Hasselbackan perunat olivat lapsuuteni lemppareita, mutta ymmärrettävästi niitä ei ollut tarjolla kuin harvoin. Hasselbackat kuuluvat potturuokien työläimpiin, eikä niistä saa millään ilveellä terveellisiä, joten tyytyminen tähän herkkuun oli erityisillallisilla. Nyt kun olen aikuinen ja päätän asioista itse, voin vetää hasselbackaksi vaikka keskellä viikkoa. Näin hyvät potut ovat sitä paitsi ruoka itsessään, eikä niiden sivuun tarvita kuin vihreää salaattia.  

Hasselbackan perunoiden valmistaminen oli niin kiehtovaa, että taisin oppia niiden valmistamisen kauan ennen perunamuusin tekoa. Isä opetti viipaloimaan potut ohuenohuiksi suikaleiksi ja sen, että perunaksi kannattaa valita kiinteä lajike. Mutta tällä viikolla mullistin kaiken muun. 

Ensiksikin: moni on kuullut vinkin, että Hasselbackoja viipaloidessa olisi hyvä laittaa peruna puulusikkaan, jonka avulla saa leikattua hyvät, syvät viillot, ilman että leikkaa perunan vahingossa halki. Ihan hyvä ajatus sinänsä, mutta en ole koskaan pitänyt tästä vinkistä, sillä puinen lusikka on materiaaliltaan pehmeä eikä kestä terävän veitsen viiltoja. Miksi ihmeessä haluaisin pilata hyvän, vuosia palevlleen puulusikan muutaman potun vuoksi? Olen leikannut aina pottuni ilman vempeleitä ja työ on vienyt kaksi kertaa enemmän aikaa, koska on pitänyt olla todella huolellinen. 

Kunnes minulla välähti: muoviset syömäpuikot! Ne ovat kovaa materiaalia, joka ei veitsestä säikähdä ja joka ei kuitenkaan vahingoita veistä. Ja kappas, kikkahan toimi mainiosti! Puikot estävät veitseä menemästä ihan perunan pohjaan asti ja pystyin keskittymään millinohuiden viiltojen leikkaamiseen. 

Toinen oivallukseni liittyi uunivuokaan. Tällä kertaa nimittäin päädyin paistamaan perunat uuniin rautapannussa, ihan vain siksi että rautapannu oli käsillä, kun oli aika laittaa potut uuniin. Lopputuloksesta tuli herkumpi kuin koskaan aiemmin, sillä hasselbackat rapeutuivat myös pohjasta! 

Tässä siis kaksi kikkaa, joita ilman en enää koskaan tule valmistamaan Hasselbackan perunoita: muoviset syömäpuikot leikkaamisen avuksi ja rautapannu pottujen paistamiseen. Kokeile sinäkin! 

Hasselbackan perunat

4:lle
  • 8 kiinteää perunaa
  • huoneenlämpöistä voita 
  • suolaa
  • (halutessasi salvianlehtiä, leivänmuruja tai parmesanjuustoa)

 

Kuori perunat. Aseta kaksi muovista syömäpuikkoa leikkuulaudalle vierekkäin ja aseta peruna niiden väliin. Voit leikata perunan pohjasta ohuen viipaleen pois, jotta se pysyy paikoillaan paremmin. 

Leikkaa terävällä veitsellä perunaan 1mm paksuja viiltoja alas puikkoihin saakka – perunan ylöspäin kaartuvat päädyt joutuu kuitenkin leikkaamaan varovaisesti silmäpelillä. 

Laita perunat rautapannuun viillot ylöspäin ja hiero kuhunkin perunaan 1 rkl huoneenlämpöistä voita. Mausta suolalla, ripottele päälle myös halutessasi leivänmuruja tai parmesanjuustoa. Paista 200-asteisessa uunissa 45 min – 1 h, kunnes pottujen pinta on ruskistunut. Jos haluat käyttää mausteena salvianlehtiä, sujauta jokaiseen pottuun 1–2 salvian lehteä kun paistoaikaa on enää 15 minuuttia. 

 

Kommentit (1)

Hellu
1/1 | 

Itse olen törmännyt vinkkiin, että käyttää bambuisia grillitikkuja, toimii myös!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

”Ystäväni on sanonut, että hyvää nälkää ei kannata tuhlata syömällä jotain keskinkertaista. Se on naulan kantaan.”

Meri-Tuuli Väntsi tunnustautuu ihmiseksi, joka hykertelee nukkumaan mennessä siitä, että saa taas pian juoda aamukahvia ja tehdä voikkuleivän. Meri-Tuuli sanoo myös olevansa matkaseurueessa se ärsyttävä ihminen, jolle ”mennään vaan johonkin nopeasti syömään” ei ole vaihtoehto. Hän on aina valmis kävelemään vielä pari korttelia, jotta löytyy juuri se oikea ravintola tai kuppila, joka on nälän arvoinen. 

Oispa aina nälkä! on oodi herkulliselle kotikokkaamiselle ja ihanille hetkille ruuan ja juoman parissa. Tervetuloa Meri-Tuuli Väntsin keittiöön!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat