Kirjoitukset avainsanalla Itte tehty

Tämä kassi on tehty ohuesta trikoomatonkuteesta, jota jäi yli toisesta projektista. Virkkuukoukkuna 9 koukku. Näkyväksi puoleksi tässä kassissa halusin kokeilla ”nurjaa” puolta. Kassi virkataan kiinteistä silmukoista jatkuvana spiraalina niin, että kierroksia ei päätetä piilosilmukalla edelliseen kerrokseen.

Kassin tekeminen aloitetaan pohjasta virkkaamalla 20 ketjusilmukkaa + 1 ketjusilmukka kääntymiseen. Tehdään 19 kiinteää silmukkaa + kääntymiseen 3 kiinteää silmukkaa viimeiseen ketjusilmukkaan. Tehdään vastapuolelle samoin kiinteät silmukat ja taas käännökseen 3 kiinteää silmukkaa. Pohjan käännökset ja lisäysten paikat esitetään alla olevassa piirroksessa. Kierroksia pohjaan tulee viisi.

Kuudennelle kierrokselle lähdettäessä virkataan kiinteät silmukat takareunaan, jolloin syntyy kassin alareuna.

Kolme ensimmäistä kierrosta tehdään ilman lisäyksiä. Tämän jälkeen joka kolmannen kierroksen kaikissa neljässä kassin ”kulmassa” tehdään yksi silmukkalisäys ja tällä saadaan aikaan ylöspäin levenevä muoto. Minun kassiin tuli 28 kierrosta, jonka jälkeen tein kahvojen aukot. Kierrosten määrät riippuu käytettävän kuteen vahvuudesta.

Kahvat tehdään niin, että kassin pitkien sivujen keskikohdat merkitään. Merkittyihin pitkien sivujen keskelle tehdään kiinteiden silmukoiden sijaan 10 ketjusilmukan kaari eli tällöin jätetään sama määrä kiinteitä silmukoita väliin. Tämän jälkeen tehdään vielä kaksi kierrosta kiinteitä silmukoita jolloin myös ketjusilmukkakaariin, eli kahvoihin tulee hieman vahvuutta.

Lehdet ja ruusut virkkasin novitan cotton soft langasta.

Lehden ohje:

 Ruusun ohje:

Ruusun pitsinauhaan tein 17 nyppylää. Ruusu kasataan alla olevan kuvan mukaisesti pyörittämällä pitsinauhaa samalla harsimalla sitä alareunastaan. 

  

Ruusut ja lehdet neulotaan kiinni kassiin ja tämän jälkeen ne kovetetaan sokerivedellä. En tehnyt kovettamista ennen kiinnitystä, koska kiinnityksessä näitä koristeita pitää hieman murjoa ja väännellä, että kiinnittäminen onnistuu ilman näkyviä neuloksia.

Valmis kassi on ruusuineen varsin suloinen. Erittäin tyytyväinen olen kassiin kokoon.

Kun itse tekee, niin saa justiin sellaista ja sen kokoista mitä tarvitsee. Tähän kassiin mahtuu pyyhkeet, eväät, juomat ja kaikki muut rannalla tarvittavat vermeet 😊

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On jämerää kuinka leivontaohjeetkin liikkuvat nykytekniikan myötä valon nopeudella. Aiemmin kun ne reseptit kulkivat suusta suuhun ja tyyliin äidiltä tyttärelle, eivätkä ne ikinä saaneet sellaista räjähtävää suosiota tai aikaan yhtäaikaista kokeiluinnokkuutta jokaisessa kotileipureissa, jota jokin trendiksi noussut leivonnainen voi muutamassa viikossa nykypäivänä saada aikaan.

Tortun ohjeen sain lähes 2 vuosikymmentä sitten, vielä puutarhurina työskennellessäni eräältä kesätyöntekijältä, joka toi maistettavaksi äitinsä tekemää mustikkapiirakkaa. Vaikka ikinä en ollut niin hyvää ja mehevää mustikkapiirakkaa  maistanut, samaan ohjeeseen olin kuitenkin törmännyt jo vuosia aiemmin, kun perheeseemme oli etanan selässä kulkeutunut jostain piirakan ohje, jossa ei kuitenkaan käytetty marjoja tai hedelmiä, vaan piirakka oli pelkkä rahka-murupiirakka. Ajan myötä ohje oli ilmeisesti käytössä jalostunut sitten ja muokkautunut ehdottomasti parempaan suuntaan. Ohjeen mitat on alunperin vanhankantaisessa ”lasi-/kuppi”-muodossa ja jollain tapaa sekin viehättää.   

Sittemmin olen törmännyt useaan otteeseen nimeen ”maisemakahvilan piirakka” ja lähemmin asiaa tutkittuani huomasin kyseessä olevan lähes saman ohjeen modifioituna nykypäivän mittoihin. Rakkaalla lapsella on jälleen monta nimeä ja mitään merkitystähän ei sillä ole, mitä nimeä käytetään, kunhan piirakka maistuu mahdollisimman monessa suussa.

Tämä on taas yksi niistä leivonnaisista, jonka voi lapsikin tehdä. Ainesten runsaus antaa paljon liukumavaraa, eikä leipominen kovin helpolla epäonnistu. Ja ihanaa on myös juuri se suuri määrä; pienellä vaivalla täysi pellillinen piirakkaa, josta riittää lämpimäisten lisäksi myös pakkaseen vierasvaraksi.

Piirakan voi varioida aina kauden tarjonnan mukaan. Itse olen tehnyt tätä mm. tästä  raparperista, kirsikasta, mustikoista, omenoista, säilykepersikoista, kuivatuista aprikooseista ja rusinoista… Ja näiden kokeilujen jälkeen en usko, että olisi olemassa marjaa tai hedelmää joka ei tähän piirakkaan makunsa puolesta istuisi.

Ainekset

4 lasia vehnäjauhoja

2 lasia sokeria

2 tl leivinjauhetta

2 tl soodaa

2 tl vaniliinisokeria

250 g sulatettua voita

Kuivat aineet sekoitetaan yhteen ja seokseen sekoitetaan sulatettu voi. Massasta tulee murumainen seos, joka jaetaan kahteen osaan. Ohjeessa käsketään ottaa erilleen 2/3 taikinasta, mutta itse laitan muruseoksen aina puoliksi. Toiseen puoliskaan sekoitetaan

1 lasi piimää

1 muna

Joskus, kun piimää ei ole sattunut kaapissa olemaan, olen käyttänyt sen sijasta kermaviiliä, jukurttia tai jukurtti-rahkaseosta.

Tämä vetelämpi osa taikinaa levitetään pohjaksi uunipellille leivinpaperin päälle. Taikinan päälle levitellään tasaiseksi kerrokseksi noin litra marjoja tai hedelmiä.

Rahkatäytteen ainekset

1 prk maitorahkaa

1 prk kermaviiliä

1 lasi sokeria

2 munaa

4 tl vaniliinisokeria

Rahkaseos levitellään marjojen tai hedelmien päälle. Lopuksi muruksi jätetty 1/2 taikinasta levitellään tasaisesti piirakan päälle.

Paistetaan uunin keskitasolla 175 asteessa noin 45 minuuttia.

Tästä ei piirakka enää paljoa paremmaksi tule! 😊

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Halusin kokeilla sokerittoman ja sitä myöden myös astetta terveellisemmän marjapiirakan tekoa. Päädyin käyttämään banaania osana pohjaa ja lopputulos sopii myös keliaakikoille, koska ainoa piirakkaan käytettävä viljatuote on kaurahiutaleet.

Piirakka on yllättävän kiinteä rakenteeltaan ja varsin mukavasti pelkkien hedelmien ja marjojen sokeri riittää makeutukseen. Teen harvoin marjapiirakoita ilman maitotuotteita, joten merkittävä osa tätäkin piirakkaa on rahkapäällyste.

Ainekset;

2 isohkoa banaania

2 munaa

3dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

1 tl  kardemummaa

 

2 dl mustikoita (passaa olla pakaste)

 

Rahkatäyte

2 dl maitorahkaa

1 dl kermaviiliä

1 muna

 

Banaanit soseutetaan esim. haarukalla ja mukaan sekoitetaan munat, kaurahiutaleet sekä leivinjauhe ja kardemumma. Taikinasta tulee kosteahko ja ilmava. Täytteen rahka, kermaviili ja muna sekoitetaan yhteen. Jos sokerin lisäämistä ei vierasta, voi mukaan lisätä pari ruokalusikallista sokeria tai muutaman tipan makeutusainetta.

24 cm korkeareunainen piirakkavuoka voidellaan tai vuorataan irtopohjavuoka leivinpaperilla ja banaanitaikina levitetään vuokaan. Mustikat ripotellaan tasaisesti pohjan päälle ja mustikoiden päälle levitetään rahkatäyte tasaiseksi kerrokseksi. 

Piirakkaa paistetaan noin 40 minuuttia 175 asteisen uunin keskitasolla. 

Tämä on oikeasti hyvää ja nauttia voi pikkasen kevyemmin mielin 😊

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sima ja vadelma. Vadelma ja sima. Kaksi herkkua yhdistettynä samaan pakettiin. Löysin vadelmasiman ohjeen muutama vuosi sitten dansukkerin sivulta ja siitä lähtien olen sitä aina pienen erän vapuksi valmistanut.

Reilun pari litraa vaniljaista vadelmasimaa saa muhimaan seuraavista aineksista;

200-250 g vadelmia

2 litraa vettä

250 g sokeria

2 tl vaniliinisokeria

nokare hiivaa

Valmistusohje on muuten samanlainen, kuin tavallisessa simassa; vesi keitetään kiehuvaksi ja kaadetaan (jäisten pakastevadelmien) ja sokerin päälle. Mukaan sekoitetaan vaniliinisokeri. Siman käyttämiseen riittää noin puolikkaan herneen kokoinen määrä tuorehiivaa. Se ripotellaan nesteen pintaan ja jätetään sima käymään huoneenlämpöön kannen alle noin vuorokaudeksi. Käymisastian ei kuitenkaan tarvitse olla tiivis.

Siman tietää käyvän kun se sihisee sekoittaessa. Joskus kun pakkaa käymään niinkin, että yllättäen aamulla sima ei olekaan käynyt, ja siinä sitä sitten riittää ihmettelemistä. Varsinkin, jos on lähtenyt vapun valmisteluun hienoisella kiireellä...

Vuorokauden kuluttua sima pullotetaan. Sima valmistuu pullossa huoneenlämmössä noin vuorokaudessa ja viileässä noin kolmessa vuorokaudessa.

Ja ihan vaan varotuksen sana tähän. Niin valtavan hieno ja sisustuksellinen kun sellainen patenttikorkillinen lasipullo olisikin, niin pari kertaa on räjäyttänyt simat pitkin huushollia sellaisesta pullosta. En millään muotoa suosittele simalle muutoin kuin tarjoiluasitaksi niin tivistä pulloa!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

 

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Blogiarkisto

2019