Kirjoitukset avainsanalla vegaaninen

Mun ja Pipsan kurpitsanleikkaussessio tallennettiin Roihuvuoressa kotimme lähellä kävelypolun vierellä.

Hokkaidokurpitsan tunnistaa sen muikeasta muodosta ja syvästä oranssista väristä. Kuva: Kreetta Järvenpää.
Hokkaidokurpitsan tunnistaa sen muikeasta muodosta ja syvästä oranssista väristä. Kuva: Kreetta Järvenpää.

Ruska on täällä ja niin on kurpitsatkin. Nautitaan syksyn hehkuvista väreistä ulkona kirpakassa ilmassa ja kodin lämmössä hyvän ruoan äärellä.

Lupasinhan, että nyt kurpitsakauden ollessa päällä tukottaisin blogin kurpitsaohjeilla! Tänään haluan esitellä teille yhden suosikkikurpitsoistani, hokkaidokurpitsan. Se on noin pomelon kokoinen, ja sen malto on syvän oranssi, kiinteä ja ehkä kaikista maukkain koko kurpitsaperheessä. 

Tässä hurmaavassa paistoksessa hokkaidokurpitsa pääsee oikeuksiinsa ja on ruoan pääosassa. Mä syön tämän pellillisen ihan sellaisenaan, mutta kurpitsapaistoksen voi myös tarjota lisukkeena lihamurekkeelle tai syödä vaikka leipäjuuston kanssa, jos pitää kasvisruokapäivää. 

Reseptin teimme Pipsa Hurmerinnan kanssa keittokirjaamme Pipsa ja Meri-Tuuli Samassa Liemessä. Tässä reseptissä kurpitsa paahdetaan kuorineen ja viimeistellään sinappiöljyllä, jonka Pipsa kekkasi lisätä ruokaan. Ekaa kertaa teimme tätä kurpitsaruokaa, kun keitrasimme ystävien häät toissa syksynä ja molemmat rakastuimme tähän ruokaan niin, että se oli pakko saada kirjaan. 

Meillä oli aivan älyttömän kiva kuvaussessio tasan vuosi sitten, kun teimme kirjaamme viimeisiä ruoka- ja tunnelmakuvia. Tämä kurpitsanleikkaussessio tallennettiin Roihuvuoressa kotimme lähellä kävelypolun vierellä. Hauskaa, että täällä päin ollaan vissiin totuttu kaikenmaailman puuhasteluihin, sillä kukaan ei tuntunut olevan moksiskaan siitä, että tässä nyt pilkotaan kurpitsaa koirien lenkkipolun varrella. Kuvat on ottanut hyvä ystäväni ja työkamuni Kreetta Järvenpää

Kuva: Kreetta Järvenpää
Kuva: Kreetta Järvenpää
Kuva: Kreetta Järvenpää
Kuva: Kreetta Järvenpää

Kurpitsatalkoot on ystävän kanssa kahta hauskemmat, sillä työtä on paljon, mutta talvella kiitos seisoo, kun pakastimesta löytyy tätä ihanaa herkkua, joka on nyt parhaimmillaan ja vieläpä edullinen vihannes. Lue lisää kurpitsan käsittelystä ja pakastamisesta mun aikaisemmasta postauksesta, joka löytyy täältä

Ja sitten kurpitsareseptiimme. Tee tätä vaikka jo viikonloppuna. Ruskeita sinapinsiemeniä saa ainakin Stockmanneilta ja etnisistä kaupoista, mutta jos et löydä niitä, käytä vaan keltaisia sinapinsiemeniä, mutta ole tarkkana, etteivät ne pala.

Kuva: Kreetta Järvenpää
Kuva: Kreetta Järvenpää

PAAHDETTU KURPITSA & SINAPPIÖLJY

  • 1 hokkaido- tai myskikurpitsa (n. 700 g)
  • suolaa 
  • mustapippuria
  • oliiviöljyä
  • 200 g retiisejä
  • 100 g pistaaseja

Sinappiöljy:

  • 2 rkl ruskeita sinapinsiemeniä (tai keltaisia)
  • 5 rkl rypsiöljyä

Valmista ensin sinappiöljy. Laita sinapinsiemenet paksupohjaiselle paistinpannulle ja kaada niiden päälle rypsiöljy. Lämmitä pikkuhiljaa, kunnes öljy on todella kuumaa, muutaman minuutin ajan. Kun siemenet alkavat poksahdella, öljy on valmista. Siirrä pannu pois liedeltä ja anna jäähtyä hetken aikaa. Laita siivilä metallisen kulhon tai kannun päälle ja kaada öljy ja siivilän läpi. Kaavi siemenet siivilästä talouspaperipalan päälle odottamaan.

Lämmitä uuni 190 asteeseen. Pese kurpitsa huolellisesti, viipaloi se lohkoiksi ja poista siemenet. Asettele lohkot uunipellille, mausta suolalla, pippurilla ja kaada päälle oliiviöljyä. Paahda kurpitsaa uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes se on pehmeää, mutta ei vielä mene muusiksi.

Kurpitsan ollessa uunissa pese retiisit ja leikkaa ne pituussuunnassa puoliksi. Lisää sinappipannuun hieman öljyä ja kuumenna. Laita retiisit paistinpannulle leikkuupinta alaspäin ja paista kovalla lämmöllä muutama minuutti, kunnes ne ruskistuvat. Mausta suolalla ja pippurilla.

Rouhi pistaasit karkeaksi rouheeksi.

Kun kurpitsat ovat valmiita, aseta ne vadille. Asettele retiisit kurpitsoiden päälle. Kaada päälle sinappiöljy ja lisää pistaasit. Viimeistele annos sinapinsiemenillä.

Kuva: Kreetta Järvenpää
Kuva: Kreetta Järvenpää

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kurpitsoja saa vihdoin kaupasta. Herkusta voi nauttia talvellakin, kun nyt jaksaa lohkoa kurpitsaa pakkaseen.

Olen aivan hulluna kurpitsaan. Kun aloitin blogini keväällä, tiesin jo, että tämä olisi tilaisuuteni levittää kurpitsojen ilosanomaa, jakaa parhaat vinkkini ja reseptini ja ehkä käännyttää joku toinenkin kurpitsanrakastajaksi. Enää piti odottaa syksyyn ja tässä sitä ollaan, nyt niitä vihdoin saa kaupoista! 

Kurpitsakausi tulee ja menee hujauksessa, joten nyt on syytä olla tarkkana ja raivata tilaa pakastimeen. Monta talvea itkin ikävääni, kun kurpitsat loppuivat kauppojen heviosastoilta. Onneksi myskikurpitsaa alkoi saamaan ympäri vuoden, mutta mikään ei voittanut perinteisen, ison kurpitsan makua ja koostumusta. Kunnes äkkäsin, että tätä vihannestahan voi pakastaa! 

Kurpitsan pakastaminen on helppoa ja vihannes ei ole siitä moksiskaan: se sopii samalla tavalla ruoanlaittoon, vaikka olisikin käynyt pakastimessa. Yhdestä isosta kurpitsasta tulee todella paljon syötävää, ja siksikin sen pakastaminen on järkevää, ellei aio kokata kurpitsaa viikon jokaiselle aterialle. 

Tarvitset vain pari veistä; ison ja vahvan, jolla leikata kurpitsasta lohkoja, ja puukon tai muun pienen välineen, jolla kuoria kurpitsaa. Ison kurpitsan käsittelyyn menee tunnin verran aikaa, joten tykkään silloin ottaa lasin viiniä ja kuunnella lempipodcastiani. Homma ei eroa paljoa syksyn muistakaan säilöntäpuuhista, kuten sienten putsaamisesta. Rauhallinen käsin tekeminen on minulle parasta ajanvietettä työpäivän päätteeksi ja oma tapani meditoida. 
 

KURPITSAN PAKASTAMINEN:

Leikkaa kurpitsa lohkoiksi.

Koverra siemenet pois.

Kuori kurpitsa ja leikkaa hedelmäliha kuutioiksi.

Pakasta pakastuspusseissa, noin 1 litran erissä.

Entä mitä kurpitsalla sitten tehdään? Valmiit kuutiot laitan suoraan pakastimesta keittoihin ja curreihin – lupaan jakaa teille lyömättömän herkullisen kurpitsacurryreseptini, jahka kotiudun reissusta! Mutta kurpitsakuutiot ovat myös käyttövalmiita pyreiksi tai vaikka pastaan ja risottoon. 

Kodin Kuvalehden numerossa 17 oli kurpitsaraviolieni ohje, jota suosittelen lämpimästi kokeilemaan, jos tykkää näpertelystä ja haluaa tehdä viikonlopuksi jotain vähän juhlavampaa. Itse tehdyssä pastassa jos jossain maistuu minusta rakkaus lajiin: hyvät raaka-aineet, yksinkertaiset maut ja kädentaito, joka onnistuu vain, jos viihtyy keittiössä. 

Helpommin kurpitsan makuun pääsee tällä simppelillä sosekeitolla, jota tein Portugalin lomallani. Tässä keitossa maistuu kunnolla kurpitsa, ja sen salaisuus on uunissa paahtaminen, joka tuo esiin kurpitsassa piilevän lämpimän pähkinäisen maun. Mausta keittoa mieleiseksesi, meidän kesälomakodissa ei ollut pippuria kummempia mausteita ja keitosta tuli silti taivaallista, mutta kokeile esimerkiksi cayennepippuria, savupaprikajauhetta tai muskottia. 

Silkinsileä kurpitsakeitto

  • n. 1 kg tuoretta kurpitsaa kuorineen (tai n. 800 g kuorittuja paloja)
  • 1 kokonainen valkosipuli
  • 1 purjon valkoinen osa
  • oliiviöljyä
  • sitruunan mehua
  • suolaa
  • vettä

Laita kurpitsat uunipellille. Leikkaa valkosipuli keskeltä halki ja laita puolikkaat leikkauspinta ylöspäin uunivuokaan. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja paahda 180-asteisessa uunissa 40 minuuttia tai kunnes kurpitsat ovat pehmenneet ja paahtuneet. Nosta tarvittaessa kypsennyksen loppuvaiheessa lämpöä, jotta saat kurpitsaan paahtunutta väriä. Ota uunista hetkeksi jäähtymään. 

Suikaloi purjo ja kuullota kattilassa tilkassa oliiviöljyä. Jos paahdoit kurpitsat kuorineen, lusikoi pehmeä hedelmäliha purjojen joukkoon. Purista valkosipulinkynnet kuorista kattilaan. Lisää vettä sen verran, että kaikki ainekset peittyvät. Keitä 5 minuuttia, soseuta ja mausta sitruunan mehulla ja suolalla. 

Ja sitten varoituksen sana ja oppi kantapääni kautta: Ostin kerran Halloweenin jälkeen alennuksessa olleita lyhty-kurpitsoja, tiedättehän niitä, mihin on tarralla merkattu paikat silmille ja suulle... Ajattelin, että nyt olen tehnyt elämäni kaupat, mutta nämä kurpitsat eivät sitten maistuneet aivan miltään! Ne on kasvatettu siis ainoastaan muoto ja koko edellä, joten en suosittele ostamaan niitä ruoaksi, vaikka kuinka olisivat alessa. 

Kommentit (4)

Vierailija

Mä tajusin hiljattain, että kurpitsaakin voi kuoria kuorimaveitsellä... Helpottui homma huomattavasti!!

MJ

Varmaan tyhmä kysymys, mutta onko tuo vihreäpintainen kurpitsa sama lajike kuin se joka on isona oranssi? Näin Prismassa noita vihreitä, mutta eivät olleet yhtä isoja kuin tuo sinun.

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Ei lainkaan tyhmä kysymys! Mä ostin tämän kurpitsan Portugalin lomalla, en ole vastaavia nähnyt suomessa. Kurpitsalajikkeita on kymmeniä, olen tainnut itsekin nähdä niitä pienempiä vihreitä. Eri lajikkeilla on maku- ja koostumuseroja, mutta ei niin isoja, etteikö resepti kuin resepti kävisi kurpitsan kokkaamiseen. -Paitsi spaghettikurpitsa, jonka sisus on nimensämukaisesti spaghetin muotoista höhnää! Kokeile vaan rohkeasti kaikkia kurpitsoja. Yksi suosikeistani on pieni ja syvän oranssi hokkaido-kurpitsa, makunsa ja kätevän kokonsa vuoksi.

MJ

Kiitos vastauksesta! Taidanpa siis aloittaa keittojen keittelyn hokkaidokurpitsasta 😊

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Antiikki on intohimoni, ja nyt harrastuksestani pääsevät nauttimaan muutkin.
Antiikki on intohimoni, ja nyt harrastuksestani pääsevät nauttimaan muutkin.

Tässä sitä ollaan. Ensimmäinen päiväni antiikkimyyjänä on takana. Pitkän päivän saldona oli kymmeniä ihastuksen kiljahduksia, aarteiden siirtymistä uusille omistajille sekä monta täyttä vatsaa. Järjestimme ystäväni Kreetan kanssa pop-up-antiikkimyyjäiset, jonka aikana avasimme työhuoneemme vieraille ja muille kaltaisillemme aarrerohmuille. Koska ruoka ja juoma kuuluvat myös elämyksiin, kehitin myyjäisiimme ihan oman, kesäisen kikhernekeiton herkullisilla tilpehööreillä. Se sai nimekseen pop-up-keitto!

Kreetta ja minä löysimme jo ensimmäisellä työkeikallamme yhteisen intohimon: vanhat esineet ja aarteet. Minä kerään 1900-luvun kuriositeetteja ja eläinaiheisia käyttöesineitä. Olen raahannut maailmanmatkoiltani kaikenlaista jääkarhukulhosta papukaijakynttiläjalkoihin. Kreetan löytöjä ovat upeiden astioiden lisäksi erikoiset arkiset esineet, kuten kokoelma 20-luvun kakkupapereita ja harvinaiset leimasimet.

Lähdimme Kreetan kanssa vähän aikaa sitten antiikkimatkalle Unkariin, ja kirjoitinkin piknikistämme täällä. Matkamme ainoa tavoite ei ollut herkuttelu ja Tonavan ihailu: etsimme ennen kaikkea tarpeistoa ja lavasteita ruokakuvauksiimme ja työhömme. Koska lähdimme niinkin kauas rekvisiitanhakuun, päätimme samalla tuoda matkaltamme muillekin antiikkilöytöjä, sillä Unkarissa oli sellaisia aarteita, joita ei Suomesta löydä. Unkarista löysimme mm. upeita, elämää nähneitä talonpoikaishuonekaluja, kauniita ruukkuja sekä yhden mielettömän monilokeroisen vihreän kaapiston, joka on veikkaukseni mukaan toimittanut tehtäväänsä jonkun käsityöläisen pajalla. Aivan ihania aarteita ja vintagea, jota oli ihanaa etsiä ja keräillä ja valita kerrankin muihinkin koteihin kuin omiimme. 

Koska lähdemme Kreetan kanssa täysillä kaikkeen, järjestimme työhuoneellamme antiikin ja vintagen pop-up-myyjäiset. Pakettiautollinen aarteita kaarsi työhuoneemme pihaan, ja siitä työ sitten alkoi. Putsasimme, puunasimme, järjestelimme ja luetteloimme aarteita. Näin meistä tuli muutamaksi päiväksi antiikkikauppiaita, ihan silkasta ilosta ja halusta jakaa omien harrastustemme iloja muiden kanssa. Kreetta hommasi myyntiin kukkia sekä DIY-ihmisille Annie Sloanin kalkkimaaleja ja minä hoidin tapahtumaan ruokaa ja juomaa, jota tarjoaisimme vieraille, jotka tekevät matkan meidän antiikkimyyjäisiin.

Herkullinen, vegaaninen keitto on luottoruokani kun iso porukka on lounaalla tai talkoissa. Tein siis ison padan kikhernekeittoa. Tarjosin sen kanssa lajitelman tilpehöörejä, joita kukin voi ripotella keittoonsa ja lisätä siihen halutessaan juustoa, tulisuutta tai suutuntumaa. Tällainen ruoka toimii myös rennoissa illanistujaisissa, tai kun pöydän ympärillä istuu eri ruokavalioita noudattavia ruokailijoita.

Alla oleva keitto on gluteeniton ja lisättävistä tilpehööreistä riippuen joko vegaaninen tai kasviskeitto. Määrät ovat summittaisia, sillä oikeasti tein kerralla 60 hengen satsin ja olen arvioinut määrän kuuden syöjän sopalle. Mutta tämä on iisi keitto, jota voi soveltaa jääkapin sisällön mukaan! 

P.s. Ehdit vielä tänään keskiviikkona myyjäisiimme, lisätiedot tapahtumasta täältä

POP-UP-KEITTO

n. 6 annosta
  • 3 purkkia kikherneitä
  • ½ butternut-kurpitsa
  • 3 sipulia
  • 6 valkosipulin kynttä
  • 1 tl ruskeita sinapinsiemeniä
  • 1 tl juustokuminansiemeniä
  • ripaus kuivattua chiliä
  • 1 kasvisliemikuutio
  • n. 1,5 l vettä
  • oliiviöljyä
  • mustapippuria & suolaa

Valuta kaksi kikhernepurkkia. Kuori kurpitsa, poista siemenet ja kuutioi. Kuori valkosipulit ja sipulit, hienonna karkeasti.

Kuumenna loraus oliiviöljyä paksupohjaisessa pannussa keskilämmöllä. Lisää sipulit ja kuullota huolellisesti, kunnes sipulit ovat pehmenneet täysin. Lisää tarvittaessa oliiviöljyä. Tässä kohtaa on hyvä olla hätiköimättä: sipulin pehmenemiseen menee kymmenestä minuutista varttiin, mutta vaiva on sen väärti, jos haluaa sipulista pehmeää ja makean makuista.

Lisää seuraavaksi sinapin- ja juustokuminansiemenet, paistele kunnes mausteet alkavat tuoksumaan. Lisää sitten chiliä oman maun mukaan. Kaada sekaan valutetut kikherneet, kurpitsapalat ja vettä sen verran, että vesi peittää kikherneet. Lisää vielä kasvisliemikuutio. Kiehauta, alenna lämpöä, jotta keitto porisee hiljaa ja keitä 30 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä ja sekoita tasaisin väliajoin.

Kun keitto on keittynyt mukavasti, soseuta se tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella sileäksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla, valuta kolmas kikhernetölkki ja lisää keittoon. Laita vielä liedelle keittymään muutamaksi minuutiksi.

Tilpehöörit:

Murustettua fetaa

Sumakkijugurttia: maustamatonta jugurttia, ripaus suolaa, sumakkia

Punasipulisalaattia: suikaloitua punasipulia, kevätsipulia, tilliä, lehtiperisljaa, sokeria, suolaa ja etikkaa

Ajvar-relissiä, jota saa valmiina kaupasta

Lisäksi halutessasi leipää, krutonkeja, paahdettuja siemeniä, tuoretta chiliä tai mitä ikinä keksitkään!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tuliko grillattua liikaa maissia? Vaikka tähkiä jäisi yli vain kaksi kappaletta, kannattaa kokeilla tätä mun mökkiklassikkoa, maissisalaattia. Tästä salaatista on niin moneksi, että olemme mökillä alkaneet grillata aina muutaman ylimääräisen maissintähkän, jolloin seuraavan päivän ruuista yksi on jo puoliksi tehty. 

Viimeiset päivät meitä on hellitty ihanalla säällä ja ainakin kaupunginosassamme leijuneen tuoksun perusteella yhdessä jos toisessakin pihassa nautittiin auringosta ja grillattiin ahkerasti. Niin meilläkin! 

Pidimme pienet hodaribileet: täytettiin grilli erilaisilla nakeilla ja tehtiin sivuun iso kulho papusalaattia sekä uunissa paahdettua puikulaperunasalaattia. Maissiakin grillattiin. Arvioin maissin menekin hieman yläkanttiin, mutta se on itselle aina mieluinen ongelma. Grillatut maissit säilyvät jääkaapissa kelmun alla, ja tämän salaatin valmistamiseen menee seuraavana päivänä vain 10 minuuttia! 

Käytä maissisalaattia lisukkeena seuraavan päivän ruualle. Se menee esimerkiksi täydellisesti pihvin sivuun tai sopii pitaleivän ja hodarin väliin. Me otimme tätä Korkeasaaren-retkellemme evääksi, ja onneksi tätä jäi myös maanantaille töihin mukaan otettavaksi. 

Salaattiin voi pilkkoa maissin lisäksi muitakin bileiden tähteitä, kuten grillattua paprikaa, tai sekaan voi saksia jääkaapin sekalaisia yrttejä, tyyli on vapaa. 

Pidän tästä maissisalaatista niin paljon, että täytin sillä eiliseltä yli jääneen hodarisämpylän. En kaivannut hodariini edes nakkia: vain pikku majoneesi, hyvä tulinen sinappi sekä ketsuppi ja avot!
Pidän tästä maissisalaatista niin paljon, että täytin sillä eiliseltä yli jääneen hodarisämpylän. En kaivannut hodariini edes nakkia: vain pikku majoneesi, hyvä tulinen sinappi sekä ketsuppi ja avot!

Maissisalaatti 

  • 2–4 grillattua maissia
  • 2 kevätsipulin vartta
  • n. 600 g kirsikkatomaatteja
  • 1 tuore jalopeno (tai muu chili)
  • 1 tl korianterin siemeniä
  • 1 tl juustokuminan siemeniä
  • 1 tl savupaprikajauhetta
  • 3 rkl valkoviinietikkaa
  • 1 limen mehu 
  • ripaus suolaa
  • ripaus sokeria
  • mustapippuria

Maissihodareihin lisäksi: 

  • hotdogsämpylöitä
  • nakkeja (jos haluat)
  • fetaa (pakastettuna, katso vinkki alhaalta)
  • sinappia, ketsuppia, majoneesia

Nosta maissi pystyyn leikkuulaudalle ja leikkaa maissinjyvät irti terävällä veitsellä kuljettamalla veistä alas pitkin maissin kovaa keskustaa. Toista kaikilla maisseilla ja laita jyvät kulhoon. 

Poista jalopenosta siemenet ja hienonna pienenpieneksi. Leikkaa kirsikkatomaatit neljään lohkoon. Hienonna kevätsipuli. Lisää kaikki maissien sekaan ja sekoita. 

Jauha korianteri ja juustokumina morttelissa hienoksi ja lisää loppujen ainesten kanssa salaattiin. Sekoita ja tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa tai sokeria. 

Kokeile tätä: Fetasta saa hienoa raastetta, kun sen pakastaa ja raastaa jäätyneestä juustosta parmesaaniraastimella hienoa juustorouhetta. Rouhe on täydellistä silloin, kun haluaa viimeistellä ruuan vain pienellä ripauksella fetan suolaista ja umamista makua. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2018

Kategoriat

Instagram