Kirjoitukset avainsanalla helpot

Limemikämeloni? Kauppoihin tullut uutuus kuulosti paremmalta kuin miltä maistui ja luulin tehneeni pääni kokoisen virheostoksen, kunnes keksin mitä sille pitää oikeasti tehdä. Tämä hedelmähän on lopulta vallan fantastinen ja sinunkin pitää kokeilla suolalimemelonia! 

 

Niin montaa hedelmää ja vihannesta kuin olenkin maistanut, en ollut koskaan aiemmin törmännyt limemeloniin. Joten kun sellainen tuli vastaan kaupassa, oli pakko ottaa yksi kotiin testattavaksi.

Ulkonäöltään limemeloni on kuin perus hunajameloni, mutta kun sen nappaa kainaloon, painoero on iso. Melonin hedelmäiha on tiivistä ja kauniin kellertävän vihreää, eikä mehustu paljoa leikkuulaudalle leikattaessa. Alku vaikutti siis lupaavalta!  

Mutta se maku... en vieroksu montaa hedelmää tai vihannesta, mutta nyt kyllä tökki pahasti. Limemelonissa ei sinänsä ole mitään vikaa, se ei ole ällöttävä tai esimerkiksi luotaantyöntävän hajuinen, vaan aivan raikas, hedelmäinen ja makea melonilajike. -Mutta se maistuu siltä kun olisi ottanut suuhun kourallisen kirpeitä hedelmäkarkkeja. Nyt haluan sanoa heti, että kirpeät hedelmäirtarit kuuluvat suosikkeihini, mutta karkit karkkeina ja hedelmät hedelminä.

Muutama vuosi sitten markkinoille tuotiin hattaran ja vadelmakarkkien makuisia viinirypäleitä ja silloin reaktioni oli sama - yöök! 

Tämä hedelmä ei maistunut edes lapselleni, mikä vähän yllätti: hänen ruokavalionsa koostuu nimittäin varmaan 50-prosenttisesti hedelmistä ja marjoista koska ei raukka haluaisi syödä mitään muuta. 

Limemeloni on aika iso möhkäle enkä mielellään heitä mitään pois, joten päätin kokeilla miten se taipuu suolaisiin ruokiin. Muistan joskus jossain menussa tai somessa törmänneeni suolattuun melonin kuoreen. Harrastan muutenkin vetisten vihannesten suolaamista ennen ruoanlaittoa, esimerkiksi kurkusta saa aivan ihanaa kun sen antaa ensin kylpeä suolassa yön yli, joten ei muuta kuin melonit hienoon merisuolaan ja jääkaappiin. Jännityksellä odotin mitä maulle tapahtuisi yön aikana ja miten melonin koostumus muuttuisi. 

Limemelonihan rakasti suolakylpyään! Se päästi itsestään nestettä, mutta kiinteänä lajikkeena piti koostumuksensa napakkana. Fantastisin asia tapahtui limemelonin maulle: suola kitki hedelmästä sen imelyyden ja toi siinä esiin vihannesmaisia sävyjä. Yhdistettynä tämän lajikkeen makeaan sitruksiseen makuun, limemelonista tuli suolattuna enemmän kuin osiensa summa. 

Kylmässä vedessä huuhtelun ja paperilla kuivaamisen jälkeen kuorin ja pilkoin melonilohkot ja nautin töissä mm. osana salaattia sekä gazpachon seassa. Tähän jää koukkuun ja sen yhdistämismahdollisuudet eri ruokiin tuntuvat loputtomilta - etenkin kun yhdestä melonista riittää moniin eri kokeiluihin. 

Kokeile tätä myös hunajamelonilla ja cantaloupella, uskon että kaikki kiinteämmät melonit pitävät suolakäsittelystä. 

Meloni säilyy suolassa kolme-neljä päivää, sen jälkeen se alkaa jo taipumaan jopa liian suolaiseksi. Jos meloni on liian suolaista makuusi, jatka kylmällä vedellä huuhtelua, niin sen suolaisuus laimenee. 

Näin melonin suolaaminen tapahtuu: 

Leikkaa meloni kahtia, koverra siemenet. Lohkoa.
Leikkaa meloni kahtia, koverra siemenet. Lohkoa.
Levitä palat leikkuulaudalle ja ripottele meloneille hienoa merisuolaa (ei sitten mitään Pan-suola-sötkötyksiä!) ronskilla kädellä. Tämä tekeminen sopii myös pikkuassareille.
Levitä palat leikkuulaudalle ja ripottele meloneille hienoa merisuolaa (ei sitten mitään Pan-suola-sötkötyksiä!) ronskilla kädellä. Tämä tekeminen sopii myös pikkuassareille.
Suolaa ei tarvitse tosiaan mittailla. Älä hukuta meloneja suolaan, mutta ei tarvitse sählätä teelusikankaan kera. Meloni imee itseensä juuri sen verran suolaa kuin tarvitsee, loput varisee pois ja viimeistään ennen syömistä huuhdellaan melonin pinnasta.
Suolaa ei tarvitse tosiaan mittailla. Älä hukuta meloneja suolaan, mutta ei tarvitse sählätä teelusikankaan kera. Meloni imee itseensä juuri sen verran suolaa kuin tarvitsee, loput varisee pois ja viimeistään ennen syömistä huuhdellaan melonin pinnasta.
Suola alkaa heti nostattamaan melonien pintaan nestettä. Pakkaa melonipalat kannelliseen rasiaan ja laita jääkaappiin ainakin 12 tunniksi.
Suola alkaa heti nostattamaan melonien pintaan nestettä. Pakkaa melonipalat kannelliseen rasiaan ja laita jääkaappiin ainakin 12 tunniksi.
Kun melonit ovat tekeytyneet aikansa jääkaapissa, niistä on tihkunut nestettä rasian pohjaan. Ota nesteestä sen verran melonia kuin meinaat käyttää, laita loput takaisin jääkaappiin nesteissään. Huuhtele melonilohkot kylmällä vedellä ja taputtele keittiöpyyhkeellä kuiviksi. Nyt suolameloni on käyttövalmista!
Kun melonit ovat tekeytyneet aikansa jääkaapissa, niistä on tihkunut nestettä rasian pohjaan. Ota nesteestä sen verran melonia kuin meinaat käyttää, laita loput takaisin jääkaappiin nesteissään. Huuhtele melonilohkot kylmällä vedellä ja taputtele keittiöpyyhkeellä kuiviksi. Nyt suolameloni on käyttövalmista!

Ja näin limemelonista tuli yksi tämän kesän suosikeistani. Viime viikonloppuna tein siitä mökillä aivan ihanan salaatin, jonka resepti on alla. Ja kun melonia jää yli, tee kuten minä ja ota sitä töihin evääksi; pilko sekaan kurkkua, avocadoa ja paprikaa, sekoita purkillinen tonnikalaa ja mausta oliiviöljyllä, valkoviinietikalla ja pippurilla ja kumoa seos jäävuorisalaatin päälle. Tästä on tullut minun lounastaukoni eräänlainen vakkarisalaatti, josta tulee vatsa täyteen ja jonka ihanan raikkaat maut pitävät suun muikeana koko loppupäivän. 

Tsekkaa postaukseni uusista hedelmistä täältä - olen nimittäin pienestä asti opinut tavan että aina pitää maistaa uusia hedelmiä ja vihanneksia kun sellaisia tulee vastaan. Ihanaa että vielä 39 vuodenkin iässä riittää ihmeteltävää ja kokeiltavaa! 

Suolamelonisalaatti 

  • suolamelonia (ks. ohjeet yllä)
  • 2 avomaan kurkkua
  • 150 g katkarapuja
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • (chililastuja)
  • kourallinen krutonkeja (itse tehtyjä, tietenkin! ks. resepti täältä)
  • tuoreita yrttejä (esim. korianteria, ruohosipulia, basilikaa tai minttua)

Kuori suolamelonilohkot, huuhtele ja taputtele kuiviksi talouspaperilla. Paloittele tarjoiluvatiin. 

Kuori avomaankurkut ja viipaloi tarjoiluvadille melonien sekaan. 

Valuta (tai sulata) katkaravut ja sekoita oliiviöljy niihin, lisää halutessasi ripaus chililastuja. Sekoita. Lusikoi nämäkin tarjoiluvadille sinne tänne. 

Murusta päälle krutongit ja viimeistele hienonnetuilla yrteillä. Tarjoa heti. 

Huom! Jos haluat tehdä salaatin kasvisversiona, korvaa ravut vaikka raastetulla halloumijuustolla tai vegaanisessa versiossa murustetulla savutofulla. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aah miten ihanaa onkaan laittaa ruokaa tulella! Tulen kohentelu ja säätö, sen ympärillä istuminen porukalla ja kaikki kreisit tavat miten sitä on kokeillut kokata itselleen jotain ruokaa nuotiossa jäävät kesien jäljiltä aina hyviksi muistoiksi.

Eräänä vuonna tein epäonnisia testejä popkornin valmistamiseksi kahden foliovuoan ja rautalangan avulla, toisena puolestaan hautasin rosvopaistin viereen kokonaisen kurpitsan, jonka lopputulos oli koiso-siemenpyree. -Siitä sai jotakuinkin syötävää vasta kaupungissa huolellisen siivilöinnin ja jalostamisen jälkeen. 

Nyt kun aikaa kokeiluille on vähemmän, teen mieluummin luottoreseptejäni ja tässä tulee yksi, jota suosittelen jokaista kokeilemaan. Papupata taipuu niin nuotiossa, hellalla kuin uunissa ja se kuuluu suosimiini mökkiruokiin, joissa ei tarvitse käyttää leikkuulautaa ollenkaan.

Tällaiset helpot ruoat mahdollistavat keskittymisen muihin asioihin - niin ihanaa kuin grillaaminen onkin, grilliaterian pyöräyttäminen mökillä vaatii suunnittelua, astioita, kastikkeita ja lisukkeita eikä jälkipyykistäkään selviä helpolla, etenkään jos on mökillä kantovesi, kuten meillä. Viime lauantaina me haluttiin saunoa, uida, pötköttää ja leikkiä pihalla, sekä syödä vähän välittömämmin. 

Pata iskettiin tulille ja nuotion viereen kasattiin lisukkeet: ranskankerma suoraan purkista, kokoelma chilikastikkeita ja pikkeleitä ja kylkeen kasa lautasia ja uunituoretta maissileipää.

Kun aloitat ruoan jo tänään, ehdit hyvin jo perjantaina padan keittoon. Tai mitä vielä: voit viedä esivalmistellun padan mukanasi mökkituliaisena kaverille! Tästä ruoasta riittää 6-8:lle ja voit pilkkoa kaiken valmiiksi pataan ja laittaa jääkaappiin kunnes on aika pistää pata porisemaan.  

Pappakin maistaa maissileipää!
Pappakin maistaa maissileipää!

Yhden padan taktiikalla pääse helpolla: kasaa ruoan viereen mökin kaapeista haluamiasi lisukkeet ja käykää kimppuun!
Yhden padan taktiikalla pääse helpolla: kasaa ruoan viereen mökin kaapeista haluamiasi lisukkeet ja käykää kimppuun!

Maissileipä oli suosikki, 'valkoinen' eli creme fraiche myös oikein mieluista. Papuja hän ei halunnut edes maistaa.
Maissileipä oli suosikki, 'valkoinen' eli creme fraiche myös oikein mieluista. Papuja hän ei halunnut edes maistaa.

Esivalmistelin ruoan kaupungissa: torstaina laitoin aamulla pavut likoamaan runsaaseen veteen ja illalla töiden jälkeen huuhtelin ne ja keitin ne uudessa vedessä kypsiksi. Pakkasin pavut mukaan jo valmiiksi padassa. 
Esivalmistelin ruoan kaupungissa: torstaina laitoin aamulla pavut likoamaan runsaaseen veteen ja illalla töiden jälkeen huuhtelin ne ja keitin ne uudessa vedessä kypsiksi. Pakkasin pavut mukaan jo valmiiksi padassa. 

Kotona keitettyjen papujen lisäksi kaupungista mukaan tarttui muutkin ruoan tykötarpeet: sipulia, tölkkitomaattia ja makkaraa. Minulla oli Lidlin ranskaviikoilta ostamaani ihanaa ranskalaista patamakkaraa, mutta esimerkiksi chorizomakkara taikka sekalainen sortimentti kuivamakkaran päätypaloja sopii tähän ruokaan hyvin. -Jos mökkisi lähellä on palvaamo tai lähiruokakauppa, osta sieltä makkaraa tai lihaisa savuluu. Tai jätä liha kokonaan pois. 

Lisää kaikki ainekset suoraan pataan. Voit tehdä tämän vaiheen jo etukäteen, vaikkapa kaupungissa (paitsi lisää vesi vasta kun alat kokkaamaan!) ja säilyttää pataa kylmässä kokkaushetkeen saakka. Lämmitä jääkaappikylmä pata ensin hitaasti liedellä kiehuvaksi, niin nopeutat kokkausaikaa.
Lisää kaikki ainekset suoraan pataan. Voit tehdä tämän vaiheen jo etukäteen, vaikkapa kaupungissa (paitsi lisää vesi vasta kun alat kokkaamaan!) ja säilyttää pataa kylmässä kokkaushetkeen saakka. Lämmitä jääkaappikylmä pata ensin hitaasti liedellä kiehuvaksi, niin nopeutat kokkausaikaa.

Ruoan voit esivalmistaa sisällä mökin keittiössä, kuten itse tein koska oli niin tuulinen päivä. Hauduttelin papupataa sisällä liedellä lähes kypsäksi (noin 3h) ja otin padan mukaani kun siirryimme ulos nauttimaan nuotion lämmöstä. Pata sai viimeiset puoli tuntia porista tulella ja paksuuntua. 

Padan voi tehdä myös alusta asti nuotiolla, mutta varaa silloin kunnolla aikaa ja ole valmis vahtimaan tulta ja pataa koko ajan. Ota viereen myös kannu kylmää vettä, sillä pataruoissa aina haihtuu padan mallista ja ruoasta sekä lämmöstä riippuen eri määriä nestettä. -Jos papupata tuntuu paksuuntuvan liian nopeasti ja uhkaa tällöin palaa pohjaan, lisää vettä ja sekoita kunnolla pohjaa myöten. 

Varaa nuotion viereen tulenkestävät hanskat (esim. Varustelekasta tai Chez Mariuksesta) ja kannu vettä. Ehkä ei kannata laittaa tuleen sitä hienointa pataansa, mutta toisaalta Sarpanevan pata on kuin luotu nuotiokokkailuun, sen puisella, irroitettavalla kahvalla voi nostaa ja siirrellä pataa tarpeen mukaan.
Varaa nuotion viereen tulenkestävät hanskat (esim. Varustelekasta tai Chez Mariuksesta) ja kannu vettä. Ehkä ei kannata laittaa tuleen sitä hienointa pataansa, mutta toisaalta Sarpanevan pata on kuin luotu nuotiokokkailuun, sen puisella, irroitettavalla kahvalla voi nostaa ja siirrellä pataa tarpeen mukaan.

Mausta papupata oman maun mukaan. Minä laitan aina juustokuminaa ja korianterinsiemeniä, tällä kertaa laitoin aika vähän chiliä, mutta hyvää 'bassoa' ruokaan tuo muutama ruokalusikallinen paprikajauhetta. Suolaa en lopulta laittanut lainkaan, makkarat toivat sitä ruokaan ihan tarpeeksi, siksi tämän tyyppisessä ruoassa kannattaa odottaa ihan viimehetkeen saakka ennen ruoan suolaamista. 

Nuotiopapupata

  • n. 4 dl kuivattuja papuja (kidney tai mustapapu tai molempia)
  • 1 tl merisuolaa
  • 1 laakerinlehti
  • 2 tölkkiä tomaattimurskaa
  • n. 200 g makkaraa
  • 5 pientä sipulia
  • 4 valkosipulin kynttä
  • mausteita: korianterinsiemeniä, juustokuminansiemeniä, paprikajauhetta, chiliä, kardemummaa, muutama neilikka
  • (suolaa)
  • vettä

Liota papuja 8h reilussa vedessä ja huuhtele, laita tuoreen veden kanssa kattilaan ja mausta teelusikallisella suolaa ja laakerinlehdellä. Kiehauta, anna porista 5 minuuttia vilkkaasti ja kuori pintaan kertyvä vaahto. Laske lämpöä ja keitä papuja miedolla porinalla tunnin verran tai kunnes niissä ei ole enää purutuntumaa. -Laitan yleensä pavut likoamaan muutamaa päivää ennen padan tekoa samalla kun keittelen aamukahvia ja keitän pavut kypsiksi kun tulen töistä kotiin. Kypsät pavut säilyvät keitinliemineen jääkaapissa 2 päivää. 

Laita keitetyt pavut ja osa keitinliemestä pataan, heitä laakerinlehti pois. Lisää pataan tomaattimurska ja pilko mukaan makkarat, kuori joukkoon sipulit sekä valkosipulin kynnet, jotka voit leikata pituussuunnassa kahtia. Lisää mausteet ja sen verran vettä että pavut juuri ja juuri peittyvät nesteeseen. Sekoita ja kiehauta. 

Laita pata nuotiolla kuumaan paikkaan niin, että se porisee kevyesti, esimerkiksi kivien päälle jotka on kuumennettu polttamalla niiden päällä puita. Kohenna tulta ja lisää puita niin, että pata pysyy koko ajan kuumana ja porisee kevyesti, mutta ei pala pohjaan tai ole liekkien ympäröimänä. Työnnä hiillostuneita karahkoja lähemmäs tai kauemmas pataa, jotta saan ylläpidettyä hyvän lämmön. Jos nuotio äityy liian kuumaksi tai liekehtii liikaa, nosta pata hetkeksi sivuun huilaamaan. 

Anna padan hautua 3-4 tuntia, tai kunnes padan liemi muuttuu juoksevasta paksuksi ja kastikemaiseksi ja pavut ovat pehmeitä, sipulit kypsiä ja makku sekä tuoksu herkullinen. Nosta valmis ruoka sivuun ja anna jäähtyä hetken, sekoita pohjaa myöten ja tarkista maku. Lisää tässä vaiheessa tarvittaessa suolaa tai muita mausteita. 

Tarjoa creme fraichen ja haluamiesi kastikkeiden ja mausteiden kera. Jos sinulla on aikaa, leivo sivuun maissileipää, jonka ohjeen löydät Mökin Keittokirjasta. 

Kirjan löydät esimerkiksi täältä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö
Yhteystyössä Keiju:n kanssa

Joka kesän ensimmäinen grilliateria jää mieleen. Tänä vuonna mökki laitettiin kesäkuntoon kreikkalaisilla mauilla siivitettynä ja grillasin aivan ihanan lämpimän kesäkurpitsasalaatin. Sitä valmistaessa tuli mieleen miten helppoa kasvisten grillaaminen oikein onkaan. Silti tänäkin kesänä monilla mökeillä uitetaan kasviksia ihan turhaan grillikastikkeissa ja marinadeissa, kun vähemmälläkin vaivalla saisi enemmän makua. Tässä tulee vihannesten grillaamisen ABC! 

 

On aika korkata mökki ja ottaa vastaan kuumat kesäviikonloput sekä sateiset vapaapäivät kesämökin vällyjen alla. Räsymatot tampataan, ikkunat pestään ja keittiö varustellaan taas valmiiksi kesäruokien kokkailuille. Meidän pieni kesäasuttava mökki järven rannalla on rentoilun päämaja. Täällä elämä pyörii ruoan, saunomisen ja ulkonaluumuilun ympärillä. 

Kesäkeittiöni on simppeli, mutta toimiva!
Kesäkeittiöni on simppeli, mutta toimiva!

Tänäkin kesänä grillataan ja otetaan kaikki irti mahdollisuudesta kokkailla ulkoilmassa. Meidän mökillä kesäkeittiön virkaa toimittaa pieni grilli ja sen viereen viritetty vanha klaffipöytä, joka toimii sekä kokin että tiskaajan työtasona. Kernimuovilla päällystetty pöytä on peräisin vuosikymmeniä ennen minun tuloani tähän perheeseen. Kesä alkaa kun nostan sen nojaamasta puukasan vierestä keskelle pihaa ja pyyhin puhtaaksi hämähäkin seiteistä. 

Mökille kannamme joka kesän aluksi uudet tarvikkeet. Tuodaan pastaa, tölkkielintarvikkeita, vissyä ja aina uudet öljyt, mausteet ja soosit. Koko keittiö nimittäin tyhjennetään talveksi. Hiirille ja oraville soisin pienen siivun omistani, vaan jyrsijöitä haitallisempaa kuiville elintarvikkeille ja kastikkeille on mökin ilmasto. 

Öljyt, sinapit, paprikajauheet ja suolat eivät avaamisen jälkeen kestä talven yli. Lämpötilan vaihtelut, kostea ilma ja valo heikentävät niiden makua. Mieluummin otan syksyllä kaiken kotiin kaupunkiin ja käytän talven aikana pois, kuin maustan taas seuraavana kesänä vuosikerta-kardemummalla, joka maistuu talven jäljiltä enää pahvilta. 

Mausteista kannattaa ottaa vain ne mitä sinä oikeasti käytät ruoanlaitossasi. Jokaista sorttia ei tarvitse olla. 

Öljyistä ehdoton on rypsiöljy. Sillä sivelen grillattavat lihat ja kasvikset, mutta myös sipaisen muutaman tipan muurinpohjapannuun joka käytön jälkeen, jotta pannu pysyy käyttövalmiina seuraavaan kertaan. Joka kevät ohjelmassa on myös grillin huolto, jolloin rypsiöljy viimeistelee hinkattujen grilliritilöiden pinnan. 

Rypsiöljyistä ruoanlaittoon klassisen rypsin lisäksi tykkään käyttää maukasta kylmäpuristettua rypsiöljyä maustamiseen ja salaatinkastikkeisiin. Uusi tuttavuus on sitruunalla maustettu rypsiöljy, jolla voi myös paistaa. Muita mökkielämään sopivia öljyjä löytyy täältä lisää!

Mausteita ei tarvitse ostaa kokonaisia uusia purtiloita, riittää kun ottaa sen verran mitä kauden aikana käyttää – on helpompaa täydentää suosituimpien mausteiden varastoja kuin ihmetellä syksyllä kaupungissa miten saa käytettyä kaksi purkillista kurkumaa ennen kuin ne vanhenevat. 
Mausteita ei tarvitse ostaa kokonaisia uusia purtiloita, riittää kun ottaa sen verran mitä kauden aikana käyttää – on helpompaa täydentää suosituimpien mausteiden varastoja kuin ihmetellä syksyllä kaupungissa miten saa käytettyä kaksi purkillista kurkumaa ennen kuin ne vanhenevat. 

No miten sitten käytän öljyjä ja kaikkia mökille kantamiani mausteita? Marinadit ovat ehdottomasti paikallaan grillattaville lihoille ja jauhelihakebakot saavat omat mausteensa, mutta ihan oma juttunsa on kasvikset. Niitä ei nimittäin kannata marinoida laisinkaan. 

Suolaa lukuun ottamatta mausteiden imeyttäminen raakoihin vihanneksiin on aika vaikeaa ja jopa ihan turhaa, kun marinadi hulahtaa kuitenkin heti pois vihannesten liukkaasta pinnasta kun nostat ne grilliin. Sen sijaan että heittäisin marinadini harakoille ennen kasvisten lisäämistä grilliin, lisään makukastikkeen kasviksiin vasta sen jälkeen kun olen paahtanut ne kypsiksi. Kuumat, kypsät kasvikset oikein imaisevat itseensä makuaineita ja esimarinoinnin sijasta grillin äärelle kannattaakin varata aikaa kasvisten jälkimaustamiseen. 

Rypsiöljyä kuluu kesäkeittiössäni. Ennen grillauksen aloitusta kaadan sitä valmiiksi kippoon, josta öljyä on helppo sivellä grillattavien päälle tai suoraan grillin ritilöille estämään ruokien takertumista.
Rypsiöljyä kuluu kesäkeittiössäni. Ennen grillauksen aloitusta kaadan sitä valmiiksi kippoon, josta öljyä on helppo sivellä grillattavien päälle tai suoraan grillin ritilöille estämään ruokien takertumista.

Kasvisten grillaamisessa on tärkeää sivellä ne öljyllä. Öljy pitää kasviksen pinnan kosteana, auttaa sen pintaa paahtumaan ja estää kosteaa kasvista, kuten leikattua kesäkurpitsaa takertumasta grillin ritilään.
Kasvisten grillaamisessa on tärkeää sivellä ne öljyllä. Öljy pitää kasviksen pinnan kosteana, auttaa sen pintaa paahtumaan ja estää kosteaa kasvista, kuten leikattua kesäkurpitsaa takertumasta grillin ritilään.

Ennen grillaamista pikkusormet voivat ripotella kasviksien leikatuille pinnoille suolaa.
Ennen grillaamista pikkusormet voivat ripotella kasviksien leikatuille pinnoille suolaa.

Toinen tapa maustaa grillikasviksia on tehdä niille sivelykastike, jota voidellaan kasviksiin sitä mukaa kun ne grillaantuvat. Sivelykastikkeeseen olisi hyvä lisätä sokeria tai hunajaa, joka auttaa kastikkeen takertumista paahtuvan kasviksen pintaan. 

Lue alta mun vihannesten grillauksen ABC. Syventäviä tietoja löytyy osoitteesta https://www.keiju.fi/oljyakatemia/kurssi-6-grillauksen-perusperiaatteet/ jossa voit myös suorittaa öljyakatemian grillauskurssin, oppia muitakin kullanarvoisia kokkausvinkkejä ja jopa voittaa tuotepalkintoja. 

Vihannesten grillaamisen ABC:n jälkeen sormesi varmasti syyhyävät päästä grillin ääreen? Kokeilepa seuraavalla kerralla lämmintä kesäkurpitsasalaattiani, löydät sen reseptin jutun lopusta! Mukana myös lammaskebakkojen ja hurmaavan tomaattikastikkeen ohje. 

VIHANNESTEN GRILLAAMISEN ABC

  • Harvaa vihannesta kannattaa marinoida. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (esim. herkkusienet) raaka vihannes ei ime itseensä marinadin aineksia, joten marinointi on mausteiden ja ajan hukkaan heittämistä.
  • Ennen grillausta voitele kasvikset rypsiöljyllä joka estää niiden kuivumisen ja auttaa paahtamisessa. Suolaa voi ripotella leikkauspinnoille. 
  • Kasvikset kannattaa maustaa vasta grillaamisen jälkeen, eli nosta grillatut vihannekset vuokaan ja lisää maustekastike tai mausta sitruunalla/etikalla, mausteilla ja yrtiellä ja tarjoa. Toinen tapa on sivellä kasviksia grillaamisen aikana grillauskastikkeella; sivele kastike kuuman kasviksen pintaan ja kääntele kasviksia usein ja sivele kastike aina juuri käännetylle pinnalle. 
  • Kasvikset, kuten lihakin tarvitsevat onnistuakseen kuuman grillin tai kunnon hiilloksen. Malta siis odottaa että grilli on valmis ennen kuin lisäät kasvikset.  
  • Huomioi että vihanneksissa voi mennä kauemmin kuin lihoissa kuten pihvit tai makkarat. Etenkin ’kovat’ vihannekset kuten paprika, sipuli, maissi ja kokonaisena grillattu munakoiso ottavat kypsyäkseen kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. 
  • Älä anna liekkien nuolla grillattavia vihanneksia. Liekki nokeaa vihannesten pinnan eikä noki maistu hyvältä. Noki on eri asia kuin tummaksi paahtunut pinta lihassa ja kasviksissa. Jos liekit alkavat nousemaan, nosta grillattavat ruoat sivuun tai grillin ’piippuhyllylle’ ja odota liekkien laantumista.

 

Sivelen myös aina pihvit ja lihat rypsiöljyllä ennen grilliin laittamista.
Sivelen myös aina pihvit ja lihat rypsiöljyllä ennen grilliin laittamista.


Juuri grillistä nostetut kuumat kasvikset imevät itseensä maut helposti. Yksinkertaisimmillaan kasvisten maustaminen on sitruunamehun tai etikan pirskottelua ja yrttien lisäämistä. 
Juuri grillistä nostetut kuumat kasvikset imevät itseensä maut helposti. Yksinkertaisimmillaan kasvisten maustaminen on sitruunamehun tai etikan pirskottelua ja yrttien lisäämistä. 

LÄMMIN KESÄKURPITSASALAATTI

  • 2 kesäkurpitsaa
  • n. 3 rkl Keiju rypsiöljyä
  • suolaa
  • 100 g fetajuustoa
  • minttua
  • ½ sitruuna
  • (mausteita, esim. juustokuminansiemeniä & chililastuja tai mustapippuria ja seesaminsiemeniä)

Leikkaa kesäkurpitsat keskeltä kahtia ja puolikkaat pituussuunnassa kolmeen, reilun sentin paksuun viipaleeseen. Asettele viipaleet leikkuulaudalle leikkauspinta ylöspäin. Voitele palat rypsiöljyllä ja mausta suolalla. 

Nosta kesäkurpitsaviipaleet grilliin öljytty puoli alaspäin. Voitele viipaleiden paahtuessa myös toinen puoli. Grillaa kuumassa grillissä noin 2 minuuttia, tai kunnes viipaleet ovat paahtuneet, käännä ja paahda myös toiselta puolelta. 

Nosta viipaleet tarjoiluvadille. Purista kesäkurpitsoille sitruunamehua ja murusta fetajuusto kesäkurpitsojen päälle. Viimeistele repimällä päälle tuoretta minttua ja ripottelemalla kesäkurpitsaviipaleiden päälle rouheita mausteita. 

 

LAMMASKEBAKOT & TOMAATTIKASTIKE

  • 400 g karitsan jauhelihaa
  • 1 valkosipulin kynsi, raastettuna
  • 1 tl kuivattua meiramia
  • 1 tl juustokuminaa
  • ½ tl kardemummaa
  • 1 tl suolaa
  • 2 rkl korppujauhoja
  • 1 kananmuna
  • Keiju rypsiöljyä grillaamiseen

Tomaattikastike

  • 1 dl saksanpähkinöitä
  • 1 punainen paprika
  • 1 prk aurinkokuivattuja tomaatteja
  • n. 2 rkl sitruunan mehua
  • n. 2 rkl Keiju tomaatti, valkosipuli & yrttiöljyä

Yhdistä jauheliha, valkosipuli, kuivat mausteet, korppujauhot ja kananmuna kulhossa. Sekoita ja laita jääkaappiin maustumaan. 

Tee tomaattikastike. Laita saksanpähkinät likoamaan lämpimään veteen puoleksi tunniksi. Poista paprikasta kanta ja siemenet ja pilko muutamaan osaan. Valuta aurinkokuivatut tomaatit siivilässä ja huuhtele kylmällä vedellä. Valuta saksanpähkinät. Laita kaikki ainekset öljyä lukuun ottamatta tehosekoittimeen. Käynnistä tehosekoitin ja jauha sileäksi tahnaksi, samalla lisäten öljyä ohuena norona kunnes saat pehmeän tahnamaisen koostumuksen. Laita jääkaappiin vetäytymään. 

Muotoile jauhelihasta 4-6 kebakkoa ja laita vartaisiin. Sivele kebakot rypsiöljyllä jotta ne eivät takerru grillin ritilöihin. Grillaa kebakot kuumassa grillissä kypsiksi, käännellen kebakkoja jotta ne ruskistuvat joka puolelta. Tarjoa kylmän kastikkeen kera. 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Vaikka tämän reseptin kehitin vuosia sitten, on se kullankallis joka kevät, kun jaan ystäville ideoita juhlatarjoiluihin. Lohismushit ovat simppelit valmistaa ja laittaa esille. Niiden juju on lainattu japanilaisista makisusheista, ja jos pidät kauniista pienistä syötävistä, kokeile tätä reseptiä!

Kehitin reseptin aikoinaan Pågenille, kun tutustuin ensimmäistä kertaa heidän leipiinsä. Limpukka on pehmeä ja ruotsalaiseen tyyliin makea ruisleipä, joka sisältää myös puolukkaa. Limpukka on antoisa leipä kokkailuun, koska se on niin pehmeä, joten siihen voi haukata helposti kylmänä ja lämpimänä. 

No mitä on smushit? Tanskalainen Royal Smushi -kahvila on kehittänyt nämä pienet suupalat, jotka ovat mini-smörrebrödejä, yhdellä suupalalla nautittaviksi tarkoitettuja leipäsiä. Kävimme vuosientakaisella Köpiksen-reissulla maistelemassa kahvilan herkkuja, jotka menivät jo ruokataiteen ja näpertelyn puolelle! 

Ja niin keksin, että Limpukasta voisi tehdä smusheja. Täyttää itse maustetulla tuorejuustolla ja kääriä graaviloheen kuin makirullan. Rulla yöksi jääkaappiin kelmuun käärittynä maustumaan ja juhlapäivänä suupaloiksi ja esille. Simppeliä! 

Alkuperäinen resepti löytyy täältä, sivuilla on sekä ihanan kesäisen riimihärkärullan että lohi-surimirullan ohjeet: https://pagen.fi/inspiration/reseptit/limpukkamakit/

Tällä kertaa halusin kuitenkin yksinkertaistaa ja täytin rullat tuorejuustolla ja kurkkuviipaleilla ja käärin loheen. Varsinkin jos omiin juhliin on tulossa sen seitsemää sorttia tarjottavaa, on parempi kun maut ovat selkeitä. Ja kyllähän juhlien valmisteluita helpottaa mitä suoraviivaisempia reseptejä aikoo kokata!  

Tuorejuuston voi maustaa ihan miten itse haluaa – tällä kertaa laitoin ruohosipulia – mutta wasabitahna, tilli tai piparjuurikin toimivat hyvin. Jätä valmiiksi maustetut tuorejuustot kaupan hyllylle ja mausta tuorejuusto itse; saat kaksinverroin maukkaampaa ja raikkaamman makuista tuorejuustoa! 

Valitse kaupassa mahdollisimman ohuita, mutta laakeita lohisiivuja, jotta kääriminen olisi helpompaa. Käytä käärimisessä sushin käärimisestä tuttua tekniikkaa, mutta laita bambumaton sijasta kelmu, johon rulla myös lopuksi kääritään jääkaapissa muhimista varten. Reseptin perässä seuraa muutama kuva työvaiheista. 

Alla olevalla reseptillä tulee kaksi tankoa, josta kustakin tulee noin 10 palaa. Eli 20 suupalaa. Tuorejuustoa jää tässä yli, mutta ainakin meillä sitä on sivelty voileipien väliin ja syöty myös grilliruoan kanssa. 

Lohismushit

n. 20 palaa
  • n. 400 g kylmäsavulohta tai graavilohta
  • 4 viipaletta Pågen Limpukkaa
  • 1 pkt (200g) maustamatonta tuorejuustoa
  • 2 rkl hienonnettua ruohosipulia (tai wasabia, tuoretta tilliä, piparjuurta, mätitahnaa...)
  • kurkkua, kuorittuna ja ohuiksi viipaleiksi leikattuna
  • koristeeksi yrttejä ja seesaminsiemeniä

Sekoita ruohosipuli (tai haluamasi mausteet) tuorejuustoon. Voitele kaksi limpukkaviipaletta n. ½ cm kerroksella tuorejuustoa, paina niille kevyesti toisista paloista kannet jotta saat kaksi paksua veileipää. Leikkaa voileivät pituussuunnassa kahdeksi tangoksi ja siisti reunat pois. Tasoita tangot veitsellä niin että saat yhdistettyä aina kaksi tankoa yhdeksi pitkäksi. 

Levitä iso pala kelmua leikkuulaudalle. Tee lohiviipaleista kelmulle suorakaiteen muotoinen levy niin, että palat menevät kevyesti päälekkäin. Koon olisi hyvä olla leipätankojen pituinen ja noin 15cm korkea, jotta lohi riittää leipärullien ymärille.

Asettele leipätangot lohen reunalle lähelle itseäsi ja lähde kierittämään rullaksi kelmun avulla. Vedä kelmu pois rullan välistä kun saavutat puolenvälin, jotta se ei rullaannu täytteiden väliin. Lopuksi kääri kelmu tiukasti koko tangon ympärille ja laita leipätangot jääkaappiin tarjottimen päälle vetäytymään. 

Juhlapäivänä avaa kelmu ja leikkaa tangot terävällä veitsellä suupaloiksi. Pyyhi veistä palojen leikkaamisen välillä märällä keittiöliinalla, jotta se ei takerru loheen ja palat pysyvät siisteinä. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat