Kirjoitukset avainsanalla italialainen ruoka

Kaupallinen yhteistyö
Yhteistyössä Keijun kanssa

Tunnen monia, joita uppopaistaminen jännittää. Jotka mieluummin ostavat munkkinsa valmiina kuin nauttivat ne aivan tuoreina – voiko vastustamattomampaa herkkua olla kuin lämpimät, kotitekoiset munkkirinkilät? Entäpa nämä: ulkoa rapeat, sisältä venyvällä juustolla ja parsalla täytetyt riisipallerot? Jos et ole ennen friteerannut, opettele sen salat tekemällä meheviä parsa-arancineja kevään pippaloihin. 

 

Uppopaistamaan opin alakoululaisena, kun avustin äitiä lihapiirakoiden ja kevätkääryleiden valmistamisessa. Sittemmin öljyssä on tiristelty niin samusoja kuin aitoja ranskanperunoita, uppopaistaminen on minulle yksi ruoanlaittotekniikka muiden joukossa enkä pidä sitä yhtään sen vaikeampana kuin vaikkapa makkaran paistoa nuotiossa. 30 vuoden aikana minulla ei ole koskaan syttynyt öljy tuleen tai ollut edes läheltä piti -tilanteita. Varovainen pitää olla, mutta niin pitää olla kun paistaa kananmunaakin. 

Mitä sitten pitää huomioida? 

  • Valitse paksupohjainen, keskikokoinen kattila, johon löytyy kansi. Pidä kansi lähellä jos öljy sattuisi syttymään tai pirkahdella voimakkaasti – kansi tukahduttaa liekit ja muut tilanteet. 
  • Älä laita kuumaan öljyyn vettä ja varo ettei sinne lennä vesipisaroita, esimerkiksi juuri pestystä reikäkauhasta. Vesi aiheuttaa öljyn pirskahtelua ja kuuma öljy polttaa. 
  • Siivilöi käytetty öljy harsokankaan tai tiheän siivilän läpi – voit friteerata öljyssä toienkin kerran, kunhan vaan säilytät sen kylmässä, suljetussa pullossa. 
  • Pakkaa poisheitettävä öljy tyhjään maitotetraan tai muoipulloon ja hävitä sekajätteen mukana. 
  • Ennen kuin aloitat, tsekkaa Keijun öljyakatemian hyödyllinen uppopaistokurssi: https://www.keiju.fi/oljyakatemia/kurssi-5-makua-ja-rapeutta-uppopaistamalla/

Ja et tarvitse valtavaa kattilaa, jossa on litratolkulla öljyä - itse uppopaistan yleensä matalassa öljyssä, sillä taion yleensä pienempiä herkkuja, kuten kevätkääryleitä, pottuja tai erilaisia palleroita. Tällöin hyvä apu on pinnoitettu kattila, mutta myös hyväksi havaittu wokpannu toimii. Ja siitä päästäänkin tarkemmin minun suosikkipalleroihini. 

Nimittäin tänä vappuna meillä friteerataan totta maar taas munkkeja, mutta aion myös tarjota yhtä suosikkiruokaani Italialaisesta keittiöstä, arancineja, eli riisipalloja! 

Arancinit sopivat myös viemisiksi nyyttäreihin, lämmitä pallerot uudelleen 200-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat taas rapsakoita. 
Arancinit sopivat myös viemisiksi nyyttäreihin, lämmitä pallerot uudelleen 200-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat taas rapsakoita. 

Arancineihin voi laittaa sisälle mitä vaan, mutta juustoa ei kannata skipata. Juuston lisäksi omiini tulee tänä vappuna parsaa.
Arancineihin voi laittaa sisälle mitä vaan, mutta juustoa ei kannata skipata. Juuston lisäksi omiini tulee tänä vappuna parsaa.

Arancinit ovat ulkoa kullanruskeita ja rapsakoita, mutta kätkevät sisälleen mehevän riisitäytteen.
Arancinit ovat ulkoa kullanruskeita ja rapsakoita, mutta kätkevät sisälleen mehevän riisitäytteen.

Arancinit ovat loistava herkku pippaloihin: nämä sormisyötävät ovat monen herkku ja niitä voi maustaa ja täyttää loputtomilla yhdistelmillä. Arancineissa on riisin lisäksi aina juustoa sekä mitä vaan itse keksii sisään laittaa. Omani teen kevään kunniaksi parsalla ja dippailen hullun helppoon paprikakadippiin, jonka ainekset vaan surautetaan keskenään tehosekoittimessa. 

Arancinipalleroiden uppopaistaminen on palkitsevaa puuhaa, näin kauniiden palleroiden tekeminen on hurjan helppoa ja on vaikeaa mennä mönkään. Tällä reseptillä on hyvä aloittaa friteerausharjoitukset!  

Ja kun olet päässyt friteerauksen makuun ja käynyt läpi öljyakatemian uppopaiston oppitunnin, voit alkaa hulluttelemaan friteerattavilla herkuilla! Kai olet kuullut friteeratusta Bounty-patukasta, jonka lanseerasi aikoinaan Nigella Lawson? Siitä inspiroituneena päätimme kerran myls kokeilla maksamakkaran friteeraamista. Ja voi veljet miten syntinen herkku siitä tulikaan! Tästä lisää ensi viikolla!

Nyt mars friteeraamaan! - Ja kun olet suorittanut Keijun öljyakatemian uppopaistokurssin, muista myös testata tietosi, jotta olet mukana friteerauskeittimen arvonnassa! Pääset öljyakatemiaan tästä

Parsa-arancinit

n. 25 kpl riisipalleroita

riisipallerot:

  • 6 vihreää parsaa
  • 1 sipuli
  • 1 rkl Keiju rypsiöljyä
  • 1 litra vettä
  • ½ kasvisliemikuutio
  • 2 dl risottoriisiä (arborio tai carnaroli)
  • 100 g parmesanjuustoa, raastettuna
  • 100 g appenzellerjuustoa (tai muuta, voimakkaan makuista, sulavaa juustoa)
  • 1 rkl hienonnettua tuoretta oreganoa tai meiramia
  • n. 1 tl suolaa
  • mustapippuria

uppopaistamiseen:

  • n. 7 dl Keiju rypsiöljyä

kuorrutus:

  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 2 kananmunaa
  • 3 dl korppujauhoja
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl paprikajauhetta 

paprikadippi:

  • 4 kpl säilöttyjä, paahdettuja paprikoita
  • 1 rkl Rosmariinilla maustettua Keiju –rypsiöljyä
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 tl savupaprikajauhetta
  • 1 tl hunajaa

Kuori parsat ja leikkaa kannasta kuiva kohta pois, mutta säästä liemen keittoon. Puolita parsatangot ja laita parsat, kantapalat ja vesi sekä kasvisliemikuutio pieneen kasariin. Kiehauta, alenna lämpöä ja keitä parsoja 3 minuuttia. Ongi parsatangot pois ja kasta jääkylmään veteen, jotta kypsyminen loppuu. Jätä kantapalat vielä liemeen antamaan makua. 

Hienonna sipuli. Lämmitä öljy korkeareunaisessa pannussa ja kuullota sipuli pehmeäksi keskilämmöllä, älä ruskista. Lisää riisit ja jatka kuullotusta, kunnes riisien pinta on läpikuultava. Lisää sitten lusikallinen parsojen keitinlientä ja ala sekoittamaan risottoa puulusikalla. Samalla kun liemi keittyy ja imeytyy riiseihin, sekoita risottoa rauhallisella, kahdeksikon muotoisella liikkeellä. Lisää aina nestettä kun pannun pohja alkaa näkymään. Jatka näin, kunnes kaikki parsaliemi on käytetty. 

Nosta risotto pois liedeltä, hienonna sekaan pienenpieneksi leikatut parsan varret ja sekoita joukkoon raastetut juustot ja hienonnettu yrtti. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä risotto pellille jäähtymään ja nosta jääkaappiin.  

Tee sillä välin dippi. Yhdistä kaikki ainekset tehosekoittimessa ja surauta sileäksi. Tarkista maku ja säädä maun mukaan. 

Valmistele palleroiden uppopaisto. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Mittaa yhteen laakeaan kulhoon vehnäjauhot ja toiseen korppujauhot. Sekoita paprikajauhe ja suola korppujauhoihin. 

Ota jäähtyneestä riisistä pingispallon kokoisia osioita ja pyröittele palloiksi. Pyöräytä pallero ensin vehnäjouhoissa, kasta sitten kananmunaan.  Katso että pallero kostuu kauttaaltaan kananmunasta, valuta ylimääräinen munaseos takaisin kulhoon ja pyörittele sitten pallero korppujauhoissa. Toista kunnes kaikki riisi on käytetty. 

Kaada isoon, paksupohjaiseen kattilaan tai wokpannuun öljyä 4cm syvyydeltä. Kuumenna öljy noin 180 asteeseen. Laske palleroita 3-5 kerrallaan öljyyn reikäkauhalla – älä pudota! Uppopaista 1-2 minuuttia, tai kunnes pallero on kullanruskea kauttaaltaan, nosta sitten reikäkauhalla talouspaperille kuivamaan. Jatka kunnes kaikki pallerot on paistettu.

Tarjoa arancinit lämpiminä dipin kera. Voit uppopaistaa pallerot etukäteen ja lämmittää ne 200-asteisessa uunissa uudelleen rapeiksi. 

Arancinit on ollut aikoinaan tapa hyödyntää ylijäänyttä risottoa, mutta ainakin meillä risotot syödään yleensä niin, että pannukin nuollaan puhtaaksi. Siksi näiden palleroiden valmistus alkaakin risoton keittämisellä.  
Arancinit on ollut aikoinaan tapa hyödyntää ylijäänyttä risottoa, mutta ainakin meillä risotot syödään yleensä niin, että pannukin nuollaan puhtaaksi. Siksi näiden palleroiden valmistus alkaakin risoton keittämisellä.  

Sekoita risottoon haluamasi täytteet ja juustoa isolla kädellä.
Sekoita risottoon haluamasi täytteet ja juustoa isolla kädellä.

Levitä risotto pellille ohueksi levyksi, jotta se jäähtyy nopeammin.
Levitä risotto pellille ohueksi levyksi, jotta se jäähtyy nopeammin.

Uppopaista palloja vain muutama kerrallaan. Arancinit ottavat koosta riippuen minuutista kahteen minuuttiin. Pyöräytä palleroita kerran kesken friteerauksen ja nosta sitten valmiit pallerot talouspaperille, joka imee palleroista ylimääräisen öljyn. 
Uppopaista palloja vain muutama kerrallaan. Arancinit ottavat koosta riippuen minuutista kahteen minuuttiin. Pyöräytä palleroita kerran kesken friteerauksen ja nosta sitten valmiit pallerot talouspaperille, joka imee palleroista ylimääräisen öljyn. 

Kommentit (2)

Meri-Tuuli
Liittynyt6.3.2018

Hyvä kysymys... en ole koskaan kokeillut. Jos pakastaisin näitä, tekisin sen siinä vaiheessa kun olen pyörittänyt pallot, mutten vielä kuorruttanut niitä leivityksellä. Mutta ne kannattaa sulattaa ihan kunnolla ennen friteeramista, vaikka laittaa jääkaappiin vuorokaudeksi. En usko että ne friteerattuina toimivat; elintarviketeollisuuskin joutuu tekemään aikanoisia kikkoja jotta meillä on esimerkiksi kalapuikkoja helposti käytettävissä ja pelkäänpä että kotipkastinen tehot eivät riitä pitämään leivityksen rapsakkana.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos rakastat mozzarellaa, sinun on maistettava burrataa! Mutta mitä se on?  

Burrataa on saanut jo jonkun aikaa hyvin varustelluista juustotiskeistä kuten Lentävästä Lehmästä Hakaniemen Hallissa, mutta nyt jo muutama paremmin varusteltu ruokakauppakin on ottanut tämän herkun myyntiin. 

Burrata valmistetaan mozzarellasta, josta muotoillaan juustopussukka ja joka täytetään kermalla ja juoksettuneella juustomassalla, sidotaan kiinni ja säilötään suolaliemeen. Eikö kuulostakin ihanalta?! Burratan maku on raikkaampi mutta kermaisempi kuin mozzarellassa. Burrata on parhaimmillaan pian valmistamisen jälkeen, joten syö se pian sen jälkeen, kun olet tuonut sen kotiin. 

Nosta burrata liemestä suoraan tarjoiluvadille ja vasta kun on aika syödä se.
Nosta burrata liemestä suoraan tarjoiluvadille ja vasta kun on aika syödä se.
Leikkaa naru.
Leikkaa naru.
Avaa 'pussukka' ja anna täytteen valua vadille. Jos tarjoat tätä vieraille, anna heidän korkata burrata.
Avaa 'pussukka' ja anna täytteen valua vadille. Jos tarjoat tätä vieraille, anna heidän korkata burrata.

Burratan taika piileekin siinä, miten se nautitaan: se ei nimittäin vaadi seurakseen kuin tilkan hyvää oliiviöljyä ja palan leipää. Se on käsityönsä vuoksi arvokas juusto ja ihan turha tuhlattavaksi ruoanlaittoon. 

Burrata on herkullisen sotkuinen, kun se avataan ja laitetaan esille. Syön sen haarukalla suoraan vadilta ja lopuksi dippailen leipää vadille valuneeseen nesteeseen. Niin simppeliä ja aivan taivaallisen hyvää!

Valutin burratalle hyvää oliiviöljyä ja rouhin päälle vähän mustapippuria. Sivuun persimonia ja taggiasca-oliiveja. Ja tämän fressin ruoan kanssa paras juoma on minusta raikas vesi.
Valutin burratalle hyvää oliiviöljyä ja rouhin päälle vähän mustapippuria. Sivuun persimonia ja taggiasca-oliiveja. Ja tämän fressin ruoan kanssa paras juoma on minusta raikas vesi.

Burrata on tuttu monen ravintolan listalta, ja vaikka se onkin simppeli ruoka, jonka voi nauttia kotonakin, tilaan sen lähes aina. Paitsi jos mieheni on mukana. Hän on sanonut, ettei vihaa kuin kahta asiaa: roskaavia ihmisiä ja burrataa. 

No, ainakaan kukaan ei tule närppimään minun annostani ja saan omia burratani ihan kokonaan!

Suosittelen sinuakin ottamaan tänä viikonloppuna aikaa itsellesi hyvän lehden ja burratapalluran kera – sen voi hyvällä omallatunnolla nimittäin nauttia ihan yksin! 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Syksyisin veri vetää metsään enkä jätä väliin yhtään tilaisuutta poiketa kurkkaamaan, josko metsässä olisi jotain syötävää. Muistan eräänkin työmatkan Jyväskylään, jossa minun oli määrä ottaa messupäivän päätteeksi lentokone Helsinkiin. Asiakas pahoitteli, että joutui heittämään minut kentälle vaikka Stadin koneen lähtöön oli vielä kaksi tuntia: minä riemuitsin hetkestä omaa aikaa ja painelin lentokentän vieressä olevaan metsään sienestämään. 

Koskaan ei voi tietää, milloin pääsee sieneen, ja siksi pidän syksyisin mukanani aina pussia ja autossani kulkee sienikori. Viikonloppuna kiertelin Uusimaata etsimässä kuvauspaikkaa erääseen lehtijuttuun, ja niin vaan palasin kotiin myös herkkutattisaaliin kanssa. Nyt niitä saa, menkää ihmiset metsään!  

Ja nyt seuraa yksi kaikkien aikojen suosikkitavoistani syödä kotimaisia herkkutatteja: raakana! Tämä annos on jäänyt elävästi mieleen kymmenen vuoden takaa, jolloin se oli lempiravintolani Ateljé Finnen listalla. Simppeliä, kaunista ja hurjan herkullista: raakoja, ohuen ohuita tattiviipaleita, oliiviöljyä ja sitruunamehua sekä mustapippuria, suolaa ja lopuksi parmesaanijuustoa. Annos oli koristeltu ketunleivällä, ja se on edelleen yksi ikimuistoisimmista syömistäni ravintola-annoksista. 

Tätä voi tehdä helposti itsekin ja tänään palkitsen itseni heti aamusta tatticarpacciolla, ennen kuin ryhdyin loppujen sienien kuivauspuuhiin. Tatticarpaccio valmistuu 5 minuutissa. 

Tatticarpaccio on niitä ruokia, joissa kiteytyy se, miten vähemmän on enemmän, myös ruuassa. Kun ruuan valmistaa laadukkaista raaka-aineista, vähempi kypsennys riittää, jos tarvitsee kypsennystä ollenkaan. Ainesosat täydentävät toisiaan ja jokaisella raaka-aineella on oma tehtävänsä, jolloin niillä ei tarvitse läträtä. Valitse upeiden tattien kanssa laadukas oliiviöljy, rouhi pippuri myllystä ja käytä parmesaanijuustoa kohtuudella, ennemminkin mausteena. 

On makuasia kuinka matoisina sienensä syö, minä säästän myös sellaiset, joissa on vähän madonreikää, kunhan nyt ei vallan kuhise. Ajattelen, että tässä vaan ollaan samalla aterialla metsän eläinten kanssa: etana tai orava on käynyt ensin nakertamassa sientä, jonka jälkeen minä voin valmistaa lopusta sienestä aterian perheelleni. Vähän kuin jakaisi korvapuustin hyvän ystävän kanssa. 

Herkullista ja sienirikasta päivää! 

Tähän ruokaan kannattaa valita laadukas oliiviöljy, jota riittää ihan pieni loraus. Tämä oli täydellinen hetki korkata Hakaniemen hallista ostamani savustettu oliiviöljy, joka on nimenomaan tarkoitettu viimeiseksi silaukseksi esimerkiksi kasvisruokiin ja kaloille tai vaikka pasta-annokseen.
Tähän ruokaan kannattaa valita laadukas oliiviöljy, jota riittää ihan pieni loraus. Tämä oli täydellinen hetki korkata Hakaniemen hallista ostamani savustettu oliiviöljy, joka on nimenomaan tarkoitettu viimeiseksi silaukseksi esimerkiksi kasvisruokiin ja kaloille tai vaikka pasta-annokseen.

Tarvitset: 

  • puhtaita, madottomia tatteja
  • sitruunan mehua
  • sormisuolaa
  • mustapippuria myllystä
  • laadukasta oliiviöljyä
  • parmesaanijuustoa
  • jotain vihreää, esimerkiksi ketunleipää tai suolaheinää metsäretkeltä

Viipaloi tatit ohuesti terävällä veitsellä tai mandoliinilla. Ota puhtaat, madonreiättömät viipaleet carpaccioon, laita loput sivuun ja kuivaa myöhempää käyttöä varten. 

Levitä sienet lautaselle ja pirskottele niille sitruunan mehua. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja valuta ohut noro oliiviöljyä sienien päälle. Höylää tai raasta päälle parmesaanijuustoa ja koristele vihreillä. Anna marinoitua 5 minuuttia ja herkuttele. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat