Kirjoitukset avainsanalla nopeat

Paistettuun riisiin eli fried riceen rakastuin jo pienenä. Sitä tilattiin kiinalaisessa ravintolassa ja vanhemmat myös opettivat miten helposti se syntyy kotona. Ruoka on ollut paikallaan niin penninvenytyspäivinä kuin niinä hetkinä, kun kaipaa jotain mutkatonta ja ravitsevaa, esimerkiksi flunssan jälkeen. 

Fried ricea teen myös yleensä aina, jos ollaan edellisenä päivänä haettu kotiin nepalilaista ruokaa. Sitä riisiä nimittäin tuppaa aina jäämään yli, joten se on usein seuraavan päivän pelastus. Ja jostain syystä juuri tämä ruoka on lapsemme mieleen, onpa onni ettei kyse ole tämän kalliimmasta tai monimutkaisemmasta herkusta!

No mikä tekee uudelleenlämmitetystä riisistä fried ricen? Siihen tulee aina kananmunaa ja aina jotain kasviksia, esimerkiksi pakasteherneet toimivat oikein hyvin. Ja mausteeksi ainakin soijakastiketta. Näillä pääsee alkuun. 

Tällä perusreseptillä voi sitten alkaa soveltamaan: lisää riisiin muita kasviksia (eli kurkkaa tietenkin vihanneslokeroon ja päättele mitkä vihannekset voisi käyttää pois kuleksimasta) tai pyöräytä sekaan pakasterapuja tai jauhelihakastikkeen jämät. Esimerkiksi se puolikkaan desin kippo säästettyä bolognesea, josta tulisi vaan vihaiseksi jos sen tarjoaisi spagetin kanssa, on mitä mainioin lisä ’piilotettuna’ paistettuun riisiin. Yksi parhaista versioista on ollut viime kesänä mökillä tekemämme fried rice, johon hienonsimme edellisenä iltana grillattujen possunposkien tähteet. 

Mausteiksi voi lisätä oman maun mukaan chiliä tai ruokalusikallisen osterikastiketta tuomaan umamia. Itse laitan aina kiinalaista viisimaustetta ja lempipippurini fried riceen on valkopippuri. Ja kun paistan riisiä, lisään rypsiöljyn lisäksi myös teelusikallisen aromaattista seesamiöljyä. 

Vaikka tämä onkin jämäruoka, on muutama asia mitä en omaan paistettuun riisini kelpuuttaisi: 

  • pakastimen wokvihannekset – koska en ole koskaan onnistunut saamaan niistä rapeita, aina tuloksena on litsaantunut vihannesmössö ja fried ricessa pitää olla vihannesten purutuntumaa.
  • suikaloitu raaka liha, kuten esimerkiksi broilersuikaleet – fried ricen pääasia on ennen kaikkea riisi ja jos tähän alkaa paistelemaan 400 gramman pakettia kanasuikaleita, on lopputuloksena kanariisimössö. Pidä mahdollisten lihojen tai rapujen määrä maltillisena, ne voivat olla mausteena. Eri asia on sitten tehdä fried rice ja tarjota sen kanssa kiinalaista kana-stirfryta. 

Koska kyse on siis yhdestä suosikkijämäruoistani, sen sisältö vaihtelee ihan joka kerta. En siis pysty antamaan eksaktia reseptiä, vaan tätä pitää vaan kokeilla itse ja lopputulos on kyllä joka kerta herkullinen ihan omalla tavallaan. Onnea kokeiluihin! 

Laitoin Instagramiini storyn, josta näkyy miten tällä kertaa valmistin stirfryn kotona. Instagramiini pääset tästä: https://www.instagram.com/merituulivantsi/?hl=en

Fried rice

valmistusaika 10 minuuttia

  • keitettyä riisiä
  • kananmunia (1 kananmuna / 2 dl riisiä on aika hyvä suhde)
  • vihanneksia (porkkanaa, herneitä, maissia, paprikaa, sokeriherneitä, inkivääriä, purjoa...)
  • soijakastiketta (+suolaa)
  • mausteita (viisimauste, osterikastike, pippuri, chili..)
  • rypsiöljyä (ja seesamiöljyä) paistamiseen

Suikaloi vihannekset. Riko kananmunat kulhoon ja sekoita niiden rakenne rikki. Kuumenna öljyä wokissa tai isossa paistinpannussa. Lisää vihannekset öljyyn paistumaan, paistele minuutin verran, lisää sitten riisi ja sekoita. Paistele riisiä koko ajan sekoitellen, lisää soijakastiketta ja mausteita. Lisää myös kypsä liha/äyriäiset, jos käytät niitä. 

Kun riisi on kuumaa, tarkista maku, lisää tarvittaessa ripaus suolaa tai lisää mausteita. Työnnä riisi pannun tai wokin reunoille ja tee pannun keskelle tyhjä alue. Kaada kananmuna pannun keskelle ja ala sekoittamaan reunoilla olevaa riisiä kananmunaan sitä mukaa kun se paistuu ja hyytyy. Sekoita lopuksi kananmuna koko riisiin. 

Tarjoa heti lempilisukkeittesi kanssa, esimerkiksi kevätsipulin, srirachan tai kiinalaisen chilin kera. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen utelias ja innostun kun saan käsiini jotain uutta, joten oli luonnollista että kun ensimmäisen kerran näin etnisessä kaupassa purnukan öljyssä lilluvia valkoisia juustopalleroita, oli niitä pakko päästä maistamaan. Suussa aukesi sellainen makujen sinfonia että Labneh-juustosta tuli oitis yksi suosikeistani, jota löytyy aina kaapista. 

Labneh:ta myydään naturellin makuisena, yrteillä maustettuna tai tänä paprika/chiliversiona, joka on oma suosikkini.
Labneh:ta myydään naturellin makuisena, yrteillä maustettuna tai tänä paprika/chiliversiona, joka on oma suosikkini.

Labneh-juusto on oikeastaan tiukaksi valutettua jogurttia. -Sellaista, jossa on enää niin vähän nestettä, että siitä saa pyöriteltyä palleroita, joita voidaan valuttaa musliinissa vielä lisää, jotta saadaan tarpeeksi tiukka koostumus. Parhaimmillaan sitä valutetaan monta päivää huoneen lämmössä, jolloin myös maitohappobakteerit antavat sille makua. Labnehia voi tehdä itse ja netti on pullollaan ohjeita tähän. Itse ostan sen valmiina purkissa. Labnehia löytyy esimerkiksi Alanya Marketeista sekä muista lähi-idän kaupoista. Itse tekemällä labneh:n voi sekoittaa mausteita, kuten juustokuminaa, nigellan siemeniä tai vaikka makeita asioita kuten hunajaa ja syötäviä ruusun terälehtiä. Labneh:n voi myös muotoilun jälkeen pyöritellä esimerkiksi pistaasipähkinöissä. 

Oma tapani nauttia labneh:ta on ihan vaan ottaa palleron ja lisätä sen ruokaan kuin ruokaan. Marinoitujen papuslaattien kanssa se menee oivasti, tai joskus tipautan palleron tomaattikeittoon, jolle se antaa makua sulaessaan. Enkä koskaan kyllästy voileipään, jossa paahdetun, vaalean leivän päälle on ensin voideltu mango chutneyta ja sen jälkeen hierottu puoli palleroa labneh-juustoa. 

Tässä labneh-pallero täydentää marinoitua papusalaattia.
Tässä labneh-pallero täydentää marinoitua papusalaattia.

Häissämme tarjottiin yhtenä kylmänä juttuna simppeli salaatti, jossa oli marinoituja artisokan sydämiä, säilöttyä sitruunaa, lehtipersiljaa ja labneh-juustoa. -Tätä teen usein myös kesäisin, sillä tämä salaatti syntyy nopeasti ja ilman leikkuulautaa. 

No miltä se sitten maistuu? Kuvittele aito, kreikkalainen feta (eli ei sellainen reikäinen, kuminen salaattijuustokuutio), joka on yhdistetty pehmeään vuohenjuustoon ja jonka hapokkuus on säädetty kaakkoon. Eli minun kirjassani aivan vastustamatonta kamaa! Kuitenkin yksi pallo on aivan riittävästi, sen enempää en pysty yhdellä istumalla syömään tätä herkkua. 


...että silmät menee sirrilleen. Rakastan!
Labneh on niin hapokasta... 
 


Tälla kertaa en jaa teille reseptiä, vaan kehotan hankkimaan purkillisen tätä juustoa ja kokeilemaan itse. Kertokaa sitten mihin kaikkeen itse keksitte tätä käyttää!

P.s. Olen mukana Naisten Vuoro -keittokirjassa, josta löydät mm. yllä olevan kuvan marinoidun papusalaatin ohjeen. Heti kun saan kirjan käsiini, esittelen sen teillekin ja kokkaan jonkun muiden mukana olevien ihanien naisten resepteistä! 

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Maistoin labnehia talvella Dubaissa hotellin noutopöydästä eikä ollut mikään makuelämys. Se oli tarjolla tahnamaisena, lautasella sellaisenaan, eikä maistunut oikein yhtään miltään. En tykännyt. Mutta voisin kuvitella että chilillä maustettuna ja öljyyn säilöttynä se on paljon maukkaampaa ja olen valmis kokeilemaan jos satun kaupassa näkemään. Aito feta kuuluu suosikkeihin!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Viikon päätteeksi on hyvä laittaa tulille iso kattilallinen keittoa. Sellaista hellivää, herkullista ja terveellistä soppaa, joka tuo maanantain lounastuntiin tai illan töistä paluuseen sopivaa kullankeltaista hohtoa. Unelmien soppa syntyy perunasta, kukkakaalista ja kurkumasta ja se on vahingossa myös vegaaninen. 

Keltainen kurkumakeitto sisältää aivan tavallisia kasviksia, mutta ei ole maultaan ihan tavanomainen: keiton hohtava väri ja maku tulevat inkivääristä, kurkumasta ja mausteista, jotka pyöräyttävät tusinavihannekset kukkakaalin ja perunan taivaalliseksi elämykseksi. 

Käytin keittoon kukkakaalista myös sen jalan ja lehdet. Nämä ovat lempi osiani tässä kasviksessa. Kuorin jalan kevyesti ja lehdet irroitan ja pesen ja laitan sivuun lisättäväksi keittoon ihan lopussa.

Kukkakaalin lisäksi laitoin tähän keittoon punaisia linssejä. Ne ovat linssiperheen herkimmin ylikeittyvät ja hajoavat linssit – parhaita esimerkiksi sosekeitoissa. Tässä keitossa niiden tehtävänä oli suurustaa liemi paksuksi. 

Kurkuman sanotaan tekevän hyvää ja se onkin ayurvedassa keskeinen lääkemauste. Kurkuman hyödyiksi luetellaan mm. ruoansulatuksen edesauttaminen, nivelten terveys, verensokerin hallinta ja immuunijärjestelmän parantaminen. -En voi väittää että itse söisin kurkumaa sen terveysvaikutusten vuoksi, vaan ihan siksi että pidän sen mausta ja väristä ja jos siitä hyötyy myös elimistöni, hyvä niin! 

Tähän keittoon kannattaa ostaa tuoretta kurkumaa, sitä saa ainakin isoista supermarketeista sekä luomuna Lidleistä. Tällä kertaa tein omani kuivalla kurkumajauheella joka myös käy, mutta kun ostat tuoreen kurkumajuuren palan, siitä riittää myös seuraavan aamun smoothieen tai raastettavaksi munakkaan päälle - luomukurkumaa voit käyttää myös kuorineen. Muista että kurkuma värjää herkästi, joten älä ainakaan käsittele sitä hienoimmalla käsintehdyllä leikkuulaudalla ja säilytä kurkumaruokia mieluiten lasisissa astioissa, sillä muovi imaisee keltaisen värin itseensä. 

Hyvää tekevä kurkumakeitto 

6 annosta
valmistusaika 25 minuuttia
  • 5 perunaa
  • ½ kukkakaali
  • 1 sipuli
  • 1 kourallinen pensaspapuja
  • 3 cm pätkä inkivääriä
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1 tlk kookosmaitoa
  • vettä 3 purkillisen verran
  • 4 kukkurallista ruokalusikallista punaisia linssejä
  • 2 rkl curryjauhetta
  • 1 tl tuoretta kurkumaraastetta tai jauhettua kurkumaa
  • 1 tl suolaa
  • viimeistelyyn chililastuja

Kuori perunat ja paloittele ne. Irroita kukkakaalin nuput ja jaa ne suupalan kokoisiksi, leikkaa kuorittu jalka paloiksi ja irroita myös lehdet. Kuori sipuli ja leikkaa lohkoiksi. Pese pensaspavut ja nypi niistä kannat pois. Kuori inkivääri ja hienonna, kuori ja viipaloi valkosipulit. Laita pavut ja lehdet sivuun, laita muut kasvikset isoon kattilaan. 

Kaada kookosmaito kattilaan, mittaa sitten kookosmaitotölkillä 3 purkillista kylmää vettä keittoon, yhteensä 1,2 l vettä. Lisää punaiset linssit ja mausteet. 

Kiehauta ja keitä keittoa noin 15 minuuttia, tai kunnes perunat ovat kypsiä. Tarkista liemen suolaisuus, lisää tarvittaessa, samoin halutessasi muita mausteita. Kun liemi on täydellistä, lisää pavut ja kukkakaalin lehdet ja keitä vielä minuutin verran. 

Tarjoa chililastujen kanssa. 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kokonaisena kypsennetty bataatti ja pari peruselintarviketta tekevät taideretriittisalaatin – siinä mun ihanan herkullinen lounas, josta riittää kolmeksi päiväksi!

 

Lähdin Madeiralle hakemaan hiljaisuutta ja taide-elämyksiä ja niitä totta maar sain.

Löysin netin kautta ihanan Bettina Charlotte Radatzin, jolle laitoin kainon meilin, jossa tiedustelin josko hänellä olisi tarjota minulle taidekurssia. Bettina vastasi heti ja pian kolmen päivän värillisen ilmaisun kurssi oli sovittu ja buukkasin huoneen Funchalin ylärinteillä sijaitsevalta maatilalta, jossa myös Bettinan työhuone sijaitsi. 

Quinta De Santa Luzia on harvinaisuus: kahden kilometrin päässä Funchalin satamasta oleva vanha, rinteillä polveileva maatila, jonka ympärille kaupunki on pikkuhiljaa rakentunut. Maatilalla sijaistevat kaksi kartanoa on muutettu 2000-luvulla bed & breakfast -taloksi, mutta silti tilalla viljellään viiniä, kasvatetaan yrttejä ja hedelmiä sekä mm. aloe veraa. Minä yövyin pienemmällä puolella: oma iso huone upeassa vanhassa talossa aamiaisineen maksoi 56 € / yö. Tila on pieni keidas Funchalissa. 

Tilalla on myös kaksi taiteilijan työpajaa, keraamikko Miguel João Ramosin ja saksalaisen Bettinan työhuone. Bettina on asunut ja työskennellyt Madeiralla jo neljä vuotta ja hänen kurssejaan kannattaa kysyä, jos on tulossa Madeiralle. Hän veti minulle kolme päivää intensiivistä abstraktia työskentelyä väreillä ja akryylitekniikoilla. 

Bettinan työhuone Quinta Santa Luziassa. Seinillä on hänen töitään, lisäksi niitä on myynnissä muutamassa keskustan galleriassa.
Bettinan työhuone Quinta Santa Luziassa. Seinillä on hänen töitään, lisäksi niitä on myynnissä muutamassa keskustan galleriassa.

Abstraktin kuvan teko on vaikeaa! Mutta tekee hyvää haastaa itsensä ja luoda jotain millä ei ole päämäärää tai muuta tarkoitusta kuin vapauttaa ajatukset ja irtautua totutusta.
Abstraktin kuvan teko on vaikeaa! Mutta tekee hyvää haastaa itsensä ja luoda jotain millä ei ole päämäärää tai muuta tarkoitusta kuin vapauttaa ajatukset ja irtautua totutusta.

Päiväni olivat lähestulkoon pelkkää taidetta: aamulla ehdin pyörähtämään kaupoilla ja kahvilla kylässä ja puolen päivän aikaan aloimme työskentelyn ja maalasimme joka päivä 4–5 tuntia. Aikaa ei ollut lähteä lounaalle kesken kurssin, koska Quintan ympäristössä ei ole lounasravintoloita. Joten piti keksiä jotain ruokaa, jonka saisin vartissa lautaselle, jottemme hukkaisi aikaa varsinaiselta maalaamiselta. 

Ja niin syntyi taideretriittisalaatti. Idea lähti siitä, kun huomasin miten Madeiralla myydään ruokakaupoissa ja kahviloissa valmiiksi kokonaisena kypsennettyjä bataatteja. Miten nerokas idea!! 

Kotonakin yksi helpoimmista tavoista valmistaa tukoisa ateria on paahtaa bataatti kokonaisena uunissa, noin 40 minuuttia. Mutta että sen on joku jo tehnyt valmiiksi? Tämä oli minun lounaani pelastus – muuten olisin varmaan syönyt vaan voileipiä!

Leipomoissa ja supermarketeissa myydään valmiiksi paahdettuja bataatteja. Nerokasta!
Leipomoissa ja supermarketeissa myydään valmiiksi paahdettuja bataatteja. Nerokasta!

Ruoan juju on sekoitettu tonnikalasalaatti, jota annostellaan vaikka bataatin päälle, leivälle tai salaatinlehtien kanssa. Lounaan ’valmistamiseen’ meni viisi minuuttia ja satsi riitti minulla kolmeksi päiväksi.

Tonnikalasalaatti kestää oikein hyvin kuljetusta, joten rasiallinen tätä on helppo heittää laukkuun ja viedä töihin – töissä sitten vaan kypsennetty bataatti keskeltä halki (ja jos haluaa, sen voi lämmittää mikrossa), kevyt haarukalla muussaus ja täyte päälle. Herkullista!

Matkani Madeiralla on ollut kyllä juuri sitä mitä lähdinkin hakemaan. Hiljaisuutta ja tilaa omille ajatuksille. En ole kierrellyt katsomassa nähtävyyksiä enkä kiirehtinyt mihinkään. Tätä blogiakin kirjoitan parhaillaan hotellini parvekkeella, vaikka kello on jo yli 11 ja normaali minä olisi tähän aikaan mennessä jo hötkyillyt menemään pää kolmantena jalkana. 

Alla on taideretriittisalaattini ohje – toivottavasti se vapauttaa sinullekin aikaa tehdä jotain muita asioita kuin luumuilla keittiössä kolmena perättäisenä päivänä. 

TAIDERETRIITTISALAATTI

(3 annosta)
  • 1 purkki tonnikalaa öljyssä
  • 1 purkki papuja
  • ½ vihreä paprika
  • 1 tomaatti
  • ½ kurkku
  • ½ valkosipulin kynsi
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • suolaa
  • ripaus savupaprikaa
  • ripaus muskottia
  • tarjoiluun oman maun mukaan: uunissa kypsennetty bataatti, paahdettua leipää, uuniperuna, kotijuustoa, hedelmiä, salaatinlehtiä... 

Valuta tonnikala ja pavut, yhdistä kulhossa. Kuutioi paprika, tomaatti ja kurkku, sekoita papuihin ja tonnikalaan. Hienonna valkosipuli ja lisää loput ainekset, sekoita ja mausta. 

VALMIS!

Nämä ainekset maksoivat marketissa 5 €. Oli papuja, tonnikalaa, paikallista kotijuustoa ja vihanneksia sekä paahdettu bataatti.
Nämä ainekset maksoivat marketissa 5 €. Oli papuja, tonnikalaa, paikallista kotijuustoa ja vihanneksia sekä paahdettu bataatti.

Pilko kaikki ainekset ja sekoita keskenään. Simppeliä ruoanlaittoa, johon ei edes välttämättä tarvita leikkuulautaa! Tämän tyyppisiä salaatteja tulee tehtyä myös telttaretkillä ja pyöräilyreissuilla, täyteläinen salaatti maistuu hyvin retkieväänä!
Pilko kaikki ainekset ja sekoita keskenään. Simppeliä ruoanlaittoa, johon ei edes välttämättä tarvita leikkuulautaa! Tämän tyyppisiä salaatteja tulee tehtyä myös telttaretkillä ja pyöräilyreissuilla, täyteläinen salaatti maistuu hyvin retkieväänä!

Muussaa bataattia vähän ennen salaatin lisäämistä, jotta taideretriittisalaatin mehukas marinadi maustaa myös bataatin.
Muussaa bataattia vähän ennen salaatin lisäämistä, jotta taideretriittisalaatin mehukas marinadi maustaa myös bataatin.

Ensimmäisenä päivänä taideretriittisalaatti päätyi paahdetun bataatin sisään. Sivussa on lupiininsiemeniä, joita täällä nautitaan kylmän oluen tai ponchajuoman kanssa.
Ensimmäisenä päivänä taideretriittisalaatti päätyi paahdetun bataatin sisään. Sivussa on lupiininsiemeniä, joita täällä nautitaan kylmän oluen tai ponchajuoman kanssa.

Toisena päivänä nappasin leipomosta mukaani ihan perus vehnäsämpylän, jonka päälle lusikoin kotijuustoa ja sirotin pippuria. Kylkeen taideretriittisalaattia ja a vot!
Toisena päivänä nappasin leipomosta mukaani ihan perus vehnäsämpylän, jonka päälle lusikoin kotijuustoa ja sirotin pippuria. Kylkeen taideretriittisalaattia ja a vot!
Kolmantena päivänä leikkasin salaattini sivuun papaijaa, joka kasvaa täällä joka pihassa.
Kolmantena päivänä leikkasin salaattini sivuun papaijaa, joka kasvaa täällä joka pihassa.

Kommentit (2)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Haha, no joo kyllä kieltämättä saattaa halkaistuna muistuttaa munakoisoa. Portugalissa myydään montaa bataattilajiketta, tämä lajike mitä söin on vaaleamaltoinen ja maultaan paljon pähkinäisempi kuin meillä myytävä oranssi bataatti, myös tämän lajikkeen koostumus on erilainen: paljon tahmeampi ja mehukkaampi. Ihmetys oli muutama vuosi sitten suuri kun tein näin Portugalissa uunissa ja halkaisin - luulin bataatin ensin olleen pilalla!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat