Kirjoitukset avainsanalla pataruokaa

Sunnuntai alkoi luvallisella pommiin nukkumisella – oli minun vuoroni jäädä vällyjen väliin, kun mies otti kopin lapsen viihdyttämisestä. Vaikka mun päällä käytiin pomppimassa ja muistan hämärästi unen läpi että mua tökittiin naamaan dinosauruslelulla, sain makeat unet ja heräsin vasta varttia vaille yksitoista. Joten aamiaisen valmistamisen sijasta ryhdyin herättyäni lounaan kokkaamiseen. 

Lounaan valmistaminen olikin helppo nakki, kun kurkkasin jääkaappiin ja otin päivän ekan kahvin kanssa tuumaustauon. Jääkaapista löytyi pieni kulhollinen perunamuusia, jota söimme torstaina kalapuikkojen kera, sekä puoli pataa linssimuhennosta perjantain työkeikalta. Siinähän oli ainekset Shepherd’s Pien kasvisversioon!

Shepherd’s Pie, eli paimenen piiras, tehdään perinteisti karitsanjauhelihasta, mutta vegeversion voi tehdä esimerkiksi soijarouheella tai linsseillä – olenpa joskus jopa tehnyt oikein onnistuneen verision nyhtökaurasta ja punajuuresta. Tämä ruoka on yksi omia suosikkejani jo lapsuudesta, ja olin varma, että myös Alfred tykästyisi tähän! 

Ja näin se syntyy: 

  1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen grillivastuksin. 
  2. Lämmitä perunamuusi ja jatka sitä maidolla tai vedellä, jotta saat sileän ja valuvan perunamuusin. Jos muusia on kovin vähän, voit jatkaa sitä pakastetulla valmiilla perunamuusilla tai keittämällä ja soseuttamalla joukkoon esimerkiksi porkkanaa tai bataattia. Mausta suolalla. 
  3. Lämmitä linssipata ja levitä se uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. 
  4. Lusikoi päälle perunamuusi ja tee haarukalla muusin pintaan raitakuvio. 
  5. Paista vuokaa uunissa 10–15 minuuttia, tai kunnes vuoan pinta on kauniisti ruskistunut. 

Alf suorittamassa tärkeää tehtävää ruoan tarjoilussa. Isille, äidille, (välillä lusikka käy omassa suussa) Apalle...
Alf suorittamassa tärkeää tehtävää ruoan tarjoilussa. Isille, äidille, (välillä lusikka käy omassa suussa) Apalle...

Koska itse olen oppinut pienestä pitäen syömään Paimenen Piiraan HP-kastikkeen kera, tottakai sitä katettiin tänäänkin pöytään!
Koska itse olen oppinut pienestä pitäen syömään Paimenen Piiraan HP-kastikkeen kera, tottakai sitä katettiin tänäänkin pöytään!

Alla on minun Pataruokaa -keittokirjani linssipadan resepti, jos takataskussa ei ole sopivaa reseptiä. Tämä on täyteläinen ja ihanan rustiikki pata, joka valmistetaan beluga- tai puylinsseistä. Toki muutkin linssipadat käyvät, mutta välttäisin ainakin rikotuista keltaisista tai oranssista linsseistä tehtyä pataa tässä ruoassa, sillä näillä linsseillä valmistettu pata tuppaa olemaan aika muusinen, jolloin linsseistä ei ole sopivaa kontrastia silkkiselle perunamuusille.

Linssipatani reseptissä on maa-artisokat, jotka ovat ihania tämän padan kanssa, mutta jotka voi toki myös unohtaa, etenkin jos tekee linssipadan käytettäväksi tässä ruoassa. 

Linssipataa maa-artisokan kera

Neljälle, valmistusaika: 1¾–2¼ h

Vaikka yleensä esikeitän puy- ja belugalinssit ennen käyttöä, tässä ruoassa ne kypsennetään padassa muiden ainesten kanssa, jotta ne imevät itseensä mahdollisimman paljon makuja. Linssien kanssa samaan aikaan valmistuu padan kruunaava maa-artisokka. Vältin vuosia sen käyttöä: muhkuraisen muodon takia sen kuoriminen on hankalaa. Kuulinkin vasta muutama vuosi sitten, että maa-artisokka syödään mieluiten nimenomaan kuorineen.

5 dl linssejä (esim. puolet puyta ja puolet belugaa)

2 porkkanaa

2 sellerin vartta

1 salottisipuli

2 valkosipulin kynttä

1½ dl valkoviiniä

2 oksaa timjamia

1 oksa rosmariinia

8 dl vettä

2 tl suolaa

1 rkl hunajaa

oliiviöljyä paistamiseen

Pese maa-artisokat huolellisesti ja laita ne pieneen uuninkestävään vuokaan. Älä kuori. Lisää voi nokareina, pyörittele maa-artisokat siinä ja mausta suolalla. Laita uuniin 200 asteeseen paahtumaan siksi aikaa, kun teet linssipadan pohjan. 

Kuutioi porkkanat ja sellerit 1 x 1 cm:n kuutioiksi. Hienonna salottisipuli ja valkosipuli. Kuumenna oliiviöljyä padassa ja lisää porkkanat, sellerit ja sipulit. Paista keskilämmöllä pehmeiksi. Lisää valkoviini. Nosta lämpöä ja keitä viiniä kasaan, noin 5 minuuttia. 

Huuhtele linssit huolellisesti runsaassa kylmässä vedessä. Lisää linssit kasvisten sekaan ja lisää myös yrtit, vesi, suola ja hunaja. Peitä kannella ja ota liedeltä. 

Laske uunin lämpötila 140 asteeseen ja laita pata uuniin maa-artisokkien seuraksi. Hauduta uunissa 90–120 minuuttia, välillä maa-artisokkia käännellen. Ota maa-artisokat uunista kun ne ovat niin pehmeitä, että pistetty veitsi menee helposti läpi.

Kun pata on valmis, sekoita linssejä varovasti ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa. Viipaloi maa-artisokat linssien päälle ja valuta voi vuoasta ruoan päälle. 

Huom! Voit myös hauduttaa linssipadan liedellä, käy silloin tarkistamassa pataa silloin tällöin ja lisää tarvittaessa vettä haihtuneen tilalle, linssit imevät itseensä uskomattoman määrän nestettä! 

Tässä on linssipatani aukeama kirjasta Pataruokaa (WSOY 2016). Kuvan on ottanut Kreetta Järvenpää.
Tässä on linssipatani aukeama kirjasta Pataruokaa (WSOY 2016). Kuvan on ottanut Kreetta Järvenpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näillä keleillä pidetään villasukkakori kätten ulottuvilla. Kuva: Kreetta Järvenpää

Joulu on jo aivan ovella. Kun tänään käy ostamassa häränhännät Hakaniemen Hallista valmiiksi, vältää jouluruuhkat ja pääsee rauhassa keittelemään häränhäntälientä. Se kannattaa tehdä jo nyt joulua varten, tai nauttia jopa ennen joulua. Nyt on aika ottaa iisisti ja lasketella viikonloppuna pyhiin lihalientä särpien ja uutta kirjaa selaillen - sillä jos olet kuten minä, olet varmasti löytänyt joululahjaostosreissulla myös itsellesi jotain hyvää luettavaa. 

Lapsena rakastin Campbellin häränhäntäliemikeittoa - se oli harvoin tarjolla ollutta herkkua, ihmeellisen maukasta tummanruskeaa lientä, joka tuli alumiinitölkissä ja vaati vain lämmityksen ja persiljatupsun. Isä osti ja lämmitteli sitä minulle ja vaikka joskus iskä tekikin häränhäntäliemen ihan alusta asti itse, parasta oli nimenomaan tämä ikoninen tölkkiliemi. 

Olin jo unohtanut koko sopan, kunnes puhuimme ystävien kanssa jouluruokaperinteistä ja Kipa hehkutti vanhempiensa valmistamaa buljonkia, jonka kanssa tarjotaan keitinlihasta valmistettuja pasteijoita. Eikä aikaakaan kun meidänkin uunissa oli toista kiloa härän häntiä paahtumassa! Aikuisena opin vasta arvostamaan isän keittämää lientä - mikään ei voita hyvää, tahmeaa lihalientä, joka on tummaa ja jossa on kunnon ripaus suolaa. 

Buljongin valmistaminen on aikaa vievää. Härän häntä on laiha liha ja jotta ne vähät herkkupalat saa irti luista, tulee häntiä paahtaa ja hauduttaa tuntitolkulla. Mutta ilman tätä paneutumista ja rakkautta ei voi syntyä niin hyvää lientä kuin mitä härän hännästä tulee – ja antakaa minun uskoa, että myös tölkkiruokatehtaalla on ollut ripauksensa rakkautta pelissä, joohan? 

Minun häränhäntäliemeni viimeistelee porkkana, tattari ja kuivatut tatit. Voit jättää nämä myös pois ja tarjota buljongin kuten ystäväni perheessä: lihapasteijan kera.

Buljonki on juhlava tapa aloittaa illallinen. Mutta yhtälailla tämä kuninkaitten keitto sopii nautittavaksi isosta mukista, vilttiin kääriytyneenä. Kuva: Kreetta Järvenpää.
Buljonki on juhlava tapa aloittaa illallinen. Mutta yhtälailla tämä kuninkaitten keitto sopii nautittavaksi isosta mukista, vilttiin kääriytyneenä. Kuva: Kreetta Järvenpää.

Tahmea, kotona tehty häränhäntäliemi hellii ja rauhoittaa. Kuva Kreetta Järvenpää.
Tahmea, kotona tehty häränhäntäliemi hellii ja rauhoittaa. Kuva Kreetta Järvenpää.

HÄRÄNHÄNTÄBULJONKI

Kuudelle. Valmistusaika: liemi 10 tuntia, viimeistely keitoksi 30 min.
Aktiivinen ruoanlaittoaika 1h (tämä tarkoittaa sitä aikaa, joka menee keittiössä häärätessä!).

häntäliemi:

  • n. 1,8 kg härän häntiä
  • 1 dl punaviiniä
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 2 sipulia
  • 2 porkkanaa
  • ½ palsternakka
  • 6 mustapippuria
  • 3 l vettä
  • 3 persiljan oksaa
  • suolaa ja pippuria

lisäksi: 

  • 2 valkuaista

viimeistelyyn: 

  • 1 dl kokonaisia tattarisuurimoita
  • 2 porkkanaa
  • 1 dl kuivattuja tatteja
  • persiljaa

- edellisenä päivänä - Lämmitä uuni 200 asteeseen. Suolaa härän hännät ja aseta ne uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Lisää myös valkosipulin kynnet ja sipulit kuorineen. Paahda uunissa noin 15 min. tai kunnes häntien pinta on ruskistunut karamellin väriseksi. Käännä hännät ja jatka paahtamista, kunnes myös toinen puoli on paahtunut. Nosta valkosipulit ja sipulit uunista heti kun ne ovat pehmenneet. 

Nosta vuoka uunista ja laita hännät pataan. Kaada punaviini vuokaan ja raaputa puulastalla vuoasta irti kaikki maut, kaada liemi häntien päälle. 

Laske uunin lämpötilaa 100 asteeseen. 

Lisä vesi häntien päälle ja kiehauta pata. Anna porista hiljaa liedellä noin 5 minuuttia, kuori liemen pintaan kertyvä vaahto pois. 

Kuori ja paloittele porkkanat ja palsternakka, lisää pataan. Purista valkosipulin kynnet ja sipulit kuoristaan suoraan pataan, lisää pippurit ja persiljan oksat. Peitä kannella ja nosta pata uuniin. Hauduta miedolla lämmöllä noin 8 tuntia. 

Kun liha irtoaa luista, nosta pata uunista. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Nosta härän hännät pihdeillä lautaselle ja siivilöi liemi harsokankaan läpi. Laita liemi jääkaappiin jähmettymään. Revi lihat talteen häntäluista ja säilytä kylmässä. 

- Seuraavana päivänä - 

Kuori liemen pintaan noussut rasva pois, se lähtee helposti lusikalla muutamassa palassa. Riko kahden valkuaisen rakenne pienessä kipossa. Lämmitä häntäliemi kattilassa juuri ja juuri kiehuvaksi ja kaada valkuainen liemeen ohuena norona koko ajan sekoittaen. Jatka liemen sekoittamista samalla kun valkuainen hyytyy. Siivilöi liemi uudestaan harsokankaan läpi. Laita kirkastettu liemi puhtaaseen kattilaan. Tarkista maku ja mausta suolalla. 

HUOM! Voit tässä kohtaa jäähdyttää ja pakastaa liemen tai laittaa sen jääkaappiin. Liemi säilyy jääkaapissa kolme päivää, pakastimessa kuukausia.

Laita tatit likoamaan lämpimään veteen.

Juuri ennen tarjoilua:

Kuori porkkanat ja leikkaa ne ohuiksi tikuiksi. Keitä tattarit juuri ja juuri kypsiksi runsaassa, suolatussa vedessä. Siivilöi. Ota 2 dl lihalientä ja keitä tatit siinä pehmeiksi, noin 5 minuuttia. 

Laita porkkanat, lihat ja tatit häränhäntäliemeen ja lämmitä liemi kuumaksi, anna porista hiljaa muutaman minuutin tai kunnes porkkanat ovat kypsiä. Lusikoi tattarisuurimoita lautasille ja kauho häränhäntäkeittoa suurimoiden päälle. Viimeistele tuoreella persiljalla. 

 

Kuvat on ottanut Kreetta Järvenpää ja resepti on kirjastamme Pataruokaa (WSOY 2016). Jos sinulla ei ole sitä, se kannattaa hankkia nyt, sillä se on varsin edullisesti myynnissä Adlibriksessä ja kenties ehtii jopa pukinkonttiinkin! 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Toipilaspata piti meidän perheen viikon ajan ravittuna, ja siitä tuli siksi meille tärkeä ja rakas ruoka.

Keittiö on turvapaikkani. Keitän iloon ja juhlaan, mutta myös suruun ja huoleen. Ruoanlaitto on meditatiivista, vihannesten kuoriminen lievittää hermostuneisuutta ja käsillä tekeminen estää mieltä uimasta liian syviin vesiin.

Meidän perheessä on eletty viime viikot huolentäyteisiä ja pitkiä päiviä. Nuorempi kissamme Stinky Bamboo tippui kaksi viikkoa sitten neljännen kerroksen asuntomme ikkunasta. Kuin ihmeen kaupalla hän selvisi tiputuksesta, mutta ei ilman haavereita. 

Kuluneisiin viikkoihin on sisältynyt pelkoa siitä voidaanko rakas perheenjäsen pelastaa, jännitystä haastavan leikkauksen onnistumisesta ja nyt, onneksemme, viimeisen viikon pienen toipilaan ympärivuorokautista hoitoa.

Odotus ja huoli oli sietämätöntä, kun emme vielä tienneet kuinka käy. En halunnut olla ihmisten ilmoilla, mutten pystynyt olemaan paikoillakaan. Joten vietin paljon aikaa keittiössäni.

Pahin oli se päivä, kun kissallemme tehtiin laajimmat tutkimukset ja odotin tietoa siitä, voitaisiinko hänet pelastaa leikkauksella. Menin aamutakissa keittiöön ja aloin laittamaan ruokaa. Kasasin kaikki vihanneslokeron vihannekset ikkunan ääressä olevalle pöydälle ja aloin käymään niitä läpi. Join kahvia, katselin ulos ikkunasta, kuorin ja pilkoin vihanneksia ja koitin olla miettimättä puhelintani, joka voisi soida hetkenä minä hyvänsä. 

Minulla oli puoli kiloa perunoita, puolikas purjo, kahdeksan sipulia, (joista puolista piti leikata pehmenneet osat kompostiin) sekä puolikas bataatti. Lisäksi jääkaapissa oli iso köntti naudan sisäpaistia, jonka olimme ostaneet kissallemme toipilasruoaksi teho-osastolle, mutta joka ei ollut väsyneelle ja stressaantuneelle kissalle maistunut. Pakko sekin oli jotenkin hyödyntää. Surullisena ja hermostuneena en kuitenkaan jaksa pipertää. Joten tein intialaishenkisen merimiespadan. Semmosta helppoa ruokaa, jossa kaikki ainekset vaan mätetään pataan – ruokaa, joka ei voi mennä pieleen ja joka menee alas, vaikkei tekisi mieli syödä. 

Pata olisi myös ruoka, jonka voisi jättää uuniin muhimaan, jos tulisi puhelu ja yhtäkkinen lähtö Eläinsairaalaan.

Kun puhelu vihdoin tuli, saimme koko perhe hengähtää helpotuksesta. Stinky leikattaisiin muutaman päivän päästä ja me saisimme pikkuherran kotiin odottamaan leikkausta. Lähdinkin illalla hakemaan kisua kotiin. Seuraavat 48 tuntia olivat haastavia. Kissa ei saanut liikkua, mutta hänpä ei olisi halunnut mitään muuta niin paljon kuin ryömiä ympäri kotia, vaikka takapää ei kantanut yhtään. Emme jättäneet häntä hetkeksikään yksin.

Huolesta ja tarpeesta olla keittiössä omalla mukavuusalueellani oli tällä kertaa enemmän iloa kuin osasin ajatellakaan: jääkaapissa oli nyt hyvää tekevää, ravitsevaa ja lämmittävää ruokaa, jota oli helppo lämmittää viikon mittaan, ja jonka pystyi syömään kulhosta istuen lattialla kissan vieressä. Pian Stinkykin alkoi syömään, ja se oli ehkä ihanin hetki, kun tiesi, että paitsi että hänet korjattaisiin, hänellä olisi energiaa aloittaa edessä oleva pitkä toipumistyö.

Annoin padalle nimeksi toipilaspata. Toipilaspataan tulee aina liittymään hyviä muistoja, sillä se piti meidät ravittuina kun kissamme tarvitsi eniten apuamme, mutta se myös muistuttaa iloisesta ajasta, jolloin meidän perheemme pienin tyyppi selvisi isosta onnettomuudesta. <3

Instagram-storieseistani löytyy Stinky-kissan oma kansio, jossa on kuva hänestä leikkausarpineen teille, jotka haluatte nähdä miten hän voi. Hänelle on laitettu levyjä ja ruuveja lantioon ja nyt on edessä kuuden viikon sairasloma kissojen kotkotuksista, eli ei hyppimistä/kiipelyä/juoksemista/riehumista. Kuva on otettu neljä päivää leikkauksen jälkeen ja hän jo kävelee ja ruoka maistuu hyvin. Päivitän kansioon kissan kuulumisia.

Toipilaspata

6–8 annosta
  • 6 sipulia
  • n. 800 g perunoita (sekä/tai bataattia, jos kaapissa sattuu olemaan)
  • 1 purjo
  • n. 800 g naudan patalihaa, esim. kulmapaistia, rintaa tai sisäpaistia
  • 2 rkl curryjauhetta
  • 2 kanelitankoa
  • 2 tähtianista
  • 4 neilikkaa
  • n. 1 l lihalientä
  • suolaa
  • rypsiöljyä

Kuori ja leikkaa sipulit ohuiksi renkaiksi. Kuullota miedolla lämmöllä tilkassa rypsiöljyä, kunnes sipiulit ovat pehmenneet.

Sipulien kuullottuessa kuori ja viipaloi perunat. Pese ja hienonna purjo. Leikkaa pataliha pieniksi pihveiksi merimiespihvi-tyyliin.

Ripottele curryjauhe sipuleiden päälle, paistele hetken kunnes curry alkaa tuoksumaan. Lado perunat, purjot ja lihat kerroksittain sipuleiden päälle, painele kanelitangot, tähtianikset ja neilikat pataan perunoiden väliin ja kaada lihaliemi päälle. Kuumenna, kunnes neste kiehahtaa. 

Laita pata 160-asteiseen uuniin kannella peitettynä ja anna hautua 2–4 tuntia, riippuen lihasta – kulmapaisti ja rinta ottavat pidempään, mutta niistä tulee mehevämpi pata. Sisäpaisti hautuu jopa 2 tunnissa mutta jää aina vähän kuivemmaksi. 

Söimme pataa ihan sellaisenaan, viimeisinä päivinä jatkoimme ruokaa keitetyllä tattarilla ja purkkikikherneillä. 

Kommentit (4)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Ei tarvitse! Se tekee tästä padasta ihanan helpon ja käryttömän. Harvemmin laitan näin rasvatonta ja 'laihaa' lihaa kuten sisäpaistia pataan, se ei ole niin mehukasta kuin esimerkiksi naudan rinta, eikä lihan paistaminen tuo siihen mitään lisää. Jos käyttää rasvaisempaa lihaa kuten potkakiekkoja tai sitä rintaa, paistaminen tuo lihaan lisämakua ja paahteista väriä ja rasva aloittaa paahdossa sulamisen ja maustumisen. Makueron havaitsee helposti pekonissa: ensin pannulla tiristetty ja sitten ruokaan lisätty pekoni maistuu pähkinäiseltä ja grillatulta lihalta kun taas suoraan kastikkeeseen saksittu kylmä pekoni, joka kypsyy haalean vaaleanpunaiseksi ja antaa ruokaan enemmän savun ja rasvan aromeja. 

Hyvä vaihtoehto lihojen kypsentämiseen pataruokia varten on laittaa ne uuniin syvään uunivuokaan ja paahtaa 250-asteisessa uunissa, kunnes pinta alkaa ruskistumaan kunnolla; käännän lihat ja paahdan molemmin puolin. Vuoan pohjaan on hyvä laittaa sentin verran vettä, ettei vuoka ihan kärvähdä, tiskaaminen helpottuu ja pohjalle valuneet rasvat voi hulauttaa lihojen mukana pataan. Käytän tätä kikkaa varsinkin kun teen pataruokaa luullisesta tai isoihin paloihin leikatusta lihasta, joiden paistelu pannulla on hankalaa. 

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

...Vielä tähän edelliseen lisäisin, että uunissa paahtaminen toimii siis rasvaisten patalihojen kanssa, kuivemmalle lihalle kuten paahtopaistille ja sisäpaistille se vaan kuivattaa lihan. 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat