Kirjoitukset avainsanalla piknik

Täytetty pan bagnat näyttää ihan tavalliselta maalaisleivältä – kunnes sen leikkaa auki!

Yksi salaisista paheistani on tonnikala. Saan muutaman kerran vuodessa armottoman purkkitonnikalahimon, jonka tukahdutan yleensä valmistamalla itselleni ison kulhon vanhaa kunnon tonnikala-riisisalaattia. Mutta riisisalaattini on niin rumaa, että ette tule näkemään siitä kuvaa tai reseptiä ainakaan tässä blogissa! Sen sijaan jaan pan bagnatin reseptin, johon tarvitaan muiden ihanien ainesten lisäksi purkkitonnikalaa. Pan bagnat tarkoittaa kylvetettyä leipää, ja se on kotoisin Etelä-Ranskasta, mutta sen voisi aivan hyvin puolestani suomentaa kesän juhlien kunniaksi näin: nizzalainen voileipäkakku. Voilá!

Voileipäkakku on monella mielessä niin hyvässä kuin pahassa. Onnistunut voileipäkakku on kauniisti koristeltu, herkullinen, ja sen rakenne on täydellisessä tasapainossa. Huono voileipäkakku maistuu ätläkältä ja on sisältä muhjua. 

Opin itse arvostamaan voileipäkakkua vasta aikuisena, kun ymmärsin, mitä kaikkea kakkuun voi laittaa. Lapsuuteni voileipäkakuissa 80-luvulla oli aina kinkkua, majoneesia ja koristeena purkkipersikoita ja persiljaa. Moderni voileipäkakku voi kätkeä sisäänsä vaikka täysin vegaaniset täytteet tai italialaisen makumaailman. Kyllä mä sellaista mielelläni maistan! 

Ruokatoimittaja Teemu Leminen kirjoitti hauskan jutun voileipäkakusta, ja Teemun artikkelissa mainittu kurkkuvoileipäkakku menee minulla seuraavalla kerralla kokeiluun. Entä miltä kuulostaisi siskonmakkarakeittovoileipäkakku? Tsekkaa Teemun artikkeli täältä

Silloin kun kaipaa nopeaa voileipäkakkua vähän arkisempiin kekkereihin, pan bagnat on täydellinen ruoka. Se on herkullinen, kesäinen ja mehukas. Varsinainen voileipäkakku pan bagnat ei ole – siinä ei ole voileipäkakulle kuuluvaa koristelua, joten kun sen nostaa pöytään, ei kyllä saa mitään wow-efektiä aikaan. Täytetty pan bagnat näyttää ihan tavalliselta maalaisleivältä – kunnes sen leikkaa auki! Sisäänsä tämä herkkuruoka kätkee kerrostettuja kesän vihanneksia, tonnikalaa, kananmunaa ja vaikka grillattuja vihanneksia. Pan bagnatia on luonnehdittu leivän sisään tungetuksi Nizzan salaatiksi, ja minusta kuvailu osuu aika hyvin nappiin! 

Pan bagnatiin voi laittaa toki ihan mitä itse haluaa, alla on minun versioni tästä klassisesta ranskalaisesta leivästä. Pan bagnat on mainio ruoka piknikille tai nyyttäreihin. Täytettynä ja tiukasti kelmuun käärittynä se kulkee mukana vaikka repun pohjalla. Jos juhlit pienellä porukalla, tässä on mainio voileipäkakku 4–8 hengen kekkereihin. Omani nautin avolava-auton perässä piknikillä, tyyli on vapaa. 

Ihanaa, leiväntäyteistä päivää kaikille! 

Meri-Tuuli

Pan bagnat

  • 1 iso juureen leivottu, kovakuorinen maalaisleipä
  • 1 kesäkurpitsa 
  • 1 purkki öljyyn säilöttyä tonnikalaa, MSC-sertifioitua
  • 2 pihvitomaattia viipaloituna
  • ½ sipuli ohuina renkaina
  • n. 50 g babypinaattia pestynä ja kuivattuna
  • 2 säilöttyä, grillattua paprikaa suikaloituna
  • kourallinen kivettömiä oliiveja
  • 2 keitettyä kananmunaa viipaloituna

vinegretti: 

  • ½ dl oliiviöljyä
  • ¼ dl punaviinietikkaa
  • 1 valkosipulin kynsi raastettuna
  • 1 rkl Dijonin sinappia
  • 1 tl kuivattua oreganoa
  • ripaus suolaa ja mustapippuria

Leikkaa kesäkurpitsa pituussuunnassa 1 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Aseta viipaleet leivinpaperille ja pirskottele päälle oliiviöljyä ja suolaa. Paahda kesäkurpitsoja 220-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat ruskistuneet. 

Leikkaa leivän yläosa irti, nosta sivuun. Koverra käsin pehmeä leipäsisus, varo, ettet tee reikiä leivän kuoreen. Säästä täyte ja kuivata käytettäväksi korppujauhoina tai krutonkeina jossain toisessa ruuassa. 

Tee vinegretti yhdistämällä kaikki ainekset lasipurkissa, sulje kannella ja ravista hyvin. 

Täytä leipä: aloita babypinaatilla, levitä lehtiä yksi kerros pohjalle, sen päälle tomaattisiivuja. Pirskottele päälle lusikallinen vinegrettiä. Lisää sitten paahdettuja paprikoita, sen jälkeen tonnikalaa ja tonnikalan päälle kananmunaa ja sipulirenkaita. Pirskottele tähän väliin lisää vinegrettiä. Jatka täyttämistä lisäten oliiveja, lisää pinaattia, sitten kesäkurpitsaviipaleet ja lisää tomaattia. Pirskottele lisää vinegrettiä. 

Täytä leivän kaikki kerrokset aina tiiviinä, tasaisena kerroksena ja paina niitä kevyesti alas, jotta leipään ei jää ilmataskuja. Jatka leivän täyttämistä niillä täytteillä, mitä sinulla on (tai lisää omia, haluamiasi herkkuja), kunnes leipä on aivan täynnä. Paina kansi päälle. 

Kääri leipä leivinpaperiin ja sitten tiukasti kelmuun ja nosta yön yli jääkaappiin mehustumaan. Pidä leipää kylmässä ja avaa se kääreistään vasta, kun asetat sen tarjolle. 

Leikkaa terävällä leipäveitsellä leipä 6–8 palaan. Voit halutessasi työntää paloihin pitkän cocktailtikun pitämään niitä paremmin kasassa. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Unkarin miniloman yksi kohokohta oli piknik Tonavan varrella.

En tiedä mitään parempaa tapaa tutustua vieraan kaupungin ruokakulttuuriin kuin suunnata kauppatorille, poimia sieltä kasa herkkuja ja asettua johonkin nättiin paikkaan eväsretkelle. Siksi kannan rakasta taittoveistäni mukanani kaikkialle – koskaan ei tiedä, milloin tulee tilaisuus maistaa paikallista kuivamakkaraa tai pilkkoa evääksi tien poskesta ostettuja hedelmiä ja vihanneksia.

Terveisiä Unkarista! Vietin ystäväni Kreetan kanssa neljä intensiivistä ja ihanaa päivää maassa, jossa olin vieraillut viimeksi 15 vuotta sitten. Matkamme tarkoitus oli hakea inspiraatiota ja potkua tulevan kesän töihin ja ehdimme myös viettämään pari päivää pääkaupungissa Budapestissa. Paljon on muuttunut ja silti moni asia on pysynyt samana. 

Valuutta on edelleen forintti, ja Unkari on aina vaan paratiisi herkuttelijalle. Maa tunnetaan paprikajauheesta, gulassista ja Tokaji-viinistä, mutta ruokaystävän ei kannata myöskään missata Unkarin upeita leikkeleitä, pateita ja makkaroita. Ja näistähän syntyy mitä parhain extempore-piknik! 

Suuntasimme matkamme viimeisenä päivänä lounasaikaan keskustan suurimpaan kauppahalliin Nagycsarnokiin ihmettelemään tarjontaa. Valtaosa kauppiaista myy lihatuotteita, vihanneksia ja turisteille suunnattuja herkkuja. 

Hallin toisessa kerroksessa on pieniä ruokakojuja, joissa olisi ollut tarjolla mm. herkullisen näköisiä kaalikääryleitä, juustolla kuorrutettuja Langóseja (eräänlainen suolainen possumunkki, jonka päälle kasataan täytteitä) sekä gulassikeittoa. Tungos kojuille oli kuitenkin melkoinen eikä tarjolla ollut mitään sellaista, jota ei muualta Budapestista löytäisi, joten päätimme kerätä parhaat herkut alakerran kojuista ja siirtyä ulos nauttimaan lounasta 28 asteen lämpöön. 

Leikkeleissä ja makkaroissa on mistä valita. Kannattaa ehdottomasti maistaa mangalitza-possusta tehtyjä makkaroita ja kuivalihoja. Mangalitza on unkarilainen possurotu, jonka juuret ovat unkarilaisissa alkuperäislajeissa ja villisiassa. Mangalitza-possun liha on tummaa ja erittäin maukasta. Sen kylkeä saa ripirapeaksi tiristettynä ja pekonina, ja tätä ostin myös kotiin viemisiksi. 

Unkarissa tehdään myös paljon erilaisia pateita. Otimme maistiaisiksi tryffelillä maustettua ankanmaksapateeta sekä paprikalla maustettua lihahyytelöä. Lisäksi mukaan tarttui muutamaa makkaraa ja vastapainoksi vähän kurkkua ja vihanneksia. Sekä tietenkin hulvattomia pikkeleitä! 

Pikkelöidyt herkut sekä kalat löytyvät hallin kellarikerroksesta, samoin kuin supermarket Aldi. Nappasimme marketista leipää ja kylmiä juomia ja levittäydyimme Tonavan rantaan penkeille herkkuinemme. 

Oli muuten niin herkullista! Maistelu ja nautiskelu ikiomalla penkinpätkällä vailla kiirettä on yksi suosikkitapojani viettää aikaa kaupunkilomilla. 

Me löysimme oman eväspaikkamme heti hallin ulkopuolelta, mutta yksi mainio paikka piknikille on Margitsaari, joka on lyhyen bussimatkan päässä keskustasta. Vielä kivempi tapa matkustaa saarelle on ottaa sinne Budapestin julkinen paatti, joka risteilee jokea ylös ja alas poukkoillen puolelta toiselle. Laitureita on muutaman kilometrin välein ja aikuisen lippu maksaa 750 forinttia eli noin 2,39 €.

Margitsaarella voi sitten viettää eväineen vaikka kokonaisen päivän. Saarella on ulkoilmakonsertteja, kylpylä, musisoiva suihkulähde ja erilaisia vuokrattavia polkuajoneuvoja joilla kierrellä ympäriinsä. 

Piknik-kausi on korkattu ja en malta odottaa mitä kaikkia kivoja ulkona herkutteluhetkiä tämä kesä tuo tullessaan! 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Juustoinen, sopivan tulinen, mukana kulkeva, helppo syödä sormin... Sellainen on kolmen aineksen jalopenopörpylä, johon rakastuvat kaikki!

Pasteijamuija iskee taas. 

Tänään on vappuaatto, trööt! Jotkut onnekkaat ovat ottaneet päivän vapaaksi ja pystyvät viettämään pitkää viikonloppua, mutta monelle sekä vappuaatto että vappupäiväkin ovat työtä täynnä. Silloin juhlaruokien kokkaaminen on viimeinen asia mielessä ja kenties asia, jossa kannattaa mennä siitä, mistä aita on matalin. Ja hei, me ollaan varmaan kaikki oltu siinä tilanteessa, missä on menossa kaverille bileisiin ja tajuaa vasta samana päivänä, että kutsussa mainitaan sana nyyttärit.

No, tässä tulee jalopenopörpylä joka pelastaa, kun aikaa kokkaamiselle ei ole, ja kun kaikki ainekset pitää saada alakerran pikkumarketista. Juustoinen, sopivan tulinen, mukana kulkeva, helppo syödä sormin – tässä vain muutama syy, miksi näitä kannattaa ehdottomasti tehdä tänä vuonna vappupiknikille!

Ja muistinko mainita, että tähän tarvitsee vain kolme raaka-ainetta?

Ekan kerran tein näitä pasteijoita kuvausporukalle, kun olin keitraamassa mainoskuvauksia. Pitkän kuvauspäivän yksi tärkeimmistä aterioista on heti kuvauspaikalle saavuttaessa nautittava aamiainen. Aamiaisen voi joutua kattamaan mitä ihmeellisempään paikkaan: pellolle, suljetun toimistorakennuksen huoltokäytävään tai auton takakonttiin, josta se tarjoillaan 20 asteen pakkasessa. Keitraajana joutuu joka kerta miettimään erikseen, mitä pystyy missäkin olosuhteissa tarjoamaan, ja miten ne toteuttaa. Ja sekös tekee siitä hommasta ainakin minusta tuplasti mielenkiintoisempaa!

Etenkin kylminä päivinä ja ulkokuvauksissa haluan aina tarjota jotain lämmintä, mutta koska 30 hengen aamiaisen valmisteluihin ja pakkaamiseen on hyvin vähän aikaa, nopeat ja helpot ideat ovat kultaakin kalliimpia. Olen kunnostautunut esimerkiksi erilaisten frittatojen ja pasteijoiden tarjoamisessa, ja valmiit taikinat ovat keitraajan pelastus aamulla klo 5. Tällä kertaa halusin tehdä jotain juustoista, koska päivästä oli tulossa rankka lukuisine siirtymineen. Uhkarohkeasti päätin laittaa pasteijoihin myös jalopenoja. Arvelin, että koska valomiehet rakastavat Texas Pete -chilisoosia, ehkä jalopenot aamiaisella eivät olisikaan niin omituinen juttu. Ja näin syntyi jalopenopörpylä. 

Pasteijani menivät kuin kuumille kiville ja myös hullun yksinkertaista reseptiäkin tuli jaettua. Sittemmin olen valmistanut näitä pasteijoita kuvausten lisäksi mm. nyyttäreihin ja piknikille. Taikinana olen käyttänyt joskus myös valmista croissant-taikinaa (sitä purkista poksautettavaa!) ja täytteeksi raastanut kaikki jääkaapin sekalaiset juustonjämät. Näistä saa tosi nättejä, jos ne voitelee kananmunalla ja ripottelee päälle unikonsiemeniä, mutta jalopenopörpylät ovat yhtä fabulöös ilman hienoja koristeitakin. Kokeile ja ihastu!  

P.S. Mieheni kutsuu kaikenlaisia pasteijoita ja piiraita pörpylöiksi, siitä nämä pasteijat saivat nimensä <3 

JALOPENOPÖRPYLÄT

n. 12 kpl, valmistusaika 20 minuuttia + taikinan mahdollinen sulatus
  • 1 pkt lehtitaikinaa
  • n. 1 dl säilykejalopenoja
  • n. 100 g sulatejuustoa

Jos käytät pakastelehtitaikinaa, levitä taikinapalat leivinpaperille ja anna sulaa huoneenlämmössä. (Käytin tällä kertaa Lidlin valmista lehtitaikinaa, joka löytyy kylmiöstä valmisruokien luota, ja on heti valmista käytettäväksi ilman sulatusta.)

Lämmitä uuni 220 asteeseen. Leikkaa taikina neliön muotoisiksi paloiksi. Jos taikina on kovin paksua, sitä voi halutessaan kaulita hieman. Paloittele sulatejuusto. Valuta jalopenot. Aseta jokaiselle taikinaneliölle nokare sulatejuustoa sekä pari jalopenoa. Taita taikina taskuksi kääntämällä neliön toinen puolikas kanneksi täytteille – voit tehdä joko suorakaiteita tai kolmioita. Paina reunat kiinni haarukalla. 

Paista 220-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia, tai kunnes taikina on paistunut kullanriskeaksi. Jäähdytä ja syö. 

Kommentit (7)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Mä otan puhelimeen screen shotin! Ja jos en selaa puhelimella vaan läppärillä ja löydän jonkun mielenkii toisen reseptin, otan puhelimella kuvan ruudusta.. LOL aika dorkaa mutta toimii mulla! :)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Hmm.. en usko että voitaikina pysyy niin herkullisena jos sen uudelleenpakastaa kypsennettynä.. MUTTA jos sinulla on kiirettä ja saada minimoida juhlien valmistelut minimiin, voit valmistella kaiken valmiiksi kippoihin jo aamusta, eli viipaloida sulatejuuston, valuttaa jalopenot ja jopa ottaa taikinan jääkaappiin sulamaan. Näin kaikki on valmiiksi kätten ulottuvilla. Silti, resepti on niin helppo ettei tälläkään säästä aikaa kuin viitisen minuuttia. Mutta säästöä sekin! :)

***

Totta! Menen tällä sotasuunnitelmalla. Kiitos vinkeistä ja reseptistä!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2018

Kategoriat

Instagram