Kirjoitukset avainsanalla koko perheen ruokaa

Luullinen ja nahallinen kana pysyy mehevänä, vaikka padan kypsymisaika on pitkä.

Tänään töissä iski yhtäkkiä nälkä – en ollut huomannut ajan kulua ja lounasaika oli jo ohi. Minulla ei ole töissä lounasravintolaa eikä kioskia tai kahvilaa, josta hakea ruokaa tai välipalaa: työhuoneeni sijaitsee Pohjois-Helsingissä ja ainoa järkevän kävelymatkan päässä oleva ruokapaikka on Tammiston McDonald’s. Ja turha minun on tässä jeesustella, ettei siellä tule välillä käytyäkin. McFeast-ateria, mmmmm! 

Mutta nyt loppuvuoden haasteeni on ollut tarkastella ruokailutottumuksiani ja syödä tasaisemmin ja terveellisemmin. Enemmän raakoja vihanneksia ja kotona valmistettua perusruokaa. Aitoa nälän tunnetta mielitekojen sijaan ja hyviä arkivalintoja. Joten vastustin burgeriseireenien kutsua ja päätin kurkata työhuoneeni jääkaappiin. 

Perussiistiä sisätyötä tekevän työhuoneeseen verrattuna minulla on mielettömät resurssit tehdä töissä ruokaa, mutta käytettävissä olevat raaka-aineet riippuvat yleensä siitä, mitä kuvauksista on jäänyt yli. Mausteita kuitenkin löytyy aina, ja niiden avulla saa jo pelkästä perunasta maukasta murkinaa. 

Jos on ollut hiljaista kuvausrintamalla, teen yleensä maailman helpointa pastaa, jonka resepti menee näin: Keitetään pasta suolaisessa vedessä, siivilöidään vesi pois. Laitetaan kattila takaisin liedelle, lorotetaan siihen oliiviöljyä ja saksitaan sinne yksi tomaatti ja kaksi valkosipulin kynttä. Freesataan minuutti, lisätään spagu takaisin joukkoon, sekoitetaan ja maustetaan mustapippurilla. Maistuu taivaalliselta ketsupin kanssa – hupsista, paljastus nro 2.: mähän siis rakastan ketsuppia pastan kanssa! 

Tällä viikolla olen kuitenkin myös tehnyt ruokakuvauksia, joten jääkaapissa oli muutakin kuin valo. Keräsin kaapeistani kaikenlaista ruoaksi kelpaavaa tykötarvetta ja setistä tuli tällainen: 

Löysin työlounaan tykötarpeiksi vihreitä linssejä Samassa liemessä -kuvauksista, paketillisen broilerin leikkeitä, kevätsipulia, inkivääriä, tomaattimurskaa, bataatin sekä pari siitakesientä.
Löysin työlounaan tykötarpeiksi vihreitä linssejä Samassa liemessä -kuvauksista, paketillisen broilerin leikkeitä, kevätsipulia, inkivääriä, tomaattimurskaa, bataatin sekä pari siitakesientä.

Koska en jaksanut alkaa hienostelemaan leikkuulaudalla, tein koko ruoan yhteen vuokaan ja iskin uuniin. Sanoinkin työhuoneellani piipahtanelle alakerran Anniinalle, että jos tästä tulee ihan kamalaa, syön sen silti, mutten hiisku kokeilustani kenellekään. Mutta jos tulos olisi herkullinen, postaisin sen blogiini. 

Ja tässä hyvät ystävät on minun Torstain Paras Yhden Vuoan Ruoka! Tulos oli herkullinen, ja vaikka se syntyi jämistä, joita en olisi ehkä muuten keksinyt yhdistää, tuli tästä ruoasta sellainen, jota aion tehdä vastaisuudessakin ihan hakemalla nämä raaka-aineet kaupasta. Koska yhdistin ruoassa työkeikoilta yli jääneitä aineksia, se ei maksanut minulle tällä kerralla mitään, mutta ainekset eivät kaupastakaan ostettuna tee isoa lovea lompakkoon. 

Ruoka oli aivan parasta nautittuna yksin työhuoneeni sohvalla, mutta siitä riitti myös kotiin viemisiksi, joten perheen illallinenkin tuli tehtyä siinä samassa!

 

Torstain Paras Yhden Vuoan Ruoka

kolmelle–neljälle 
  • 1 pkt broilerin rintaleikkeitä
  • 3 dl vihreitä linssejä
  • kevätsipulia
  • 1 bataatti
  • 1 prk tomaattimurskaa
  • 3 rkl intialaista currytahnaa
  • 2 cm pala inkivääriä
  • pari siitakesientä
  • 1 rkl juustokuminaa
  • suolaa
  • vettä tai kasvislientä

Kaada linssit uunivuokaan. Leikkaa perään kevätsipuli ja bataatti.
Kaada linssit uunivuokaan. Leikkaa perään kevätsipuli ja bataatti.
Levitä currytahnaa broilerin rintaleikkeiden nahkapuolen päälle, 1 rkl / rintaleike.
Levitä currytahnaa broilerin rintaleikkeiden nahkapuolen päälle, 1 rkl / rintaleike.
Kaada tomaattimurska vuokaan. Kuori inkivääri ja veistä se pieniksi lastuiksi suoraan vuokaan. Ripottele päälle juustokuminaa ja suolaa teelusikallisen verran (jos käytät kasvislientä veden sijaan, suolaa ei välttämättä tarvitse itse pataan). Asettele rintafileet kasvispedin päälle.
Kaada tomaattimurska vuokaan. Kuori inkivääri ja veistä se pieniksi lastuiksi suoraan vuokaan. Ripottele päälle juustokuminaa ja suolaa teelusikallisen verran (jos käytät kasvislientä veden sijaan, suolaa ei välttämättä tarvitse itse pataan). Asettele rintafileet kasvispedin päälle.
Lisää vettä (tai kasvislientä) sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Paista 200-asteisessa uunissa niin kauan, että kanan pinta rapeutuu, laske sitten lämpöä 175 asteeseen ja jatka paistamista yhteensä noin tunnin ajan, tai kunnes vihreät linssit ovat kypsyneet. Maista lientä kesken paiston ja lisää tarvittaessa suolaa.
Lisää vettä (tai kasvislientä) sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Paista 200-asteisessa uunissa niin kauan, että kanan pinta rapeutuu, laske sitten lämpöä 175 asteeseen ja jatka paistamista yhteensä noin tunnin ajan, tai kunnes vihreät linssit ovat kypsyneet. Maista lientä kesken paiston ja lisää tarvittaessa suolaa.

OHJEET ONNISTUMISEEN: 

  1. Suosittelen aina uunikanaruoissa käyttämään luullista ja nahallista kanaa. Luullinen rintaleike on yksi suosikeistani arkiruokiin, ja jos siis vaan mahdollista, käytä sitä tässä ruoassa. Rintaleike pysyy mehukkaana, nahka suojaa helposti kuivuvaa filettä paiston ajan. Luut ja nahat voi aina poistaa kanoista ennen tarjoilua, jos ne eivät miellytä kaikkia ruokailijoita. Jos tällaiseen ruokaan käyttää luutonta ja nahtonta fileepihviä, on se takuuvarmasti ylikypsä siinä vaiheessa, kun linssit ja bataatti ovat tarpeeksi pehmeitä.  
  2. Lisää mukaan myös muita haluamiasi/jääkaapistasi löytyviä kasviksia. Minä pilkoin vuokaan pari siitakesientä: sopivia vihanneksia tähän vuokaan voisivat olla esimerkiksi paprika, kesäkurpitsa, munakoiso. Tähän ruokaan voi myös vallan hyvin piilottaa nahistuneiden ruukkuyrttien jämiä. 

Tässä vielä lopuksi ohje tekstimuodossa, jos haluat sen copypasteta omaan reseptiarkistoosi. Muista myös, että voit luoda omat tunnukset Kodin Kuvalehden nettiin ja kerätä sinne suosikkijuttujasi ja blogien lemppareita!

Torstain Paras Yhden Vuoan Ruoka

kolmelle–neljälle 
  • 1 pkt broilerin rintaleikkeitä
  • 3 dl vihreitä linssejä
  • 1 bataatti
  • kevätsipulia
  • 1 prk tomaattimurskaa
  • 3 rkl intialaista currytahnaa
  • 2 cm pala inkivääriä
  • pari siitakesientä
  • 1 rkl juustokuminaa
  • suolaa
  • vettä tai kasvislientä
  1. Kaada linssit uunivuokaan. Leikkaa perään kevätsipuli ja bataatti. 
  2. Levitä currytahnaa broilerin rintaleikkeiden nahkapuolen päälle, 1 rkl / rintaleike. 
  3. Kaada tomaattimurska vuokaan. Kuori inkivääri, ja veistä se pieniksi lastuiksi suoraan vuokaan. Ripottele päälle juustokuminaa ja suolaa teelusikallisen verran (jos käytät kasvislientä veden sijaan, suolaa ei välttämättä tarvitse itse pataan). 
  4. Asettele rintafileet kasvispedin päälle. Lisää vettä (tai kasvislientä) sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Paista 200-asteisessa uunissa niin kauan, että kanan pinta rapeutuu, laske sitten lämpöä 175 asteeseen ja jatka paistamista yhteensä noin tunnin ajan, tai kunnes vihreät linssit ovat kypsyneet. Maista lientä kesken paiston ja lisää tarvittaessa suolaa. 

Kommentit (2)

Amadea

Vai ettei Pohjois-Helsingissä ole lounaspaikkoja? Ei ole Meri-Tuuli ihan kartalla. Mutta saahan sitä dramatiikkaa blogiin tälläkin tavalla.

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Hei Amadea! 

Pohjois-Helsingissä on todellakin lounaspaikkoja, en väittänyt etteikö näin olisi. Työhuoneeni sijaitsee vaan vähän syrjässä keskellä asuinaluetta ja lähimpään lounaspaikkaan on kävelymatkaa 20 minuuttia, joten 40 minuuttia pelkkiin matkoihin on kesken työpäivän aika paljon aikaa, vaikka kävelylenkki kesken työpäivän olisikin oikein mieleinen ja tekisi hyvää. 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sloppy Joen idea on yksinkertainen: jauhelihakastiketta sämpylän väliin ja ääntä kohti!

Kun lisukeriisin keittäminen tuntuu liian työläältä eikä veitsi pysy kädessä sipulin pilkkomiseksi, vedetään mutkat suoriksi, mausta tinkimättä. Tällä viikolla me sekoitettiin laiskuuttamme pakkaa ja kokeiltiin miltä maistuisi jauhelihakastike sämpylän välissä, eli Ameriikan Sloppy Joe!

Jenkkiläinen Sloppy Joe on perinteinen mättöruoka, jossa jauhelihakastike mätetään sämpylän väliin ja sitten vaan herkutellaan. Sloppy Joe on niin arkea, että jenkeissä kaupoista saa kaikenlaisia aiheeseen liittyviä puolivalmisteita, aina maustesekoituksista valmiiseen Sloppy Joe -jauhelihakastikkeeseen. 

No minusta jauhelihakastikkeen teko on niin helppoa, etten kuuna päivänä ostaisi sitä valmiina. Meidän ruokapöytään jauhelihakastike päätyi sämpylän välissä, kun palasin työmatkalta. Vain huomatakseni, että jääkaapissa oli kaksi pakettia työkeikalta yli jäänyttä porsaan jauhelihaa, jotka piti käyttää pois samana iltana. Päätin tehdä kerralla seuraavan viikon safkat. 

Olin niin reporanka, että kaikenlainen pilkkominen tuntui aivan liian isolta ponnistelulta, joten kaivoin esiin yleiskoneeni ja päätin pistää kaiken silpuksi. Jääkaapista löytyi punajuuria, porkkanoita ja selleriä. Niillä saisi kastikkeeseen jatketta, jotta soosi ei olisi pelkkää jauhelihaa ja niinpä raastoin ne yleiskoneessa hienoksi raasteeksi.
Olin niin reporanka, että kaikenlainen pilkkominen tuntui aivan liian isolta ponnistelulta, joten kaivoin esiin yleiskoneeni ja päätin pistää kaiken silpuksi. Jääkaapista löytyi punajuuria, porkkanoita ja selleriä. Niillä saisi kastikkeeseen jatketta, jotta soosi ei olisi pelkkää jauhelihaa ja niinpä raastoin ne yleiskoneessa hienoksi raasteeksi.

Prööt! Yleiskoneen seuraaminen vetää vertoja piirretyille.
Prööt! Yleiskoneen seuraaminen vetää vertoja piirretyille.

Raaste vaan isoon kasariin ja niin syntyi jauhelihakastikkeen pohja.
Raaste vaan isoon kasariin ja niin syntyi jauhelihakastikkeen pohja.

Jauhelihat heitin kuullotettujen kasvisten perään ja paistelin keskilämmöllä kypsiksi.
Jauhelihat heitin kuullotettujen kasvisten perään ja paistelin keskilämmöllä kypsiksi.

Perinteiseen Sloppy Joe –-soosiin ei tule papuja, mutta me rakastetaan papuja ja ollaan huomattu, että pavut, herneet ja maissi ruoassa ovat sellaisia täkyjä, joilla saadaan myös poika syömään lähes mitä vaan.
Perinteiseen Sloppy Joe –-soosiin ei tule papuja, mutta me rakastetaan papuja ja ollaan huomattu, että pavut, herneet ja maissi ruoassa ovat sellaisia täkyjä, joilla saadaan myös poika syömään lähes mitä vaan.

Kun kastike alkaa saostumaan ja pintaan nousevat kuplat ovat herkullisen tahmeannäköisiä, ollaan lähellä valmistumista. Halusin soosiin kunnon valkosipulin potkua, joten sen sijaan, että lisäsin sen alussa muiden kasvisten kanssa, raastoin sen lopussa suoraan kastikkeeseen. Raastin on nykyään mun luottovehje kaikissa valkosipuliasioissa.
Kun kastike alkaa saostumaan ja pintaan nousevat kuplat ovat herkullisen tahmeannäköisiä, ollaan lähellä valmistumista. Halusin soosiin kunnon valkosipulin potkua, joten sen sijaan, että lisäsin sen alussa muiden kasvisten kanssa, raastoin sen lopussa suoraan kastikkeeseen. Raastin on nykyään mun luottovehje kaikissa valkosipuliasioissa.

Niin oli syntynyt juureksilla maustettu jauhelihakastike, joka maistui hevin viikonlopun jälkeen taivaalliselta sämpylän välissä, chilisoosilla lotrattuna!
Niin oli syntynyt juureksilla maustettu jauhelihakastike, joka maistui hevin viikonlopun jälkeen taivaalliselta sämpylän välissä, chilisoosilla lotrattuna!

Nappaa alta mun resepti juureksilla höystettyyn Sloppy Joe -kastikkeeseen ja syö sitä vaikka sämpylän välissä tai ihan perinteisen lisukkeen kera, tyyli on vapaa! 

Juureksilla höystetty Sloppy Joe

n. 10 annosta
  • 800 g porsaan jauhelihaa (tai kalkkunaa, broileria tai naudanlihaa)
  • 2 punajuurta
  • 4 porkkanaa
  • 2 sellerin vartta
  • 1 purkki tomaattimurskaa + purkillisen verran vettä
  • 1 purkki valkoisia papuja tomaattikastikkeessa + ½ purkillista vettä
  • 2 valkosipulin kynttä
  • n. 2 tl paprikajauhetta
  • n. 2 rkl Worcestershirekastiketta
  • mustapippuria 
  • suolaa
  • 1 rkl öljyä paistamiseen

Kuori ja raasta juurekset ja selleri. Kuumenna öljy isossa kasarissa keskilämmöllä ja kuullota kasvisraastetta öljyssä 5 minuuttia. Lisää sitten jauheliha, sekoittele ja riko lastalla, kunnes jauheliha on murua ja kypsynyt kokonaan. 

Lisää tomaattimurska, täytä purkki kylmällä vedellä ja kaada sekin perään. Lisää myös pavut tomaattikastikkeessa, valuta purkkiin kylmää vettä ja huljuttele niin, että saat kaikki kastikkeet purkista mukaan. Kaada kasariin ainesten sekaan. Sekoita ja anna hautua 10–15 minuuttia, sekoitellen välillä. Kastike alkaa olemaan valmista, kun se keittyy kasaan paksuksi eikä ole enää vetinen. 

Raasta joukkoon valkosipuli. Lisää myös paprikajauhe ja Worcestershiresoosi. Sekoita ja tarkista suola, lisää tarvittaessa. Mausta mustapippurilla. 

Ohjeet onnistumiseen: 

  1. Nyt ei kikkailla ciabattoilla tai paistopisteiden rapeakuorisilla sämpylöillä! Sämpyläksi kannattaa valita mahdollisimman tavallinen ja arkinen sämpylä, sellainen pehmeä, joka on tuttu kouluretkien eväspusseista. Pehmeä sämpylä imee itseensä kastiketta ja on helppo syödä. Sloppy Joe -soosia voi myös hyvin lusikoida burgersämpylöiden tai hodareiden väliin, jos leipiä on jäänyt yli esimerkiksi vikonlopun kekkereiltä. 
  2. Pidin mausteet aika minimissä, jotta kastiketta voisi käyttää tulevina päivinä mahdollisimman monipuolisesti eikä se olisi liian tulista lapselle. Tätä reseptiä kannattaa tietenkin muokata oman maun mukaan ja maustaa vahvasti, jos siltä tuntuu. 
  3. Käytin tähän perinteisiä tomaattikastikkeessa olevia papuja, mutta muutkin pavut käyvät. Tomaattikastikepavuissa on jonkun verran sokeria, joten jos et käytä niitä, tarkista vielä lopussa myös kastikkeen makeus. Käyttämästäsi tomaattimurskalajikkeesta riippuen kastike saattaa tarvita ripauksen sokeria, joka pyöristää maut. Usein, kun maistaa valmistamaansa kastiketta ja tuntuu siltä, että se ei ole aivan maalissa, sopivaksi korjausliikkeeksi riittää yleensä joko ripaus suolaa, sokeria tai pikkutilkka etikkaa (tai tässä tapauksessa käyttämääni Worcestershirekastiketta). 
  4. Tällä reseptillä tulee kerralla todella paljon jauhelihakastiketta, meidän kolmihenkinen perhe, (joista yksi on hyvin pieniruokainen) söi tätä neljänä päivänä putkeen, eli sanoisin annoksia tulevan noin 10. 
  5. Jauhelihakastike maistuu myös riisin ja uuniperunoiden kera, mutta kokeile sitä myös cannelonien tai tortillojen täytteeksi. Kun kastiketta oli viimeisenä päivänä jäljellä enää desin verran, lämmitin sen ja tarjoilin leivälle levitettynä kera paistetun kananmunan. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Alf pääsi perunannostoon ensimmäistä kertaa elämässään.
Alf pääsi perunannostoon ensimmäistä kertaa elämässään.

Ennen kuin kurpitsat saapuvat kauppaan ja tykitän blogini tukkoon oranssia väriä, on vielä hyvin aikaa jakaa sadonkorjuuresepti, joka sopii hyvin keskelle viikkoa, sillä tämä valmistuu alle puolessa tunnissa! 

Viime viikonloppuna poikamme Alf osallistui ensimmäistä kertaa sadonkorjuuseen. Hän on koko kesän innokkaasti kastellut meidän taloyhtiön viljelylaareja ja omia kenkiään, mutta nyt päästiin tositoimiin, kun hän pääsi kummitätinsä ohjauksessa perunannostoon. Vaaleankeltaisten, kiiltävien perunoiden kaivaminen tummasta mullasta on aika koukuttavaa puuhaa, ihan jokaikäiselle. Mukaan kälyni pihalta saimme paitsi Alfin ekat perunat, myös upeita minikesäkurpitsoita kukintoineen, herneitä ja purjon. 

Näistä kaikista kasviksista, kuvauksista ylijääneistä viiriäisenmunista sekä kaapista löytyneestä Appenzeller-juuston pätkästä syntyi valloittavan makuinen sadonkorjuu-raclette. 

Sveitsiläinen raclette tarkoitti lapsuudessani teflonpinnotteista, sähköllä toimivaa pöytägrillihökötystä, joka asetettiin keskelle ruokapöytää, ja jolla pystyi sekä sulattamaan juustoa että paistamaan aivan liian miedolla lämmöllä (lue: hauduttamaan) juuston kaveriksi vihanneksia. 

Tämä 90-luvun raclette oli kalpea versio alkuperäisestä raclettesta, jossa sveitsiläistä juustoa sulatetaan suoraan kiekosta tulen äärellä ja kaavitaan lautaselle perunoiden, kuivalihojen ja talon pikkeleiden kanssa nautittavaksi. Kumpaa sinä mieluummin nauttisit mäessä vietetyn päivän päätteeksi? 

Koska nämä kaksi tarjoilutapaa ovat niin kaukana toisistaan, on väliin mahduttava monen moista versiota raclettesta, joten rohkeasti kutsun tätä minunkin ruokaa racletteksi. Tein omenoista sivuun nopean omenasalsan ja kurpitsankukat täytin ricotalla ja leivitin taikinassa ja paistoin makupaloiksi ruuan sivuun – sitä reseptiä en tosin tällä kertaa jaa, sillä se vaatii vielä tarkennuksia. Ja tässä taisi olla minun osaltani tämän kesän viimeiset kurpitsankukat, joten palaan asiaan sitten ensi vuonna. 

Tarjoa sadonkorjuu-raclettea vaikka jo tänään illalla tai viikonlopun brunssilla. Nyt ei muuta kuin toreille ja kasvimaille penkomaan aineksia! 

Ohjeet onnistumiseen: 

  • Tärkeää reseptissä on panostaa juustoon, eli ostaa hyvin sulavaa ja voimakkaan makuista alppijuustoa, kuten Appenzelleriä tai Gruyereä. 
  • Laita sadonkorjuu-racletteen ainakin perunaa ja purjoa, niistä tulee hyvä pohja ruualle. Mukaan sopivat reseptini ainesten lisäksi tai sijasta esimerkiksi lehtikaali, hillosipulit ja cocktailkurkut, pensaspavut, fenkoli ja pinaatti. Tämä resepti on hyvä kaapintyhjennysruoka ja täkyiksi ruokaan voi laittaa kaikkien perheenjäsenten lempikasviksia, meillä niitä oli Alfia varten ruokaan lisätyt herneet. 
  • Muna ei ole suinkaan pakollinen tässä reseptissä, halusin vaan käyttää viiriäisen munat pois kaapista pyörimästä. Ne kuitenkin toivat ruokaan hyvän lisän ja aion vastaisuudessakin laittaa kananmunaa, kun teen sadonkorjuu-racletteani! 

SADONKORJUU-RACLETTE

neljälle, valmistusaika 30 minuuttia
  • 12 uutta perunaa
  • pientä kesäkurpitsaa
  • 1 purjo 
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 1 dl tuoreita herneitä
  • 10 viiriäisenmunaa (tai 4 kananmunaa)
  • 100 g Appenzeller-juustoa
  • loraus valkoviiniä
  • 1 rosmariinin oksa
  • 2 timjamin oksa
  • oliiviöljyä paistamiseen
  • suolaa

Lämmitä uuni 220 asteeseen grillivastuksin. 

Leikkaa isommat potut puoliksi pituussuunnassa ja keitä kaikki kypsiksi suolatussa vedessä, noin 13 minuuttia. 

Viipaloi kesäkurpitsa. Halkaise purjo pituussuunnassa kahtia ja pese huolellisesti mullasta, suikaloi. Kuori valkosipulit ja liiskaa veitsen lappeella ja pilko liiskatut kynnet muutamaan osaan.

Kuumenna loraus oliiviöljyä uunin kestävässä pannussa. Lisää kesäkurpitsaviipaleet (sekä käyttämäsi ’kovat’ vihannekset, kuten fenkoli) ja ruskista, lisää sitten purjo, valkosipulin kynnet sekä yrttioksat ja jatka paistelua kunnes purjo on pehmennyt. Lisää valkoviini, kiehauta ja nosta pois liedeltä. 

Lisää keitetyt perunat ja herneet (sekä käyttämäsi pehmeät vihannekset, kuten lehtikaali) vuokaan, painele aineksia purjopaistokseen niin, että ne ovat mukavasti sekaisin. Raasta päälle juusto. Riko munat vuokaan ja nosta uuniin. Paista uunissa 5–10 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut ja munat kypsyneet. Tarjoa kuumana. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Korealainen bibimbap on helppo ja herkullinen arkiruoka, joka tehdään meillä nyhtökaurasta. 

Nyt paljastan teille suosikkivegeruokamme mökillä ja kaupungissa. On niitä kasvisruokia, joissa kauden raaka-aineille näytetään lämpöä ja ne maustetaan kevyesti, jotta kasvien herkät omat aromit pääsevät loistamaan. Ja sitten on niitä kasvisruokia, joita syödessä tulee sotku ja joissa on tulta, tappuraa ja reheviä makuja. Sellainen on meidän perheen nyhtökaurabibimbap, jota me tehdään aina uudestaan ja uudestaan, koska se on vaan niin herkullista ja sopii täydellisesti arkikokkailuun! 

Kun mieheni ja minä tapasimme, menimme tarinamme alussa yksillä treffeillä Kruununhaassa sijaitsevaan Korea Houseen illalliselle, jossa tilasimme talon naudanlihabibimbapia. Annokseen kuuluu riisipeti, jonka päällä on kasviksia, mausteista paistettua naudanlihaa, yksi paistettu kananmuna (juoksevalla keltuaisella!) sekä kunnon köntti Gochujang-tahnaa. Ruoka syödään niin, että kaikki sotketaan keskenään syömäpuikoilla ja syödään. Simppeliä, eikä lainkaan kaunista, mutta herkullista! 

Sinä kesänä tuleva aviomieheni opetti minulle myös oman piknik-bravuurinsa: hänellä oli tapana hakea Korea Housen bibimbap-annos mukaansa ja mennä läheiseen Tervasaareen nurmikolle pötköttämään ja herkuttelemaan. Ja niin mekin sinä kesänä teimme useampaan otteeseen ja loppu onkin historiaa. 

Gochujang on korealaista fermentoiduista pavuista ja chilistä valistettua tahnaa, jolla on lempeä ja pyöreä tulisuus. Koreassa sitä käytetään ruuanvalmistuksessa ja tarjotaan myös pöydässä yhtenä lisukkeena. Gochujangia saa nykyään monista marketeista ympäri Suomen ja jos ei löydy, kauppias saa sitä helposti tilattua.
Gochujang on korealaista fermentoiduista pavuista ja chilistä valistettua tahnaa, jolla on lempeä ja pyöreä tulisuus. Koreassa sitä käytetään ruuanvalmistuksessa ja tarjotaan myös pöydässä yhtenä lisukkeena. Gochujangia saa nykyään monista marketeista ympäri Suomen ja jos ei löydy, kauppias saa sitä helposti tilattua.

Vaikka en oikeasti tiedä yhtään, miten Korea Housen bibimbap valmistetaan, olemme sittemmin tehneet useasti vastaavan tyyppistä ruokaa, mutta nyhtökauralla. Idea ruokaan tuli mökillä, kun suppiksia löytyi niin naurettavan pieni määrä, että oli paras syödä ne vaan mökillä heti. Mökillä on aina mausteita, mm. Gochujangtahnaa ja olipa siellä myös paketillinen nyhtökauraakin. Kananmunia on myös aina ja kevätsipulinippu kuuluu mökkiostoslistamme vakkarikamoihin siinä missä maito ja vissykin. Silloin ekalla kerralla taisin silputa joukkoon edellisen päivän grillatun kaalin jämät (en todellakaan liioitellut, kun kerroin että grillaamme kaalia lähes joka mökkireissulla!). 

Ja niin syntyi nyhtisbibimbap, yksi meidän vakkarirotaatiossa oleva, helppo kotiruoka jota me molemmat rakastetaan – lapsen käännytystyö on jo alkanut, tuloksia vielä odotellaan. 

Rapeaksi paistettu nyhtökaura on tämän reseptin juju

Taas oli hyvä hetki tehdä nyhtisbibimbapia. Ostin paketin nyhtökauraa matkalla töistä kotiin, kaikkea muuta löytyy kaapista ja aina voi myös soveltaa. Tällä kertaa laitoin bibimbapiin pakastimesta löytyviä kantarelleja, jotka oli viime syksynä pilkottu, kuullotettu tilkassa voita ja pakastettu. Tähän reseptiin sopii hyvin myös suppikset tai vaikka lampaankääpä, tai jos et ole sienten ystävä, jätä ne pois. 

Tavallisesti tarjoamme tämän riisipedillä ja nytkin olisin halunnut laittaa salaatinlehtiin vähän riisiä pohjalle, mutta hupsis! Tajusin vasta nyhtökaurapaistoksen tehtyäni, että riisin keitto unohtui! Nälkä oli siinä vaiheessa niin kova, että söimme nämä tällä kertaa riisittöminä ja hyvin toimi näinkin. 

Nyhtökaura-bibimbap

  • 1 pkt nyhtökauraa (God & Green Oats, maustamaton tai maustettu)
  • kourallinen tuoreita sieniä (tai 1–2 dl kuivattuja tai pakastettuja sieniä, ks. alla)
  • 2 kevätsipulia varsineen
  • 2 lehtikaalin lehteä 
  • 3 cm inkivääriä
  • 3 valkosipulin kynttä
  • ½ tl juustokuminaa
  • ½ tl korianterinsiemeniä
  • muutama kirsikkatomaatti
  • 2 tl–1 rkl Gochujang-chilitahnaa
  • 1 rkl valkoviinietikkaa tai riisiviinietikkaa
  • (soijakastiketta)
  • seesaminsiemeniä
  • tilkka öljyä paistamiseen

Tarjoiluun

  • salaatinlehtiä (esim. Cosmopolitan, romainesalaatti tai baby gem)
  • paistettuja kananmunia
  • keitettyä jasmiini- tai puuroriisiä
  • majoneesia
  • lisää Gochujangtahnaa

Pilko sienet kuutioiksi. Hienonna kevätsipulit, ota vihreät varret sivuun. Poista lehtikaalin lehtiruoti ja revi suupaloiksi. Hienonna inkivääri ja valkosipulit. Jauha kuivia mausteita morttelissa karkeaksi rouheeksi. 

Kuumenna tilkka öljyä pannussa ja kuullota siinä sipuleiden valkoinen osa, inkivääri ja valkosipuli sekä jauhetut mausteet. 

Lisää sienet, jatka kuullotusta kunnes ne pehmenevät ja lisää sitten nyhtökaura, chilitahna ja etikka sekä puolitetut kirsikkatomaatit, jos haluat käyttää niitä ruuassa. Nosta lämpöä ja paista, kunnes neste haihtuu ja nyhtökaurat alkavat rapeutumaan. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita, esimerkiksi soijakastike on hyvä lisätä vasta tässä vaiheessa, jotta ruuasta ei tule liian suolaista. Kääntele lopuksi joukkoon lehtikaalit ja seesaminsiemenet ja nosta pois liedeltä. 

Paista kananmunat ja pese salaatinlehdet. Tarjoa nyhtökaurabibimbap, riisi ja muut härpäkkeet. Me söimme tämän ruoan tällä kertaa salaatinlehtiin käärittynä, mutta tyyli on vapaa ja sotkua saa tulla. 

Ohjeet onnistumiseen: 

Gochujang-tahna on maultaan pehmeää ja pyöreää, mutta joidenkin makuun melko tulista, joten aloita pienellä määrällä. Tämän reseptin voi myös halutessaan tehdä ilman Gochujangia ja tarjota sen pöydässä niille, jotka tykkäävät tulisesta chilistä. Jos pitäisi verrata tulisuuksia, Gochujang asettuu johonkin vartin verran alle Srirachan tulisuuden, joten jos Sriracha on tuttua ja pidät siitä, tulet rakastamaan Gochujangia! 

Jos käytät tuoreita sieniä, aloita sillä, että kuullotat niistä nesteen pois. Kuivatut sienet liotetaan hyvin ennen pilkkomista ja kuullotetaan sitten tuoreiden tapaan.

Kirsikkatomaatit lisäsin tällä kertaa täkyiksi meidän juniorille, joka rakastaa tomaattia, eivätkä ne ole mitenkään pakollisia eivätkä varsinaisesti kuulu oikeaan bibimbapiin. Mutta laitan kotiruokaan aika usein kirsikkatomaatteja muutenkin, niistä tulee hyvä kirpakkuutta ja kosteutta. Kirsikkatomaatit lisään aina kypsennyksen loppupuolella, jotta ne vain kevyesti kypsyvät ja lysähtävät. Jos niitä hauduttaa pitkään, lopputuloksen kannalta on edullisempaa vaan laittaa tomaattimurskaa ja säästää kirsikkatomaatit johonkin toiseen ruokaan. 

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2018

Kategoriat

Instagram