
Romanttiset treffit ravintolassa ovat tietenkin aina välillä paikallaan, mutta usein parhaat treffit tapahtuvat kotona sen jälkeen kun lapsi on pistetty nukkumaan.
Ei tarvita kuin pari lasia viiniä ja hyvää ruokaa. Näille treffeille voi pukeutua villasukkiin ja mukavimpaan kotiasuunsa. Voi röhnöttää sohvalla katsellen Netflixiä tai raivata ruokapöydältä lapsen piirrustuskamat ja laskut ja sytyttää pari kynttilää. Aika pienistä asioista on hyvät treffit tehty eikä niiden tarvitse maksaa maltaita.
Kotona ei tarvitse näyttää ravintolalta eikä illallisen tarvitse olla monen ruokalajin elämys. Jos odotukset ovat kauhean isot, spontaanius kärsii ja se tarkoittaa tässä elämäntilanteessa ettei treffejä tule järjestettyä. Siksi kotitreffeistä kannattaa tehdä mahdollisimman välittömät ja itsesi näköiset.
Jos minulta kysytään, valitsisin milloin vaan treffiruoaksi ison padallisen simpukoita.
Sinisimpukat ovat romanttisinta tietämääni ruokaa: niitä on ihanaa särpiä sormin, ryystää lientä ja dippailla leipää padan liemeen. Padallisesta simpukoita ei kuitenkaan tule ähkyyn ja suuhun jää ihana mausteinen maku jotta myös pussailu aterian jälkeen maistuu. <3
Simpukat eivät maksa juurikaan mitään: kuudella eurolla saa pussillisen josta tulee yksi padallinen simpukoita – juuri sopivasti kahdelle simpukkarohmulle!
Ja tässä tulee paras osa: padallisen sinisimpukoita ehtii laittamaan tulille vaikka lapsen nukuttaminen olisikin venynyt. Herkutteluruoka on nimittäin vartissa pöydässä ja simpukoiden valmistamiseen tarvittavasta valkoviinipullosta jää sopivasti molemmille lasillinen viiniä.
En tarvitse tänä ystävänpäivänä kukkia enkä lahjoja. Mulle riittää se että syömme tällä kertaa illallisen kahden kesken ja tarjolla on mun lempiruokaa, sinisimpukoita!
Tässä meidän viimekertainen treffisimpukkamme resepti, tsekkaa myös Kodin Kuvalehden viimeisin palstani, jossa julkaistiin thaimaalainen currysimpukkaohjeeni. Herkullisia ja romantillisia hetkiä!
Älä pelkää simpukkaa: jos et ole ennen käsitellyt simpukoita, reseptin jälkeen seuraa kuvat ja ohjeet!

Kahden tomaatin sinisimpukat
- 1 kg sinisimpukoita
- 3 shalottisipulia
- 4 valkosipulin kynttä
- oliiviöljyä
- 2 tl savupaprikajauhetta
- 1 dl puoliaurinkokuivattuja tomaatteja
- 3 dl kuivaa valkoviiniä
- suolaa
- kourallinen kirsikkatomaatteja, puolitettuina
- ½ prk mascarponea tai 150 g ranskankermaa
- jotain tuoretta yrttiä, jos löytyy (esimerkiksi lehtiperiljaa, ruohosipulia tai korianteria)
Pese ja putsaa simpukat juoksevan kylmän veden alla, heitä pois sellaiset joiden kuori on rikkoontunut ja sellaiset, jotka eivät mene kiinni kun niitä kopauttaa pöydän reunaan.
Hienonna shalottisipulit ja valkosipulit. Kuumenna padassa tai kattilassa öljyä ja kuullota shalotit ja valkosipuli siinä – varo polttamasta valksoipulia, pidä pata keskilämmöllä. Ripottele joukkoon paprikajauhe ja saksi perään puolikuivatut tomaatit. Kuullota hetken, lisää sitten valkoviini ja kiehauta. Nosta lämpöä niin että liemi kiehuu, mausta suolalla ja tarkista maku. Tässä kohtaa reseptiä maustetaan liemi sopivaksi; suolan ja muiden mausteiden lisääminen kun simpukat ovat padassa on haastavampaa.
Kaada simpukat ja kirsikkatomaatit pataan ja sekoita nopeasti pohjaa myöten käyttäen kauhaa. Peitä kannella ja keitä 5 minuuttia. Nosta kansi, lisää mascarpone (tai muu kerma), sekoita taas kauhalla, peitä uudelleen kannella ja keitä vielä 2 minuuttia.
Kanna pata pöytään, nosta kansi ja lisää yrtit. Tarjoa leivän kanssa.
Ohjeet onnistumiseen:
Jos ihmettelet mitä puoliaurinkokuivatut tomaatit ovat, niin ne ovat nimensä mukaisesti puoliksi kuivattuja, eli mehukkaampia, vähemmän sitkeitä ja myös miedomman makuisia kuin perinteiset aurinkokuivatut tomaatit. Käytän mieluummin puolikuivattuja, löydät ne samasta hyllystä perinteisten tomaattien kanssa. Voit halutessasi käyttää tavallisiakin aurinkokuivattuja tomaatteja, mutta liota niitä vartin verran kuumassa vedessä ennen käyttöä.
Mascarpone on varmasti useimmille tuttu tiramisusta, ja pakko tunnustaa että se päätyi tähän ruokaan vain siksi ettei kaapissa ollut muuta maitotuotetta. Mascarpone toimi kuitenkin oikein hyvin, sen sijasta olisin normaalisti laittanut ranskankermaa tai smetanaa. Kuohukermakin käy, kunhan ei lotraa treffiruoassa lightkermoilla tai ruokakermoilla.






miksi kutsut itseäsi kokiksi,kun sinulla ei ole siihen koulutusta?
Hei! Siksi että olen tehnyt tätä työtä päätoimisesti viimeiset 12 vuotta, mutta ekat palkalliset keittiötyöni tein jo 14-vuotiaana ensimmäisessä kesätyössäni. En oikein keksi miksi muuksikaan itseäni kutsuisin, koska teen kokin, keittiömestarin ja esimiehen töitä kaikkia vähän sekaisin. Kysyn sinulta: miksi sinä kutsuisit ihmistä joka tekee ruoat 10-200 hengelle?
Ja toinen asia mietittäväksi: laitatko vastaavia viestejä laulajille, jotka eivät ole käyneet Sibeliusakatemiaa? Tai kirjailijoille, jotka eivät ole posikelleen yliopistossa äidinkieltä? Tai kauppiaille joilla ei ole takanaan merkonomikoulutusta? Entä mikä on housusi korjaava ompelija ilman ammattikoulun vaatturintutkintoa, ristipistontaitaja?
Meitä on monenlaisia ammattilaisia moneen lähtöön ja sen sijaan että takerrutaan toistemme tekemisiin, voisimme kaikki keskittyä kehittämään itseämme mahdollisimman hyviksi sillä alalla tai harrastuksessa jonka koemme itsellemme tärkeimmäksi. Se että minulla ei ole ammattitutkintoa, vaan olen ansainnut kannukseni työllä, ei ole pois sinulta. Totuus on, että työelämässä on aloja kuten ravintola-ala, jossa kukaan ei kysy todistustasi, jos olet hyvä tekijä.
Ja minusta kokki kuvaa minun osaamistani parhaiten: en ole keittiömestari enkä vuoropäällikkö, enkä työskentele ravintolan keittiössä, vaikka sitäkin olen tehnyt.