Kirjoitukset avainsanalla Kranssi

Lisää kransseja...

Tavoitteena oli tehdä himpun moniuloitteisempi pääsiäiskranssi. Vähän maanläheistä väritystä ja pientä tilpehööriä. Sellainen oli visio.

Kyltti on vaneeripohja askarteluliikkeestä. Siihen maalasin krouvisti puujäljitelmäpinnan askartelumaalilla ja maalin kuivutta kirjoitin kylttiin oman sloganin. Tummalle pohjalle jouduinkin käyttää valkoista väriä, että teksti erottuisi pohjasta. Onneksi varastoista löytyi sitten kalkkimaalitussi, joka ei nyt varsinaisesti tekstausta edistänyt, mutta ajaa asiansa. Tehostin osaa tekstistä mustilla varjostuksilla.

Pienet elementit muotoilin fimomassasta. Noidan hattua, luutaa, munia, kissaa, kahvipannua... Tarvittaessa maalasin yksityiskohtia askartelumaalilla. mm. noidan hatun soljen. Nämä kiinnitin kranssiin kuumaliimalla.

Olin nähnyt netissä näitä amerikkalaisia versioita runsaista nauhakransseista ja vähän sillä ajatuksella lähdin tätä toteuttamaan. Leikkasin juuttikankaasta siivuja; noin 3 cm leveitä ja 15cm pitkiä. Jokaisesta juuttikankaan siivusta tein oman pienen ruusukkeen pyöräyttämällä ne lenkiksi ja rutistamalla rautalangalla keskeltä ”rusetiksi”. Nämä yksinkertaiset ruusukkeet liimailin kuumaliimalla vieri viereen styrox-pohjaan. Tässä olisi voinut olla helpompi tapa kerätä useampi nauha läjään ja tehdä aina kerralla suurempi ruusuke niistä, mutta tämä kyseinen säkkikangas ei oikein taipunut sellaiseen. Enkä liioin voinut kasvattaa ruusukkeita liian isoiksi, kun halusin pohjaan liimattujen pienien munienkin erottuvan ruusukkeiden joukosta. Tähän olisi toki auttanut se, että olisin liimaillut munat vasta ruusukkeiden päälle, mutta kun halusin ne tykysti istumaan sinne pohjalle… Että ihan itse aiheutettu ongelma.

Säkkikangasruusukkeiden joukkoon hain hieman eloa ruskeilla ja pellavan värisillä ruutunauhoilla, helmikanan höyhenillä sekä feikkipajunoksilla.

Ja vaikka parin yrityksen jälkeen teksti oli yhä vino ja amatöörimäisen näköinen, jätin sen sellaiseksi. Kun se on itte tehty, niin se saa nyt näyttääkin sellaiselta.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä on vanha keksintö, mutta voi että kun se joka vuosi näyttä mun silmään yhtä ihanalta 😍 Ja jo monena vuonna olen tehnyt jonkun version joko omaksi iloksi tai muiden harmiksi. Ihan sellaiseksi pääsiäisen ajan viemiseksi tai lahjaksi näitä olen tehnyt, kun ei ittellä enää tilat riitä, mutta visiot ei vaan ota loppuakseen.

Yhteen kranssiin tarvitaan:

Styroksinen kranssipohja (halkaisija esim. 28cm)

Valkoisia suodatinpusseja (paketti n. 100kpl)

Ympyrämuotti (lasinpohja)

Nitoja

Sakset

Pieniä styroxmunia (15-25kpl)

Kalkki- tai askartelumaalia

Kuumaliimaa

Rautalankaa

Helminauhaa

 

Ideahan on siinä, että valitaan pyöreä muotti, lasin pohja tai vastaava, jonka mahtuu piirtämään 2 tai jopa 3 kertaa suodatinpussin kylkeen. Itse olen käyttänyt Kartiolasin pohjaa, jolloin kyseisellä muotilla saa pussista kaksi pyörylää. Kun renkaat on piirretty (hennosti) lyijykynällä pussiin, niputetaan kaveriksi vielä kaksi pussia lisää ja nidotaan pussipino yhteen piirrettyjen ympyröiden keskeltä. Pyörylät leikataan irti ja tällöin pyörylässä on kuusi suodatinpussikerrosta. Paperit rututaan yksitellen ylimmästä kerroksesta aloittaen ja edeten alimpaan asti. Kun tätä ryttyä sitten hieman availee, se näyttää erehdyttävästi ruusulta. Tai ainakin kukalta. Tämä toistetaan 40-60 kertaa riippuen käytetyn pyörylän sekä kranssipohjan koosta.

Styroxmunat maalataan esim. tikun päässä kalkki- tai askartelumaalilla ja annetaan kuivua. Halutessa voi hifistellä ja roiskia niihin tummalla maalilla roiskeita tai suihkuttaa pintaan lopuksi vaikka hopeamaalia.

Päällyset kranssipohjaan liimataan kuumaliimalla. Ensin munat, niin ne tulee tasaisesti ympäri kranssipohjaa. Sen jälkeen tyhjiä kohtia ryhdytään täyttämään suodatinpussiruusilla. Ne kun antavat myöden, niin niillä voi näppärästi täyttää tiukankin tilan tai levittää kukkaa, että se peittää juuri sen halutun alueen. Kranssi liimataan täyteen ruusukkeita ja lopuksi voi liimata kranssin pintaan helminauhaa tai muita kevyitä koristeita.

Rautalangasta tehdään kranssin takapuolelle ripustuskoukku ja siistitään tausta kartongilla.

Sittenpä  mahdollisesti maailman herkin ja söpöin pääsiäisteemainen muna-ruusukranssi on valmis ripustettavaksi vaikka oveen toivottamaan tervetulleeksi virpojat ja muut pääsiäisen ajan vieraat 😊

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Aikomukseni hyödyntää vanhoja kirjoja askartelussa ei ollut alkumetreiltään se helpoin tie… Liekö vaatimukset sitten olleet liian korkealla, mutta en ajatellut kriteereitä löyhentää.

  • Kirjojen tuli olla pokkareita – Koska en kyllä malttaisi silputa kovakantisia kirjoja. Kovakantisten hinta kirpputorillakin on korkeampi kuin pokkareiden ja mulla olis niille kyllä muutakin käyttöä kansineen kaikkineen, jos malttaisin askartelua varten niitä ostaa.
  • Kirjojen ei saanut olla suomenkielisiä – Voin kuvitella kuinka kirjan sivuja sisältävän hässäkän joukosta osuisi silmään jokin asiaan kuulumaton ja tunnelman pilaava sana, johon silmä sitten kerta toisensa jälkeen hakeutuisi... Enkä tarkoita, että sanan tai lauseen tarvitsisi olla mitenkään sopimaton. Mikä tahansa lause voisi pitkässä juoksussa jäädä mieleen ja silmäkulmaan kummittelemaan.
  • Kirjojen piti olla mieluusti kellastuneita – Vanhahtava ulkonäkö antaisi kyllä koristeellekin lisää uskottavuutta. Kirjan voisi kai ”vanhentaa” keinotekoisesti viemällä sen ulos joksikin aikaa, mutta nyt puhuttaisiin varmasti ennemminkin viikoista tai jopa kuukausista kuin päivistä. Ihan sellaiseen kokeiluun ei olisi nyt kuitenkaan aikaa.

Kiertelin kirpputoreja ja löysin lopulta kaksi sopivaa kirjaa, jotka päätin silputa ja rakentaa niistä jotain uutta.

Askarteluun olin varautunut kirurgin veitsellä, mutta ei sitä irrottamisvaiheessa tarvittu. Pokkareista irtosi sivut todella nätisti kun ne yksitellen ja rauhassa irrotti ihan vain vetämällä.  Sivujen muokkaaminen suppilon muotoon oli sitten hieman haastavampaa. Kun olisi kuitenkin suotavaa, että ne suppilot olisi suurin piirtein saman kokoisia ja –muotoisia. Niinpä tein kartongista suppilon sabluunaksi, jonka ympärille aina kiepautin sivun. Suppiloiden teko oli tällä tavalla huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin ilman muottia. Kun aloitin sivun kierittämisen aina samasta kohdasta suppilon ollessa samassa asennossa, lopputuloksena syntyi hyvin saman kokoisia ja –näköisiä suppiloita. Suppiloissa käytin kiinnittämiseen ihan perus EriKeepperiä.

Kun valmiita suppiloita oli kasassa melkoinen määrä, leikkasin pahvista sopivan kokoisen pyöreän alustan koristeelleni ja aloin liimaamaan suppiloita sen ulkoreunalle vieriviereen. Kun ulkoreuna tuli täyteen, lähdin liimaamaan toista kerrosta limittäin suppiloiden päälle ja sitten kolmatta ja sitä rataa… Kunnes ympyrän keskusta alkoi lähenemään. Siinä kohdassa oli kaksi etenemismahdollisuutta ja käytin niistä sen, että tein koristeeseen ”keskiympyrän”. Linttasin sisimmät suppilot läjään ja liimasin kirjan sivuista tekemäni ympyriäisen keskustaksi. Toinen mahdollisuus olisi ollut jatkaa suppiloilla täyteen koko keskiö, mutta halusin tästä enemmän kranssin muotoisen.

Takapuolelle liimasin jäykistäjäksi kertakäyttölautasen, jonka alle sujautin liimausvaiheessa rautalankalenkin ripustuskoukuksi. Ja vaikka se takaosa ei mihinkään näy, huolittelin lopulta vielä koko taustan liimaamalla sinne sikin sokin ylimääräiseksi jääneitä kirjan sivuja ja sivuista leikattuja suikaleita.

Multa rupeaa ihan oikeasti loppumaan tila, missä näitä kaikkia kranssejani pitäisin…

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tänä syksynä olen tehnyt kransseja enemmän kuin koskaan aiemmin. Niitä on syntynyt kävyistä, havuista, varvuista... You name it. Kaikki omat ja lainaovet on kranssitettu. Tein myös pari hevosenpäätä kuusen havuista ja ne löysivät tiensä sukulaisteni luokse, hevosihmisten koteihin.

Joulun kunniaksi halusin koristaa ja korostaa alkuvuodesta tuunaamaani perintöemännänkaappia. Niinpä oudokseltaan nenänpäätä nipistävässä talvikelissä lähdin kalliolle etsimään materiaaleja. Lunta ei eilen ollut vielä nimeksikään, joten materiaalien kerääminen ei ollut hankalaa. Ajatuksenä oli ensin tehdä pienet kranssit puolukan varvuista, mutta nähtyäni metsässä vihreänä törröttävät mustikanvarvut, tulin toisiin aatoksiin.

Kranssin pohjaksi pyöräytin yhdestä pajunoksasta sopivan kokoisen rinkulan. Siihen lähdin sitomaan mustikan varpuja pienissä erissä. Tarkoitus oli tehdä kaksi pientä ja yksinkertaista kranssia, jotka ripustetaan kaapin oviin nauhoilla. 

Ja tällaiset niistä tuli. Kaikessa yksinkertaisuudessaan nämä istuvat tarkoitukseensa juuri ajattelemallani tavalla ❤️

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

 

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Blogiarkisto

2019