Kirjoitukset avainsanalla maalaus

Oon palan matkaa ollut huolissani äitini jalan kulkemisesta ja pelännyt sitä, että jos kunnolla kaatuu jäisellä tiellä, kuinka suuret vauriot siitä voikaan syntyä. Niinpä päätin hankkia vaikka vähän huonompi kuntoisenkin potkukelkan ja tuunata sen niin, että olis liukkaille keleille edes joku tuki ja apu.

Torilla oli myynnissä monenmoistakin kelkkaa, mutta päädyin ostamaan kohtuuedukkaan, vanhemman ja kuluneen Eslan. Kovin surullinen näky se siinä autotallin lattialla vielä oli...

Koko laitos laitettiin palasiksi. Metallijalakset hioin ja maalasin hopean ja punaisen värisillä Hammeriten maaleilla. Hammeriten etu on se, että se toimii pohja- ja pintamaalina myös ruostuneella pinnalla. Ihan ilman hiekkapuhaltamista. Pelkkä irtonaisen ruosteen poistaminen ja kevyt hiominen riittää. Puuosat hioin myös ja ne Topi kasasi takaisin yhteen liiman kanssa. Niiden maalaamiseen sekoitin Modenan maaleista sopivan sävyisen oranssin. Oikeansorttisen värin sekoittaminenkaan ei kuitenkaan ollut liian helppoa... Ensimmäinen oranssi oli ihan liian keltainen, vaikka sekoitusastiassa se näytti oikein hyvältä. Niinpä sekoitin mukaan lisää punaista ja sitten alkoi väri paremminkin miellyttämään mun silmää.

Lopulta, kun koko komeus oli taas kasassa, tein tähtisabluunan, jolla maalasin istuinosaan tähden. Mielestäni kelkka on nyt niin persoonallinen, ettei se ainakaan ihan ensimmäisenä naapurin kelkkaan sotkeennu 😊

Kun nyt kelkkakelitkin taas jatkuu, niin eiköhän tällä kelpaa kaupassa käydä 😊 Hauskaa laskiaista ja pitkiä pellavia!!

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olleet jo jonkin aikaa trendikkäitä. Tällaiset lasiset pastellisävyiset kuluneen näköiset purkit ja purnukat. Eikä sillä, kun ihania ovat! Purkissahan nyt voi säilyttää ihan mitä vaan pientä sälää; kyniä, nappeja, nuppeja ja neuloja, purukumia...

Tarvitaan siis lasinen purkki, jossa on mieluusti kohokuvioita, joita voi sitten keinotekoisella kuluttamisella korostaa. Kyseessä on siis ihan tavalliset marketin hyllystä ostetut säilykepurkit.

Purkki pestään ja puhdistetaan huolellisesti. Sen jälkeen kalkkimaalia levitetään pensselillä tasaisesti purkin ulkopintaan. Maalikerroksia tarvitaan mahdollisesti kaksi. Kun maali on kuivaa, käytetään hienoa (esim. 120) hiekkapaperia ja karhunkieltä pinnan vanhentamiseen. Hinkataan hienoisesti maalia pois purkin kohoumista ja "kulmista". Maalin pitää olla niin kuivaa, ettei se tartu käsiin, mutta liian kuivana kulumista on vaikea saada luonnollisen näköiseksi ja se tahtoo irrota isompina aloina kerralla.

Ja tadaa! Siinä niitä sitten on 😊

 

Sisätiloissa ja koristekäytössä katse on varmasti lähes ainoa näiden purnukoiden rasite, joten voin luvata, että sen ne kestävät moitteetta.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

 

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Blogiarkisto

2019