Kirjoitukset avainsanalla piimämaalaus

Piimämaalausta. No niin varmaan...

Näin viime vuonna facebookin askarteluryhmässä kuvan piimällä maalatusta ikkunasta. En millään saattanut ymmärtää, että mitä, kuinka, missä, koska ja miten ihmeessä? Jotenkin se vaan ei ollut uskottavaa. Ajattelin sitten kuitenkin kokeilla ihan ite. Enkä itselleni ominaiseen tapaan sen kummemmin etsinyt mitään ohjeita, vaan lähdin välittömästi kauppaan lypsämään piimää.

Tarvikkeina askartelussa mulla oli yksinkertaisesti mitta, maalarinteippi, vanha pesusieni, Purkki piimää (jota kului noin 0,5 dl...) ja lopulta sitten vielä vanha pienen pieni pensseli.

Tarkoituksena oli tehdä talvinen ruutuikkuna maalarinteipin avulla. Mittasin ikkunan joka suunnasta kolmeen osaan ja vedin merkkien väliin teipit. Sitten tupsuttelin pesusienellä piimää teippien ympärille. Silleen vähän niinku pyöreästi esittämään huurteista ikkunaruudun nurkkaa. Lopputulos ei tässä vaiheessa vielä tyydyttänyt ja ajattelin tehdä asian sitten vaikeamman kautta. Otin pienen siveltimen, jolla töpöttämällä häivyttelin reunoja ja lisäilin ”täpliä”. Kun sivellintä käytti sillä tavalla, kun kuvaamataidon opettaja aina kielsi; eli tömppäs sitä pensseliä siihen pintaan ihan reiluun niin että sen sudin jokainen karva sojotti eri suuntaan, niin jälki alkoi yllättävän paljon muistuttaa jääkidettä.

Jännittämään jäin sitä, että kuinka se piimä tasaantuu kuivuessaan. Se kun melkein osin jo siinä ikkunalla ”juoksettui” ja lähti valumaan reunoilta, mutta yllätys oli kyllä suuri, kun pinta viimein oli kuiva. Jälki oli tasainen matta, maitolasimainen, ihana valkoinen pinta.

Nappasin teipit irti ja se oli siinä!

Piimällä maalaaminen taipuu huurreikkunoiden lisäksi muuhunkin. Syksyllä maalalilin lehdettömiä puita näkösuojaksi pukutilan ikkunaan.

Mutta jos luonto ei ole vielä ole antanut talvea, piimämaalaus on vallan loistava vaihtoehto talvisen joulutunnelman luomisessa.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Käsin tekemisen iloa.

Pastaakos tässä on Etelä-Pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti, komian luontoinen ja ylpeä juuristaan.

Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei ihan pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen.

Omien käsien jälki näkyy ympärillä. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivannäkö kannatti.

Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa. Eikä meidän elämästä naurua ja iloa puutukaan.

Kategoriat