Kirjoitukset avainsanalla paussi

Terveisiä kotoa, omasta parantolastani ja hullunmyllystä, josta olen pikkuhiljaa sukeltamassa taas ulos ihmisten ilmoille. Olen pitänyt reilun kuukauden sapattia kaikesta. No, työssäkäynti ei ole loppunut, mutta on ollut pakko pitää breikkiä kaikesta muusta. Kevät oli tapansa mukaan kiireinen, yrittäjänä sitä pitää tehdä töitä silloin kun niitä on tarjolla ja keväällä tienataan ne kesän vapaat viikonloput ja lomapäivät. Heinäkuu on onneksi aina hiljainen, en ole keikoilla enkä tee mainoskuvauksia. Lehtimaailma on lomalla ja saan keskittyä ihan vaan päivätyöhöni ja perheen kanssa oleiluun. 

Olemme olleet Lintsillä, olemme mökkeilleet. Olen kuukausien tauon jälkeen taas nähnyt kavereita ja myös ehtinyt itse harrastamaan urheilua ja käymään iltaisin kävelyillä. On tullut myös rempattua, siivottua ja järjesteltyä elämää, palattua avaamattomien laskujen ja kirjeiden pinoon ja hoidettua keskeneräisiä asioita. Tehtyä sellaisia asioita mitä normaalisti tekisi vapaapäivinä, mutta sellaisia taisi olla touko-kesäkuussa neljä, kun laskee Juhannuksen mukaan. 

Kamera ei ole kulkenut mukana, koska en vaan ole kyennyt tallentamaan elämääni. En ole juurikaan laittanut ruokaakaan, kevään jäljiltä pääni sisäinen laari oli tiristetty tyhjiin viimeistä ideaa ja inspiraatiota myöten. Ja olen kyllä tainnut olla suorastaan uupunut. Niin väsynyt, että iltaisin kun kroppa sanoo että väsyttää, on ollut 10 minuuttia aikaa ryömiä sänkyyn tai olen simahtanut siihen paikkaan. On tullut iltaisin töistä palattuani otettua 5 minuutin nokosia autossa kerrostalomme parkkiksella, jotta jaksan vielä kantaa tavarat kotiin ja laittaa lapsen nukkumaan. 

Oma energiasyöppönsä on ollut sairastelu - huonolla tuurilla saatan olla kaksi kertaa vuodessa kipeänä, joskus en kertaakaan. Nyt sairaslomapäiviä en kertynyt kuukaudessa jo kokonaisen vuoden edestä. Hurja kevät kostautuu ja kirjoitan tätä parhaillaan vatsatautitoipilaana, johon sairastuimme koko perhe jopa anoppia myöten. 

Kuukauden se otti että olen päässyt jotakuinkin jaloilleni. -Kieltäydyin ihanalta kuulostavista menoista, töistä joille arvelin etten voisi antaa mitään sekä paussin blogin pitämisestä. En postannut tänne mitään tulevasta tauosta, sillä en arvellut olevani niin väsynyt kuin olinkin kun päätin jättää muutaman kirjoituksen väliin. Tuntui pahalta venyttää taukoa, mutta mitä enemmän jäi kirjoituksia väliin ja aloin lepäämään, sitä enemmän myös tajusin että maailma jatkaa olin aktiivisesti siinä mukana tai en. Ja mukaan kyytiin pääsee taas kun on siihen valmis. 

Eikä ole mitään mieltä kirjoittaa blogia, jos ei ole aikaa elää omaa elämää, tehdä ruokaa, saatika edes energiaa innostua ruoasta.

Viime viikolla alkoi olla valoa tunnelin päässä. Huomasin innostuvani mökille lähdöstä aivan uudella tavalla, kun suunnittelin jo alkuviikosta mitä ruokaa tekisimme. Sain myös valtavan keittokirjalähetyksen ja pitkästä aikaa ruokakirjallisuuden lukeminen innosti. Postilaatikosta tuli uusin Kodin Kuvalehti, Glorian Ruoka & Viini, sekä Bon Appétit, jonka uusin numero palautti uskoni lehteen. Ehkä selviänkin tästä, ehkä olenkin taas valmis keksimään, luomaan ja rakastumaan taas ruokaan! 

Joten tervetuloa takaisin blogiini. Minulla on teille tulossa ihana nuotiokokkailuresepti viime viikon mökkireissultani jo huomenna. Jatkossa harvennan vähän kirjoitustahtiani, jotta ehdin myös elämään ilman kameraa. Lupaan että jaan teille timanttisimmat reseptini ja kerron mistä ruoasta ja juomasta olen juuri nyt innostunut. Tarve jakaa herkullista elämää ei lopu minulta koskaan, mutta minun täytyy vaan olla levännyt ja ehtiä elämään sitä elämää, jotta pystyn sen tekemään. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Lehtikaalisipsi
1/1 | 

Voi onpa hyvä, että olet ottanut kunnon paussin. Jopa sun kaltainen aina energisen oloinen ja aurinkoinen ihminen tarvitsee sitä! 😊 <3 Toivottavasti tästä eteenpäin terveenä, terkkuja mahdottoman suloiselle pellavapäälle ja kivaa kesän jatkoa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat