Kirjoitukset avainsanalla leipominen

Nämä ovat todellakin nopeimmin valmistuvat suolaiset, joita nippanappa voi tituleerata itse tehdyksi. Aineksina valmis voitaikina, matitahnaa tuubista sekä juustoraastetta. Kaikkien jouluksi valmistettujen leivonnaisten tekemisen vaivan vastapainoksi näitä tehdessä pysyy kädetkin lähes puhtaina eikä aikaakaan tuhraudu kuin juuri nimeksi. Ohje oli viime vuonna jäänyt jostain lehdestä tai mainoksesta äitini haaviin ja mainion maun vuoksi pistin muistiin kovalevylleni tämän välittömästi.

Yksinkertaisuudessaan voitaikina kaulitaan ohueksi levyksi ja sen päälle levitetään ohut kerros mätitahnaa. Ripotellaan pintaan juusto ja pyöritellään taikina rullaksi. Rullasta leikataan noin 1-1,5cm vahvuisia kiekkoja, jotka asetellaan pellille ja paistetaan 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Aika tarkalla on tämä paistaminen. Kun kyseessä on voitaikina, se jää helposti sisältä taikinaiseksi. Eli reilusti saa tulla väriä pintaan.

Hyrrä on yllättävän makuinen. Jos ei tiedä, että sisällä on mätitahnaa, ei sitä maustakaan ihan heti arvaa. Loistava pikkupurtava uuden vuoden vastaanottajaisiin.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Taatelikakkua meillä syötiin jouluna jo silloin, kun olin lapsi. Ehkä välissä meni muutama vuosi(kymmen?), ettei kyseinen kakku enää ”tavallisuutensa” vuoksi maistunut. Joitakin aikoja sitten palasin kuitenkin tämän kakun reseptin pariin ja päivitin sen. 

Taateli ja suklaa sopivat yhteen todella hyvin. Joulun maku korostuu, kun nesteenä käytetään veden sijasta glögiä ja vahvan makuinen sokeri sopii tummaan kakkuun. Ranskankerman ajattelin syventävän makuja, eikä sen kokeileminen ollut vikatikki 😊 Muutoin ohje noudattelee alkuperäistä ohjetta. Kakun teko on helppoa, eikä tarvitse sotkea monia astioita, vaan taikina valmistuu ainekset yhteen sekoittamalla samassa kattilassa, jossa taatelit keitetään pehmeiksi.

Ainekset;

  • 250g taateleita
  • 2,5 dl glögiä
  • 200g voita
  • 2 kananmunaa
  • 2 dl muscovadasokeria
  • 2dl ranskankermaa
  • 3,5 dl vehnäjauhoja
  • 3 tl vaniliinisokeria
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 100g tummaa suklaata

Taateli paloitellaan ja keitetään sitä glögissä kunnes taatelit ovat pehmenneet. Taateli-glögiseokseen lisätään paloiteltu voi, joka sulaa näppärästi lämpimään taatelimössöön samalla jäähdyttäen sitä. Jäähtyneeseen massaan sekoitetaan sokeri ja munat sekä keskenään yhteen sekoitetut paloiteltu suklaa ja kuivat aineet. Lopuksi lisätään ranskankerma ja sekoitetaan taikina hyvästi sekaisin.

Normaalisti kakkuvuoka voidellaan ja korppujauhotetaan, mutta nämä ihanat Nordic Waren kakkuvuoat eivät tarvitse korppujauhotusta, vaan pelkkä vuoan suihkuttaminen vuokaspraylla riittää 😊 taikina vuokaan ja vuoka uuniin.

Kakku paistetaan 175 asteessa ja paistoaika on noin tunti.

Kakku saa maustua muutaman päivän. Sen säilyvyyskin on hyvä, mutta vaikka sen säilyttäisi viileässä, tarjoiltaessa se on parhaimmillaan huoneenlämpöisenä ja vaniljakastikkeen kanssa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Leivonnan keskusteluryhmät tursuaa tähän aikaan vuodesta kyselyitä ja vakuutteluja niistä parhaista piparkakuista. Eihän ihmisten mieltymykset vastaa toisiaan ja tällaiseen asiaan ei voi oikeaa vastausta toiselta edes odottaa. Tässä on ehkä ennemminkin kysymys perinteistä. Oman perinnereseptini oon kirjoittanut ylös varmaan 25 vuotta sitten... En minä tierä, onko nämä parhaita vai ei, mutta kyllä ne pipareilta maistuu.

Kukkolan piparkakut on pehmeitä, koska niissä 1/4 jauhoista on perunajauhoja. Mausteiden määrää voi säädellä makunsa mukaisesti ja esim. itse en laita neilikkaa ohjeessa neuvottua määrää. Haluan, että piparkakuissa maistuu kaikki mausteet, minkään maun nousematta sieltä muiden yli.

Voi sulatetaan kattilassa ja siirappi ja mausteet sekoitetaan siihen. Jäähdytellään seos ja munat sekä sokeri hurautetaan vaahdoksi. Tämän jälkeen lisätään voi-mausteseos vaahtoon ja sen jälkeen keskenään sekoitetut kuivat aineet. Taikinaa lepuutellaan jääkaapissa muutama tunti. Yleensä teen taikinan edellisenä päivänä.

Piparkakkujen muodon suhteen ollaan myös makuasioiden äärellä. Itse tykkään käyttää vain paria vaki-muottia. Joskus oon tehnyt valtavan isoja pipareita, mutta nykyään oon sitä mieltä, että voi sitte pistää useamman piparin suuhunsa sen sijaan, että ne olis leipälapion kokoisia.

Piparit paistetaan 200 asteessa ja minuutteja noin 7. Vaikka enhän minä sitä kellosta katso, vaan otan ne uunista pois, kun ne näyttävät valmiilta.

Mielestäni joulupipariin kuuluu koristelu samalla tapaa, kuin itse pipari kuuluu jouluun. Pelkkään pikeerikoristeluun oon kyllästynyt. Ensinnäkin sen kuivumista saa odotella melko pitkään, että piparit sitten saa laitettua rasioihin ilman että koristelut linttaantuu ja toisennakin, kun se kuivuu, se on todella kovaa. Menöö vanhan ihmisen hampaat rikki... Nykyään käytänkin sitte sokerimassaa. Otan kaulitusta sokerimassasta kuvioita vaikka sillä samalla muotilla, millä piparit on tehty ja kiinnitän ne tomusokerista ja vedestä tehdyllä lievällä pikeerillä piparkakkuihin. Mun mielestä aika iloisen näköisiä niistä saa näin. Ja voi latoa saman tien rasiaan.

Tänä vuonna kuitenkin vielä hifistelin pikeerillä ihan pikkasen...

Piparkakkutalon tekeminen onkin sitten näpertelyä. Pääosaa esittää kaikki ne sokerimassasta tehdyt härpäkkeet. Taloa en malta tehdä itse tehdystä taikinasta, vaan teen sen ostotaikinasta. Vuosittain pyrin tekemään aina erilaisen talon ja vaikka talo vain pölyttyy pöydällä, eikä siksi ikinä päädy syötäväksi, teen sen silti aina… Enkä osaa edes sanoa miksi.

Ainakaan minä en saa taloa pysymään kasassa pikeerillä, vaan sen liimaamiseen pitää sulattaa sokeri pannussa. Hankalaa hommaa ja joka vuosi saan itseni poltettua kuumalla sokerilla, mutta sekään ei haittaa.

Viime vuonna tein kaksi lähes samanlaista taloa. Toinen punaisena ja toinen valkoisena. Näissä on jotain englantilaistyyppistä maalais tunnelmaa...

Kun taas sitten tämän vuoden pohjalaistalo on ainakin lähes perinteisen kaksfooninkisen näköinen 😊

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kerrassaan herkkua! Jos siis sattuu tykkäämään mausteisesta leivästä ja kylmäsavu- tai graavilohesta. Itse en tuosta kalasta, tai lähinnä sen suutuntumasta pidä, mutta tässä kohtaa kyseinen kala toimii myös mulle. Varsinkin tälläisenä leivän ja kalajutun kombona.

Saaristolaisleivän teko on niin pitkä prosessi, että jos työpäivän päälle aikoo tämän kolmen leivän satsin leipoa, pitää olla vähän asiallakin, ettei yötä myören tartte leipiä paistellessa valvoa. Taikinan nostatus ja paisto, kumpainenkin ottaa aikaa 2-3 tuntia. Yleensä itse nostatan 2 tuntia ja paistan 2,5 tuntia. Aineksina käytetään monensorttista jauhoa, mutta ei suinkaan leipä voi olla näin makoisaa, jos sen pelkästä vehnäsestä tekee.

Toiset leipovat leivän piimään tai appelsiinimehuun, itse olen omenamehusta tehdyn leivän kannalla, vaikka veikkaan sen piimän olevan se perinteisempi vaihtoehto. Tämän leivän leipominen ei ole lainkaan niin hankalaa, mitä käytettävien materiaalien määrästä tai mausta voisi olettaa. Tämä on oikeastaan helpoin hiivanostatteinen leipä, mitä olen ikinä tehnyt.

Ainekset:

1 litra lämmintä omenamehua
75 g hiivaa
3dl siirappia
1rki suolaa
3 dl maltaita
3 dl leseitä
3dl ruisjauhoja
9dl hiivaleipäjauhoja

siirappivettä voiteluun

Sekoitan aina ensin suolan, pari ruokalusikallista siirappia sekä hiivan keskenään, koska silloin hiivasta tulee juokseva ja sitä ei ole mitään ongelmaa saada sekaantumaan nesteeseen.

Sitten tähän hiivan, suolan ja siirapin seokseen sekoitetaan mehu, loppu siirappi ja kuivat aineet. Taikina jää melko löysäksi.

Paistamisessa käytän korkeita 1,5 litran foliovuokia paistossa. Vuoat voidellaan ja taikina tasataan niihin ja ne jätetään nousemaan liinan alle. *Tämän kokoisiin vuokiin tehtynä taikinamäärästä tulee kolme leipää.

Nostatuksen jälkeen leipiä paistetaan 175 asteessa 2-2,5 tuntia. Paistamisen aikana leipien pintaa sivellään siirappivedellä.

Tämä leipä ei hetkessä pilaannu. Oikeastaan vaan paranee ja maustuu vähän vanhetessaan. Ei myöskään ole nuukalla, käyttääkö hiivaleipäjauhojen sijaan vehnäjauhoja tai vaikka sämpyläjauhoja.

Kalajutulla on varmasti joku oikea nimikin, mutta mulle riittää tämä kalajuttu. Tämä resepti on oma mukaelmani äitini tekemästä samankaltaisesta herkusta.

Ainekset:

200g kylmäsavustettua lohta
1 prk (150g) tuorejuustoa
1 prk smetanaa 
1 punasipuli 
2 keitettyä kananmunaa
lohen mätiä (100g tai oman maun mukaan)
tuoretta tilliä

Kaikki ainekset pilkotaan pieniksi kuutioiksi ja sekoitetaan yhteen. Jos mädissä on nestettä, se on hyvä siivilöidä pois, ettei kalajutusta tule liian vetistä. Myös kananmunat on parasta keittää hvissä ajoin ennakkoon tai ainakin jäähdyttää täysin ennen niiden lisäämistä juttuun.

 

 

Kommentit (2)

Vierailija

Kiitos hauskasta reseptistä. Kuinka täyteen laitat vuoat taikinaa ja montakos leipää annoksesta tulee?

pastaakos tässä
Liittynyt28.10.2018

Hei! Teen nämä leivät yleensä niihin 1,5 litran foliovuokiin. Kun taikinan jakaa tasan kolmeen vuokaan, vuoat täyttyy suurinpiirtein puolilleen ja noustatusvaiheessa taikina pysyy sitten vielä vuoan sisäpuolella :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei ihan pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Kategoriat