
Minusta on vihdoin tullut aikuinen – olen saanut kauan haaveilemani baarikaapin, johon laittaa kaikki lasit, drinkintekovälineet ja matkoilta poimitut lasiaarteeni! Ensimmäiseksi juomaksi päätin kokeilla ruokalehdestä bongaamaani uutta tuttavuutta, Porto Tónico -drinkkiä, jonka ainekset löytyivät valmiiksi kaapistani. Rakastuin! <3
Remppamme on taas notkahtanut reippaasti eteenpäin ja nyt löysimme olohuoneeseemme sopivat senkit. Etsinnässä oli levarille ja vahvistimelle sopiva kaapisto: olemme kaksi vuotta roikkuneet nettihuutokaupoissa, kierrelleet huonekaluliikkeitä ja pohtineet erilaisia ratkaisuja löytämättä mitään molempia miellyttävää tai kukkarollemme sopivaa ratkaisua. Mutta sitten se oikea, juuri meidän kotiimme sopiva vaihtoehto odottikin meitä Vantaan Ikeassa.


Varasin juomalaseilleni ylimmän kerroksen. Minulla on kaikennäköisiä matkoilta ja Suomesta löytynyttä lasitavaraa, jotka ovat pyörineet keittiön puolella tukkimassa kaikkia kaappeja. Se on kumma, miten paljon pienet sherrylasitkin voivat viedä tilaa maitolasien seassa. Nyt ne ja viinilasini ovat nätisti sulassa sovussa hyllyllä ja sopivan mukin valitseminen kullekin juomalle on helppoa ja silmää miellyttävää. Kaapin hyllykorkeus on täydellinen, sinne mahtuu jopa korkeammat viinilasit sekä karahvit. Alkoholit ja juomat majailevat edelleen keittiössä, korkealla pienten käsien ulottumattomissa, mutta nekin mahtuisivat kaappiin kivasti. Viimeinen silaus oli kaappiin viritetyt jouluvalot. Yömyssyn valmistaminen ei ole koskaan ollut näin nautinnollista!


Eka tekemäni drinkki olikin uusi tuttavuus: Porto Tónico! Törmäsin juomaan uusimman Bon Appétit -lehden mainiossa, mukaansa tempaavassa matkajutussa, joka kertoo Lissabonista. Tyler Kordin kirjoittama artikkeli on ilahduttava ja viihdyttävä, nauroin monessa kohtaa ja taas iski matkakuume, varsinkin kun jutussa vierailtiin monessa itselleni vieraassa paikassa Lissabonissa. Kuumemittari nousi etenkin, kun Tyler Kordin kuvaili rakastuneensa tähän portviinipohjaiseen drinkkiin, jota hän päätyi matkansa aikana juomaan aina kun kynnelle kykeni. Jutun mukaan Porto Tónico -drinkit on kehitetty turisteille, mutta aivan sama. Jos se maistuu hyvältä, olkoon vaikka keksitty marsujen kuninkaalle.
Hyökkäsin siis päistikkää kohti Bon Appétitin vinkkaamaan cocktailiin. Ja portviiniähän kaapistani löytyy: tämä portugalilainen väkevä viini tuntuu olevan suosittu lahjapullona. Ja vaikka portviini onkin hyvää, ei sitä tule kovinkaan usein nautittua ja niin pulloja onkin kertynyt vuosien varrella mun kaappiin jokunen.
Avaamaton portviini ei pahaksi mene, mutta moni ei tiedäkään, että avattuna portviini ei kestä kuukausien säilytystä. Ajat vaihtelevat portviinilaadusta riippuen, mutta yleinen nyrkkisääntö on, että mitä kypsempi portviini sen lyhyempi aika nauttia avattu pullo pois, ennen kuin sen maku kärsii. Hienoimmat laadut tulisi nauttia vuorokauden sisään, keskinkertainenkin portviini säilyy vain viikkoja. Joten, jos kaapissasi kummittelee viime jouluna avattu portviinipullo, kaada se viemäriin ja aloita harjoitukset alusta. Tunkkainen rusina ei ole toivottu makuvivahde tässä hienossa juomassa.

Sen enempää Asiaa tutkimatta, tein juoman jutussa vilahtaneen virkkeen perusteella ”pari osaa Portviiniä, muutama osa tonicvettä”. Tonicina päätin kokeilla BTW Tonic -vettä, joka on perinteisin menetelmin valmistettu, ihanan aromikas tonic, jonka arvelin sopivan tähän. Portviiniksi lasiin hulahti portviiniä ekasta pullosta, joka osui käteeni. Lasissa pitää tietty olla kunnolla jäitä, nyt nojatulimatkustetaan etelään!
Aah mä niin ymmärrän miksi Kord rakastui Portugalissa tähän drinkkiin ja uhkasi lisäävänsä sen brooklynilaisen ravintolansa listalle. Jos tunnet sangrian, Porto Tónicossa on paljon samaa, paitsi ilman sangrian överiä imelyyttä ja litsaantuneiden hedelmien makua. Vähän kuin joku olisi ottanut sangrian idean ja tehnyt siitä elegantin! Porto Tónico on ihanan raikas juoma aperitiiviksi tai yömyssyksi. Alkoholiprosentti juomassa jää melko matalaksi ja drinkki on oiva tapa tyhjennellä kaapeistaan portviinejä ja tehdä tilaa tulevan joulun lahjapulloille.
Ja vitsit mikä yllätys olikin, että kun päätin kokeilla tätä drinkkiä, (josta ei ole jutussa yhtään kuvaa), rakastuin siihen ja totesin sen mainioksi ja yhdeksi lisäksi drinkkirepertuaariini, kävi ilmi, että tätä ei tehdä alkuunsa punaiseen portviiniin, vaan valkoiseen portviiniin. Valkoista ei nyt näköjään ole tähän talouteen lahjoitettu muutamaan vuoteen, joten juodaan nyt tämä syksy näitä aivan erinomaisia punaisesta portviinistä tehtyjä Porto Tónicoja ja nautiskellaan loppusyksyn lumosta.
