Kirjoitukset avainsanalla drinkit

Kun jääkahvin tekee välillä itse, säästää pitkän pennin esimerkiksi ulkomaanreissuun, Meri-Tuuli kirjoittaa.

Oletko koskaan laskenut paljonko käytät rahaa takeaway-kahveihin?

Tein kerran nopean päässälaskun ja meinasin tipahtaa tuoliltani: kuukauden kahvien hinnaksi muodostui helposti 40 euroa! Vuodessa se on yhtä kuin lennot kivaan Euroopan kohteeseen, joten motivaatio pieneen elintapojen muutokseen löytyi helposti. 

En usein käy Helsingin keskustassa ja työmatkani varrella ei ole montaa kahvilaa, josta kahvin saa mukaansa. Niinä parina kertana viikossa, kun menen keskustaan palaveriin tai hoitamaan asioita, huomaan, että on helppo napata mukaan ihana, baristan tekemä takeaway-kahvi, jota voi särpiä samalla, kun harppoo tapaamiseen.

Joskus olen keskellä päivää todella väsynyt ja espresso nostaa virkeyden hetkeksi sellaiselle tasolle, että pystyn toimimaan. Toisinaan on aamu lähtenyt liikkeelle sellaisella tohinalla, että en ole ehtinyt juomaan yhtäkään kupillista ennen kuin säntään ylienerginen lapsi kainalossa päiväkotiin ja sieltä pää kolmantena jalkana bussipysäkille. Näinä aamuina palkinto on paikallaan, mutta vielä useammin latten ostaminen kahvilasta on vain tapa, jonka kitkemällä saa selvää säästöä.

Jo kahdesta lattekahvista luopumalla säästän viikossa 8 euroa. 

Ja nyt ei kannata käsittää väärin. En suinkaan ehdota, etteivät ihmiset kävisi kahviloissa. Olen onnellinen siitä, että meillä on Suomessa virkeä kahvilakulttuuri ja kahveja saa nykyään joka makuun. Monessa kaupungissa on kahvin pienpaahtimoita ja oman kylän kahvi on mitä parhain tuliainen tupareihin tai ulkomaalaisille ystäville (tsekkaa ainakin yksi suosikeistani, sympaattinen Lappeenrannan Lehmus Roastery, jossa aiomme tänäkin kesänä poiketa). Suomen kahvibuumin ansiosta myös perinteiset kahvin takeaway-paikat, kuten huoltoasemat (jotka olivat ennen synonyymi kitkerälle kahville), ovat joutuneet tsemppaamaan ja tarjoavat nykyään oikein hyvää suodatinkahvia. Esimerkiksi niinä aamuina kun olen auton ratissa jo klo 6, en selviäisi ilman Herttoniemen Shellin tummapaahtoista suodatinkahvia. 

Tarve tarkistaa tottumuksiani juontaa juurensa aikaan, jolloin olin päivittäin keskustassa töissä ja saatoin ostaa kahvilasta kahvin joka päivä vain siksi, että oli mukavaa juoda kahvia kävellessä. Työkuviot ovat muuttuneet, mutta silti mieli tekee kahvia heti, kun nousen keskustassa metrotunnelista maan päälle. Nyt olen ryhdistäytynyt ja juon kahvini ensisijaisesti kotona ja vältän ’turhaa’ tapojeni orjuuttamaa kahvin ostoa. Ja väitän, että kun hakee takeaway-kahvinsa harvemmin ja vain silloin, kun on oikeasti aikaa nauttia siitä, se myös maistuu paremmalta ja erikoisemmalta. 

Olen taloutemme ainoa kahvinjuoja, joten emme omista kuin pienen mutteripannun. Yleensä olen liian laiska edes sen käyttämiseen ja olen erittäin onnellinen joka aamuisesta pikakahvi-lattestani, joka syntyy kuumentamalla kasarissa maitoa höyryäväksi (tai ainakin kerran viikossa niin, että se kiehuu myös liedelle) ja lisäämällä siihen ruokalusikallisen pikakahvia. Kutsun juomaa köyhän miehen latteksi, ja nyt kun kesän ihanat helteet ovat päällä, haluan hehkuttaa teille, miten helppoa ja halpaa myös jäälatten tekeminen on kotona. 

Oman jäälatteni erikoisuus on sitruunasiirappi, jota aloin käyttämään toissa vuonna Alkolle tekemieni mocktail-kuvausten jälkeen. Kuvauksissa vieraanani ollut baarimestari Jenna Mansikka toi siirappia mukanaan, ja sitähän jäi muutaman drinkin valmistamisen jälkeen ylikin, joten kokeilin sitä seuraavien viikkojen kanssa lähes kaikkeen. Jäälatteen se sopi ihan huikean hyvin ja suosittelenkin tekemään siirappia koko reseptin määrän verran! Sitruuna sherbet -siirappia voi myös käyttää esimerkiksi jääteen maustamisessa, tai sitä voi lorottaa polentakakun päälle, jonka reseptin julkaisen blogissani ylihuomenna.

Sitruunalatte

  • iso mukillinen jäitä
  • 1–2 rkl sitruuna sherbet -siirappia (resepti alla)
  • n. 1 rkl pikakahvia
  • 2–3 dl maitoa

Täytä muki jäillä. Kaada päälle sitruunasiirappia, aloita yhdellä ruokalusikallisella. Lisää pikakahvia sekä lopuksi maitoa. Sekoita lusikalla ja tarkista maku, lisää siirappia tai kahvia maun mukaan. 

Lemon sherbet -siirappi

Tällä sitruunamäärällä saa n. 800 ml siirappia
  • 12 luomusitruunaa
  • 1 kg sokeria

Pese sitruunat lämpimällä vedellä. Kuori kuudesta sitruunasta keltainen osa ohuesti niin, että kuoreen jää mahdollisimman vähän valkoista malto-osaa. 

Kaada sokeri paksupohjaiseen kattilaan ja lisää sitruunankuoret. Hiero kuoria sokeriin (esimerkiksi perunanuijalla) viitisen minuuttia, jotta eteerinen öljy irtoaa niihin. Purista sekaan 12 sitruunan mehu ja kiehauta. Anna porista rauhassa muutama minuutti, kunnes sokeri on kokonaan liuennut mehuun. Siivilöi siirappi, pullota steriloituihin pulloihin ja jäähdytä. 

Säilytä siirappia huoneenlämmössä kuivakaapissa, valolta piilossa. 

HUOM! Säästä sitruunankuoret: nosta keitetyt kuoret pihdeillä leivinpaperin päälle väljästi jäähtymään. Laita leivinpaperi uuniin ja kuivata kuoret 50 asteessa kiertoilmalla yön yli. Saat rapeita, ihania kandeerattuja sitruunankuoria joita voi käyttää drinkkien ja kakkujen koristeena. Tai napsia ihan sellaisenaan, kuten minä teen! 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2018

Kategoriat

Instagram