Kirjoitukset avainsanalla juhlaruoka

Vaikka tämän reseptin kehitin vuosia sitten, on se kullankallis joka kevät, kun jaan ystäville ideoita juhlatarjoiluihin. Lohismushit ovat simppelit valmistaa ja laittaa esille. Niiden juju on lainattu japanilaisista makisusheista, ja jos pidät kauniista pienistä syötävistä, kokeile tätä reseptiä!

Kehitin reseptin aikoinaan Pågenille, kun tutustuin ensimmäistä kertaa heidän leipiinsä. Limpukka on pehmeä ja ruotsalaiseen tyyliin makea ruisleipä, joka sisältää myös puolukkaa. Limpukka on antoisa leipä kokkailuun, koska se on niin pehmeä, joten siihen voi haukata helposti kylmänä ja lämpimänä. 

No mitä on smushit? Tanskalainen Royal Smushi -kahvila on kehittänyt nämä pienet suupalat, jotka ovat mini-smörrebrödejä, yhdellä suupalalla nautittaviksi tarkoitettuja leipäsiä. Kävimme vuosientakaisella Köpiksen-reissulla maistelemassa kahvilan herkkuja, jotka menivät jo ruokataiteen ja näpertelyn puolelle! 

Ja niin keksin, että Limpukasta voisi tehdä smusheja. Täyttää itse maustetulla tuorejuustolla ja kääriä graaviloheen kuin makirullan. Rulla yöksi jääkaappiin kelmuun käärittynä maustumaan ja juhlapäivänä suupaloiksi ja esille. Simppeliä! 

Alkuperäinen resepti löytyy täältä, sivuilla on sekä ihanan kesäisen riimihärkärullan että lohi-surimirullan ohjeet: https://pagen.fi/inspiration/reseptit/limpukkamakit/

Tällä kertaa halusin kuitenkin yksinkertaistaa ja täytin rullat tuorejuustolla ja kurkkuviipaleilla ja käärin loheen. Varsinkin jos omiin juhliin on tulossa sen seitsemää sorttia tarjottavaa, on parempi kun maut ovat selkeitä. Ja kyllähän juhlien valmisteluita helpottaa mitä suoraviivaisempia reseptejä aikoo kokata!  

Tuorejuuston voi maustaa ihan miten itse haluaa – tällä kertaa laitoin ruohosipulia – mutta wasabitahna, tilli tai piparjuurikin toimivat hyvin. Jätä valmiiksi maustetut tuorejuustot kaupan hyllylle ja mausta tuorejuusto itse; saat kaksinverroin maukkaampaa ja raikkaamman makuista tuorejuustoa! 

Valitse kaupassa mahdollisimman ohuita, mutta laakeita lohisiivuja, jotta kääriminen olisi helpompaa. Käytä käärimisessä sushin käärimisestä tuttua tekniikkaa, mutta laita bambumaton sijasta kelmu, johon rulla myös lopuksi kääritään jääkaapissa muhimista varten. Reseptin perässä seuraa muutama kuva työvaiheista. 

Alla olevalla reseptillä tulee kaksi tankoa, josta kustakin tulee noin 10 palaa. Eli 20 suupalaa. Tuorejuustoa jää tässä yli, mutta ainakin meillä sitä on sivelty voileipien väliin ja syöty myös grilliruoan kanssa. 

Lohismushit

n. 20 palaa
  • n. 400 g kylmäsavulohta tai graavilohta
  • 4 viipaletta Pågen Limpukkaa
  • 1 pkt (200g) maustamatonta tuorejuustoa
  • 2 rkl hienonnettua ruohosipulia (tai wasabia, tuoretta tilliä, piparjuurta, mätitahnaa...)
  • kurkkua, kuorittuna ja ohuiksi viipaleiksi leikattuna
  • koristeeksi yrttejä ja seesaminsiemeniä

Sekoita ruohosipuli (tai haluamasi mausteet) tuorejuustoon. Voitele kaksi limpukkaviipaletta n. ½ cm kerroksella tuorejuustoa, paina niille kevyesti toisista paloista kannet jotta saat kaksi paksua veileipää. Leikkaa voileivät pituussuunnassa kahdeksi tangoksi ja siisti reunat pois. Tasoita tangot veitsellä niin että saat yhdistettyä aina kaksi tankoa yhdeksi pitkäksi. 

Levitä iso pala kelmua leikkuulaudalle. Tee lohiviipaleista kelmulle suorakaiteen muotoinen levy niin, että palat menevät kevyesti päälekkäin. Koon olisi hyvä olla leipätankojen pituinen ja noin 15cm korkea, jotta lohi riittää leipärullien ymärille.

Asettele leipätangot lohen reunalle lähelle itseäsi ja lähde kierittämään rullaksi kelmun avulla. Vedä kelmu pois rullan välistä kun saavutat puolenvälin, jotta se ei rullaannu täytteiden väliin. Lopuksi kääri kelmu tiukasti koko tangon ympärille ja laita leipätangot jääkaappiin tarjottimen päälle vetäytymään. 

Juhlapäivänä avaa kelmu ja leikkaa tangot terävällä veitsellä suupaloiksi. Pyyhi veistä palojen leikkaamisen välillä märällä keittiöliinalla, jotta se ei takerru loheen ja palat pysyvät siisteinä. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siitä ei pääse yli eikä ympäri – feta on yksi ihanimmista juustoista päällä maan. Feta toimii kylmänä ja kuumana, palana ja murennettuna ja sitä löytyy ihan joka kaupasta ympäri Suomen, siksi myös mökkijääkaappiimmekin hommataan aina paketti fetaa. 

Tällä viikolla fetasta syntyi niin herkullinen dippi, että se oli pakko tallentaa myös tänne blogiin teidän lukijoiden kokeiltavaksi. Yhtenä aamuna söin sitä keitetyn kananmunan kaverina ja samana iltana lusikoin sitä höyrytetyn parsan päälle. 

 

Yhtäkkiä tuli vaan ihan kamalan voimakas kaipuu kalkkisiin maisemiin, porottavan auringon alle ja kreikkalaisten makujen äärelle. Ja tätä kaipuutahan ei voi selittää sillä, että minulla olisi lämpimiä muistoja Kreikasta – päinvastoin minulla ei ole mitään muistikuvia sieltä, sillä olen vain kerran käynyt Kreikassa, tarkemmin Ateenassa, vuonna -84 kun olin vasta ihan pieni tyttö. Mutta kaikkien tuttujen lomakuvista tuttuihin maisemiin olisi ihana joskus päästä – ehkä jo tänä kesänä? 

Oikeastaan halusin leipää ja fetaa, mutta kaapissani ollut ciabatta oli jo niin kuivaa, että piti keksiä tapa miten saada feta levittyväksi, jotta voisin yhdistää himoamani juuston korpun muotoa jo hakevaan leipään. Tässä talossahan ei luovuteta ja heitetä edes kuivaa leipää roskiin! 

Tämä levittyvä fetadippi syntyi sitten ranskankermasta, vihreistä pulleista oliiveista, fetasta ja mausteista. Yrttejä laitoin myös, suosikkiani tilliä sekä sipulinvarsia. Mukaan saksin myös ihanaa ikkunalaudallani kasvavaa rosmariinia ja vähän salviaa.

Et tarvitse tämän dipin valmistamiseen kuin kulhon ja sakset ja dipistä on moneksi: fetadippi ei ole ainoastaan oivallista leivän kanssa, yhtenä aamuna söin sitä keitetyn kananmunan kaverina ja samana iltana lusikoin sitä höyrytetyn parsan päälle. 

Fetadippi 

  • 100 g fetaa
  • 1 prk (150g) ranskankermaa
  • 1 tl hunajaa
  • tuoretta tilliä ja kevätsipulia, hienonnettuna
  • 8 pulleaa, vihreää oliivia, revittynä paloiksi
  • tarjoiluun oliiviöljyä & mustapippuria sekä pari oliivia

Laita kaikki ainekset kulhoon. Muussaa haarukalla sekaisin, levitä lautaselle ja pirskottele päälle oliiviöljyä ja rouhi mustapippuria myllystä. Koristele muutamalla revityllä oliivilla. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö
Yhteistyössä Keijun kanssa

Tunnen monia, joita uppopaistaminen jännittää. Jotka mieluummin ostavat munkkinsa valmiina kuin nauttivat ne aivan tuoreina – voiko vastustamattomampaa herkkua olla kuin lämpimät, kotitekoiset munkkirinkilät? Entäpa nämä: ulkoa rapeat, sisältä venyvällä juustolla ja parsalla täytetyt riisipallerot? Jos et ole ennen friteerannut, opettele sen salat tekemällä meheviä parsa-arancineja kevään pippaloihin. 

 

Uppopaistamaan opin alakoululaisena, kun avustin äitiä lihapiirakoiden ja kevätkääryleiden valmistamisessa. Sittemmin öljyssä on tiristelty niin samusoja kuin aitoja ranskanperunoita, uppopaistaminen on minulle yksi ruoanlaittotekniikka muiden joukossa enkä pidä sitä yhtään sen vaikeampana kuin vaikkapa makkaran paistoa nuotiossa. 30 vuoden aikana minulla ei ole koskaan syttynyt öljy tuleen tai ollut edes läheltä piti -tilanteita. Varovainen pitää olla, mutta niin pitää olla kun paistaa kananmunaakin. 

Mitä sitten pitää huomioida? 

  • Valitse paksupohjainen, keskikokoinen kattila, johon löytyy kansi. Pidä kansi lähellä jos öljy sattuisi syttymään tai pirkahdella voimakkaasti – kansi tukahduttaa liekit ja muut tilanteet. 
  • Älä laita kuumaan öljyyn vettä ja varo ettei sinne lennä vesipisaroita, esimerkiksi juuri pestystä reikäkauhasta. Vesi aiheuttaa öljyn pirskahtelua ja kuuma öljy polttaa. 
  • Siivilöi käytetty öljy harsokankaan tai tiheän siivilän läpi – voit friteerata öljyssä toienkin kerran, kunhan vaan säilytät sen kylmässä, suljetussa pullossa. 
  • Pakkaa poisheitettävä öljy tyhjään maitotetraan tai muoipulloon ja hävitä sekajätteen mukana. 
  • Ennen kuin aloitat, tsekkaa Keijun öljyakatemian hyödyllinen uppopaistokurssi: https://www.keiju.fi/oljyakatemia/kurssi-5-makua-ja-rapeutta-uppopaistamalla/

Ja et tarvitse valtavaa kattilaa, jossa on litratolkulla öljyä - itse uppopaistan yleensä matalassa öljyssä, sillä taion yleensä pienempiä herkkuja, kuten kevätkääryleitä, pottuja tai erilaisia palleroita. Tällöin hyvä apu on pinnoitettu kattila, mutta myös hyväksi havaittu wokpannu toimii. Ja siitä päästäänkin tarkemmin minun suosikkipalleroihini. 

Nimittäin tänä vappuna meillä friteerataan totta maar taas munkkeja, mutta aion myös tarjota yhtä suosikkiruokaani Italialaisesta keittiöstä, arancineja, eli riisipalloja! 

Arancinit sopivat myös viemisiksi nyyttäreihin, lämmitä pallerot uudelleen 200-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat taas rapsakoita. 
Arancinit sopivat myös viemisiksi nyyttäreihin, lämmitä pallerot uudelleen 200-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat taas rapsakoita. 

Arancineihin voi laittaa sisälle mitä vaan, mutta juustoa ei kannata skipata. Juuston lisäksi omiini tulee tänä vappuna parsaa.
Arancineihin voi laittaa sisälle mitä vaan, mutta juustoa ei kannata skipata. Juuston lisäksi omiini tulee tänä vappuna parsaa.

Arancinit ovat ulkoa kullanruskeita ja rapsakoita, mutta kätkevät sisälleen mehevän riisitäytteen.
Arancinit ovat ulkoa kullanruskeita ja rapsakoita, mutta kätkevät sisälleen mehevän riisitäytteen.

Arancinit ovat loistava herkku pippaloihin: nämä sormisyötävät ovat monen herkku ja niitä voi maustaa ja täyttää loputtomilla yhdistelmillä. Arancineissa on riisin lisäksi aina juustoa sekä mitä vaan itse keksii sisään laittaa. Omani teen kevään kunniaksi parsalla ja dippailen hullun helppoon paprikakadippiin, jonka ainekset vaan surautetaan keskenään tehosekoittimessa. 

Arancinipalleroiden uppopaistaminen on palkitsevaa puuhaa, näin kauniiden palleroiden tekeminen on hurjan helppoa ja on vaikeaa mennä mönkään. Tällä reseptillä on hyvä aloittaa friteerausharjoitukset!  

Ja kun olet päässyt friteerauksen makuun ja käynyt läpi öljyakatemian uppopaiston oppitunnin, voit alkaa hulluttelemaan friteerattavilla herkuilla! Kai olet kuullut friteeratusta Bounty-patukasta, jonka lanseerasi aikoinaan Nigella Lawson? Siitä inspiroituneena päätimme kerran myls kokeilla maksamakkaran friteeraamista. Ja voi veljet miten syntinen herkku siitä tulikaan! Tästä lisää ensi viikolla!

Nyt mars friteeraamaan! - Ja kun olet suorittanut Keijun öljyakatemian uppopaistokurssin, muista myös testata tietosi, jotta olet mukana friteerauskeittimen arvonnassa! Pääset öljyakatemiaan tästä

Parsa-arancinit

n. 25 kpl riisipalleroita

riisipallerot:

  • 6 vihreää parsaa
  • 1 sipuli
  • 1 rkl Keiju rypsiöljyä
  • 1 litra vettä
  • ½ kasvisliemikuutio
  • 2 dl risottoriisiä (arborio tai carnaroli)
  • 100 g parmesanjuustoa, raastettuna
  • 100 g appenzellerjuustoa (tai muuta, voimakkaan makuista, sulavaa juustoa)
  • 1 rkl hienonnettua tuoretta oreganoa tai meiramia
  • n. 1 tl suolaa
  • mustapippuria

uppopaistamiseen:

  • n. 7 dl Keiju rypsiöljyä

kuorrutus:

  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa
  • 3 dl korppujauhoja
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl paprikajauhetta 

paprikadippi:

  • 4 kpl säilöttyjä, paahdettuja paprikoita
  • 1 rkl Rosmariinilla maustettua Keiju –rypsiöljyä
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 tl savupaprikajauhetta
  • 1 tl hunajaa

Kuori parsat ja leikkaa kannasta kuiva kohta pois, mutta säästä liemen keittoon. Puolita parsatangot ja laita parsat, kantapalat ja vesi sekä kasvisliemikuutio pieneen kasariin. Kiehauta, alenna lämpöä ja keitä parsoja 3 minuuttia. Ongi parsatangot pois ja kasta jääkylmään veteen, jotta kypsyminen loppuu. Jätä kantapalat vielä liemeen antamaan makua. 

Hienonna sipuli. Lämmitä öljy korkeareunaisessa pannussa ja kuullota sipuli pehmeäksi keskilämmöllä, älä ruskista. Lisää riisit ja jatka kuullotusta, kunnes riisien pinta on läpikuultava. Lisää sitten lusikallinen parsojen keitinlientä ja ala sekoittamaan risottoa puulusikalla. Samalla kun liemi keittyy ja imeytyy riiseihin, sekoita risottoa rauhallisella, kahdeksikon muotoisella liikkeellä. Lisää aina nestettä kun pannun pohja alkaa näkymään. Jatka näin, kunnes kaikki parsaliemi on käytetty. 

Nosta risotto pois liedeltä, hienonna sekaan pienenpieneksi leikatut parsan varret ja sekoita joukkoon raastetut juustot ja hienonnettu yrtti. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä risotto pellille jäähtymään ja nosta jääkaappiin.  

Tee sillä välin dippi. Yhdistä kaikki ainekset tehosekoittimessa ja surauta sileäksi. Tarkista maku ja säädä maun mukaan. 

Valmistele palleroiden uppopaisto. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Mittaa yhteen laakeaan kulhoon vehnäjauhot ja toiseen korppujauhot. Sekoita paprikajauhe ja suola korppujauhoihin. 

Ota jäähtyneestä riisistä pingispallon kokoisia osioita ja pyröittele palloiksi. Pyöräytä pallero ensin vehnäjouhoissa, kasta sitten kananmunaan.  Katso että pallero kostuu kauttaaltaan kananmunasta, valuta ylimääräinen munaseos takaisin kulhoon ja pyörittele sitten pallero korppujauhoissa. Toista kunnes kaikki riisi on käytetty. 

Kaada isoon, paksupohjaiseen kattilaan tai wokpannuun öljyä 4cm syvyydeltä. Kuumenna öljy noin 180 asteeseen. Laske palleroita 3-5 kerrallaan öljyyn reikäkauhalla – älä pudota! Uppopaista 1-2 minuuttia, tai kunnes pallero on kullanruskea kauttaaltaan, nosta sitten reikäkauhalla talouspaperille kuivamaan. Jatka kunnes kaikki pallerot on paistettu.

Tarjoa arancinit lämpiminä dipin kera. Voit uppopaistaa pallerot etukäteen ja lämmittää ne 200-asteisessa uunissa uudelleen rapeiksi. 

Arancinit on ollut aikoinaan tapa hyödyntää ylijäänyttä risottoa, mutta ainakin meillä risotot syödään yleensä niin, että pannukin nuollaan puhtaaksi. Siksi näiden palleroiden valmistus alkaakin risoton keittämisellä.  
Arancinit on ollut aikoinaan tapa hyödyntää ylijäänyttä risottoa, mutta ainakin meillä risotot syödään yleensä niin, että pannukin nuollaan puhtaaksi. Siksi näiden palleroiden valmistus alkaakin risoton keittämisellä.  

Sekoita risottoon haluamasi täytteet ja juustoa isolla kädellä.
Sekoita risottoon haluamasi täytteet ja juustoa isolla kädellä.

Levitä risotto pellille ohueksi levyksi, jotta se jäähtyy nopeammin.
Levitä risotto pellille ohueksi levyksi, jotta se jäähtyy nopeammin.

Uppopaista palloja vain muutama kerrallaan. Arancinit ottavat koosta riippuen minuutista kahteen minuuttiin. Pyöräytä palleroita kerran kesken friteerauksen ja nosta sitten valmiit pallerot talouspaperille, joka imee palleroista ylimääräisen öljyn. 
Uppopaista palloja vain muutama kerrallaan. Arancinit ottavat koosta riippuen minuutista kahteen minuuttiin. Pyöräytä palleroita kerran kesken friteerauksen ja nosta sitten valmiit pallerot talouspaperille, joka imee palleroista ylimääräisen öljyn. 

Kommentit (2)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Hyvä kysymys... en ole koskaan kokeillut. Jos pakastaisin näitä, tekisin sen siinä vaiheessa kun olen pyörittänyt pallot, mutten vielä kuorruttanut niitä leivityksellä. Mutta ne kannattaa sulattaa ihan kunnolla ennen friteeramista, vaikka laittaa jääkaappiin vuorokaudeksi. En usko että ne friteerattuina toimivat; elintarviketeollisuuskin joutuu tekemään aikanoisia kikkoja jotta meillä on esimerkiksi kalapuikkoja helposti käytettävissä ja pelkäänpä että kotipkastinen tehot eivät riitä pitämään leivityksen rapsakkana.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Aina voi tehdä frittatan – kunhan talossa vain on kananmunia! Ja näin meillä toimitaan harva se viikonloppu, sillä tämä aamiaisruoka ei vaadi reseptiä, ei juuri mitään valmisteluja ja sen voi tehdä vaikka silmät ristissä, sillä hyvällä tuurilla ei tarvitse käyttää edes keittiöveistä. 

Frittata eli uunimunakas on ollut vuosia luottoruokani töissä. Jos keitraan asiakkaalle brunssin, tarjoan lähes aina yhtenä ruokana frittataa kauden aineksilla, sillä se on gluteenitonta ja siitä saa tarvittaessa maistuvan myös maidottomana. Frittataa tein myös paljon aikoinaan, kun hoidin mainoskuvausten muonituksia: kukonlaulun aikaan heränneelle työryhmälle oli ihanaa tarjota uunikuumaa ja täyttävää frittataa, jonka pystyi syömään yhdellä kädellä tai vaikka pistää ruisleivän väliin, ikään kuin munakasburgeriksi. 

Helppouden lisäksi frittatassa on ihanaa se, että se kestää hyvin jääkaapissa. Munakaspala vihreän salaatin kanssa on yksi suosikeistani evääksi töihin!

Frittatan voi tehdä rennolla otteella niistä aineksista, joita jääkaapista löytyy, heittää kananmunamassan päälle, ravistaa vuokaa niin, että munaseos menee täytteiden väleihin ja heittää sitten koko komeuden uuniin. Tai sitten ainekset voi asetella kerroksittain ja miettiä myös missä vuoassa munakkaan paistaa, jotta siitä saa leikattua kauniita paloja. Frittata sopii siis pöytään arkena ja juhlana ja kuuluu meidän perheessä tehdyimpien ruokien joukkoon. 

Teimme Pipsa Hurmerinnan kanssa Samassa Liemessä -kirjaamme frittatan reseptin kolmella eri täytteellä, resepti löytyy blogin lopussa. Viime viikonloppuna tein kuitenkin aivan mielettömän version tästä suosikkiruoasta: kurpitsafrittatan, jonka valmistin tämän kurpitsapaistoksen tähteistä. Paistoin frittatan perheelleni viime lauantaina myöhästyneen aamiaisen sijasta, kun heräsin silmät ristissä anopin annettua minun nukkua pitkät viikonloppuaamun unet. Kiitos siis hänelle! <3 

Tavallaan ruokaamme voisi kutsua brunssiksikin, mutta brunssi mielletään usein ylelliseksi viikonlopun herkutteluhetkeksi ja ainakaan tämän ruoan nauttiminen lapsen tussien värittämässä ruokapöydän sekamelskassa ei ollut ihan sitä blogi-idylliä, mitä moni saattaa kuvitella! Mutta tällaista on meidän idyllimme: kun saa nukkua pitkään ja syödä aamiaisen pyjamassa, loiskia ruokaan srirachaa ja ehtii edes viisi minuuttia lukemaan lehteä ilman keskeytystä, on kaikki aika hyvin. 

Ohjeet onnistumiseen: 

  1. Frittataan tulee kananmunan lisäksi ihan mitä vain haluat. Suosikkiyhdistelmäni löytyvät alla, mutta mukaan voi myös esimerkiksi raastaa juustomöhkäleiden jämiä tai sekoittaa joukkoon edellisen illan paistetut vihannekset taikka ihan vaan pakasteherneitä suoraan pussista.
  2. Jos et käytä suolaisia täytteitä (esim. juustoa, kapriksia tai eilisen ruoan valmiiksi maustettuja tähteitä), mausta kananmunamassa suolalla ennen sen lisäämistä täytteiden päälle. Kananmunamassan voi myös maustaa, esimerkiksi lusikallisella yrttipestoa. 
  3. Ei haittaa jos täytteet eivät peity kokonaan kananmunasta, munakkaasta nousevat herkkupalat tekevät ruoasta ekstrahoukuttavan!  
  4. Silppua halutessasi pintaan jotain yrttiä tai mausta pippurilla, pintaan voi myös murentaa esimerkiksi kotijuustoa. 

Ihanaa ja rentouttavaa sunnuntaita teille kaikille!

 

Tässä kolme ihanaa frittataa, jotka sopivat jopa juhlapöytään. Vasemmalla kurpitsaa ja salviaa, keskellä kantarelleja ja perunaa ja oikealla mustakaalia, herneitä ja kotijuustoa. Kuva Kreetta Järvenpää, Samassa Liemessä -keittokirjasta.
Tässä kolme ihanaa frittataa, jotka sopivat jopa juhlapöytään. Vasemmalla kurpitsaa ja salviaa, keskellä kantarelleja ja perunaa ja oikealla mustakaalia, herneitä ja kotijuustoa. Kuva Kreetta Järvenpää, Samassa Liemessä -keittokirjasta.

FRITTATA

1 VUOKA / 8:LLE

(Me tehdään meidän 2 aikuisen ja 1 lapsen perheessä tämä yleensä 6:lla kananmunalla, näin jää myös pari palaa seuraavaksi päiväksi töihin!)

PERUSOHJE

  • 10 KANANMUNAA
  • 1 TL SUOLAA
  • MUSTAPIPPURIA

Laita uuni kuumenemaan 160 asteeseen. Riko kananmunat kulhoon, sekoita niiden rakenne rikki, mausta suolalla ja pippurilla ja kaada leivinpaperilla vuorattuun, noin 30 x 10 cm:n kokoiseen leipävuokaan tai pieneen uunivuokaan.

Kaada vuokaan tilkka munaseosta ja lisää kerros haluamiasi täytteitä. Vuorottele näin, kunnes kaikki ainekset on käytetty.

Paista frittatta uunissa kypsäksi, noin 40 minuuttia. Kypsyyden tunnistaa, kun taputtaa kämmenellä frittataa keskeltä – kypsä frittata ei hytise tai painu sisään vaan on napakka kuin pomppulinnan kylki!

Anna frittatan levähtää huoneenlämmössä ennen kuin leikkaat sen annospaloiksi ja tarjoat. Kypsä frittata säilyy jääkaapissa kolme päivää.

KOLME TAPAA TÄYTTÄÄ FRITTATA:

MUSTAKAALI-HERNE-KOTIJUUSTOTÄYTE

  • 4 MUSTAKAALIN LEHTEÄ (tai lehtikaalia)
  • 100 G PAKASTEHERNEITÄ
  • 100 G KOTIJUUSTOA

Pese mustakaalin lehdet ja poista kova keskiruoti. Revi isohkoiksi paloiksi. Sulata herneet siivilässä kuuman juoksevan veden alla. Lado kerros mustakaalia ja herneitä vuokaan ja kaada päälle kananmunaseosta. Jatka kerrostamista, kunnes vuoka on täynnä. Paista frittata160-asteisessa uunissa kypsäksi, noin 40 minuuttia.

Murustele kotijuusto frittatan päälle, kun laitat sen tarjolle.

 

KURPITSA-SALVIATÄYTE

  • ½ HOKKAIDO- TAI BUTTERNUTKURPITSA
  • OLIIVIÖLJYÄ
  • SUOLAA
  • MUUTAMA OKSA TUORETTA SALVIAA

Kuori kurpitsa ja poista siemenet. Leikkaa kurpitsa 2 mm:n paksuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet uunipellille ja pirskottele päälle oliiviöljyä ja ripottele vielä suolaa.

Paahda 180-asteisessa kiertoilmauunissa noin 20 minuuttia, kunnes viipaleet ovat kypsiä ja paahtuneet. Alenna uunin lämpötila 160 asteeseen.

Lado kerros kurpitsaviipaleita vuokaan, kaada päälle kananmunaseosta ja laita sinne tänne muutama salvianlehti. Jatka kerrostamista, kunnes ainekset on käytetty. Koristele lopuksi pinta muutamalla salvianlehdellä. Paista 160-asteisessa uunissa kypsäksi, noin 40 minuuttia.

 

PERUNA-KANTARELLITÄYTE

  • 4 KEITETTYÄ PERUNAA
  • N. 3 DL KERMAISTA KANTARELLIKASTIKETTA 
  • 1 RKL KARKEAA DIJONINSINAPPIA

Viipaloi perunat. Lämmitä kantarellikastike ja lisää siihen tarvittaessa tilkka nestettä. Mausta kastike dijoninsinapilla. Lado perunaviipaleita ja sienikastiketta vuoron perään munaseoksen kanssa kun täytät frittatavuokaa. Paista 160-asteisessa uunissa kypsäksi, noin 40 minuuttia.

Meidän valloittava kurpitsafrittata syntyi kurpitsapaistoken tähteistä ja munamassaan sekoitetusta lusikallisesta pestoa. Taisin raastaa pintaan vähän Västerbottenia, jos oikein muistan. Simppeliä ja herkullista!
Meidän valloittava kurpitsafrittata syntyi kurpitsapaistoken tähteistä ja munamassaan sekoitetusta lusikallisesta pestoa. Taisin raastaa pintaan vähän Västerbottenia, jos oikein muistan. Simppeliä ja herkullista!

Kommentit (2)

Alanonnacaramarina
1/2 | 

"...kypsä frittata ei hytise tai painu sisään vaan on napakka kuin pomppulinnan kylki!"

EI! Taas tehdään suomalaisille sopivaa, ja pilataan hyvät aineet.

Täydellinen frittata ei painu keskeltä, mutta se ei todellakaan muistuta pomppulinnaa, yök! Silloinhan se on tiivis, kumimainen, sitkeä ällötys!

Täydellinen frittata on ilmavan kevyt, kuohkea, unelmaisen täyteläinen, ja hieman mehukkaan kostea. Come in Italia!

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Hei! Kiitos kommentistasi, olen kanssasi samaa mieltä että frittatan pitää olla ilmavan kevyt ja täyteläinen sekä kostea. Pomppulinna voi olla tulkittavissa näköjään monella tapaa, mutten todellakaan tarkoita että frittata pitää paistaa kuivaksi. Minulle pomppulinna tarkoittaa frittatassa sitä, että frittata joustaa, muttei painu kasaan. Jos uuninunakkaan pinta hytisee tai on löllyvä, se on vielä keskeltä raaka ja lässähtää kun frittatan leikkaa paloiksi. Sisältä valuva raaka kananmuna ei varmasti ole sitä kosteutta mitä tässä ruoassa haetaan.

Frittatan kypsennyksessä pitää olla tarkkana, mitään eksaktia kypsymisaikaa ei voi antaa sillä uunit ovat erilaisia, samoin täytteet ja vuoan koko ja malli vaikuttavat aikaan. Siksi koitan tässä ohjeessa kuvata missä kohtaa kotikokki tietää nostaa ruoan ulos uunista. Tarkoituksenani ei ole pilata ruokia tai tehdä suomalaisille sopivaa, tärkeintä on tehdä reseptejä joilla onnistuu ja jotka tuovat iloa yksinkertaisistakin aineksista huolimatta.

Kuulen mielelläni jos simulla on parempi ehdotus reseptin metodin korjaamiseksi, en ajatellut tämän olevan niin harhaanjohtava neuvo kuitenkaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat