potut ovat pehmenneet, noin 20 minuuttia. 

Lisää sitten ¾ osaa nokkosista, kiehauta ja soseuta sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Kuumenna ½ dl oliiviöljyä paksupohjaisessa kasarissa. Tiristä jäljellä olevat nokkoset öljyssä muutamassa erässä noin 30 sekuntia ja nosta reikäkauhalla talouspaperille. Säästä öljy. Suolaa lehdet ripauksella sormisuolaa.

Tarjoa keitto hapankaalin ja jugurtin kera ja viimeistele annos nokkosen lehdillä ja tipalla oliiviöljyä. 

Kommentit (2)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Valutus riittää perunoiden kiehuessa, jos tekee nokkosesta tätä keittoa. Salaattilinko on kuitenkin hyvä jos kerää isomman saaliin eikä käytä kaikkea heti - pestyt nokkoset pysyvät parempina jääkaapissa, ne voi pakata vaikka minigrip-pussiin tai isoon vuosirasiaan. Sama muuten pätee jos kerää jääkaappiin villiyrttejä tai vaikka oman maan pinaattia: pesun jälkeen salaattilingon kautta jääkaappiin ja säilyvyys pitenee!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat